Oma mökki luonnon rauhassa Taivalmaassa

Sopivaksi ja mielekkääksi osoittautuva loma-ajan asunto voi löytyä joskus, vaikkei etsikään. Näin kävi nurmolaiselle Outi Sarkarannalle ystävänsä kannustamana. Nyt Outi nauttii lomista ja viikonlopuista hirsimökissään Jalasjärven Taivalmaassa.

Kirsi Kuusisto

Keväällä 2024 Outi Sarkaranta teki sen, mitä ei oikeastaan alun perin ollut edes ajatellut. Heli-ystävä näki netissä myytävänä olevan mökin ulkorakennuksineen, joka sijaitsi rauhallisella paikalla, muttei kuitenkaan liian kaukana.

– Sanoin heti, ettei mulla ole rahaa tämmöiseen. Ajatus ostamisesta tuntui muutenkin mahdottomalta, varsinkin, kun olen kaiken ostamisen suhteen todella harkitseva, aloittaa Outi.

Ystävykset lähtivät kuitenkin kohti Jalasjärveä ja Tokerotietä, jolta myytävään kohteeseen käännyttiin. Jo tutustumismatkalla olivat ”tähdet kohdillaan”.

– Oli tosi hieno keli, aurinko paistoi. Metsäistä tietä ajaessa tuli semmoinen tunne, että onpas tämä hienolla paikalla, muistelee Outi.

Taloa ja siistiä tonttia kierrellessä riitti ihasteltavaa. Edellinen omistaja, Aila Peltokorpi, oli asetellut esille esimerkiksi vanhoja, käytössä olleita esineitä suksista ja kengistä työvälineisiin niin ulos kuin sisällekin. Hän oli ostanut mökin Tantarimäen perikunnalta vuonna 2021.

– Aloitin alapohjien kunnostamisesta. Purin käytännössä kaikki lattiat ja tein uudet. Seiniltä lähtivät pinkopahvit, joiden alla olleissa hirsissä oli aikamoinen putsaaminen. Pintaremonttia oli paljon. Muurari kävi tarkastamassa tulisijat ja sähkömies tekemässä sähkötyöt, kertoo Nivalassa asuva Peltokorpi.

Vaikka paikasta tuli kunnostamisen myötä Peltokorvelle tärkeä, hän halusi kuitenkin luopua siitä pitkän ajomatkan vuoksi. Sitten peliin astui Outi Nurmosta.

– Ystäväni Kokkolassa ja Kittilässä kannustivat ostamaan. No, seuraavaksi tuli mieleeni, että jos ostan, en osaa tehdä täällä mitään, sanoo Outi tarkoittaen talon huoltamista ja mahdollisia korjaustöitä. Vesijohtoakaan taloon ei tule, kaivovedellä mennään.

Outi on viettänyt Taivalmaassa jo kolme kesää ja kaksi joulunaikaa. Vuonna 1946 rakennettu talo on osoittautunut paikaksi, jonne hän haluaa tulla niin lomilla kuin viikonloppuinakin.

– Olen tottunut olemaan lapsesta asti mökillä, tosin meren rannalla. Olen syntyisin Kokkolasta, jossa meidän perheellä oli mökki. Oikeastaan koko suku on mökkeilijöitä, kertoo Outi.

Vaikka hänen oma mökkinsä ei ole vesien äärellä, se ei Outia haittaa. Hyviä puolia on esimerkiksi se, että Nurmosta Jalasjärven Taivalmaahan ajaa noin puolessa tunnissa, joten käväisy myös työviikon aikana iltaisin onnistuu hyvin.

Taivalmaan kylä ei ollut Outille ennestään mitenkään tuttua seutua, ei sen kummemmin Jalasjärvi tai Peräseinäjokikaan. Naapurusto on kuitenkin osoittautunut todella mukavaksi.

– Kun talon suhteen on tullut jotakin ongelmaa, olen saanut aina apua. Kukkapenkkikin syntyi naapuriavulla, kiittää Outi. Talon kunnostusta hän on jatkanut omalta osaltaan teettämällä kattoremontin viime keväänä.

Outi sanoo olevansa erakkoluonne, joka viihtyy hyvin yksikseen Leevi-kissansa kanssa. Silti hän juttelee mielellään kyläläisten kanssa, kun heitä kohdalle sattuu.

– Olen kotona viihtyvää tyyppiä kaupungissakin. Kun tulen tänne, tykkään leikata nurmikkoa tai pieniä puita. Joskus voin vain olla, ei ole pakko tehdä mitään, kertoo myös käsitöiden parissa viihtyvä Outi.

Luonto Taivalmaassa tarjoaa paitsi rauhaa myös elämyksiä. Peltoaukealla on tepastellut niin kettu kuin hirvikin. Outi saa ihastella omassa rauhassa myös taivaalla lentelevää kotkaa ja kurkiparvia. Aika näyttää, tuleeko Taivalmaasta hänelle myöhemmin pysyvä asuinpaikka, kun eläkepäivät alkavat. Tämä onkin jo käynyt mielessä.