Lentopallo liikuttaa Peräseinäjoella

Kiinnostus ja halu saman harrastuksen pariin tuovat ihmisiä yhteen taas kesän jälkeen. Peräseinäjoella yksi sellainen on lentopallo, jota miehet voivat pelata Peräseinäjoen Toiveen vuoroilla halutessaan kolme kertaa, naiset omalla vuorollaan kerran viikossa.

Kirsi Kuusisto

Lentopalloa harrastaa Peräseinäjoen Toiveen liikuntavuoroilla yhteensä noin 30 pelaajaa, 15 naista ja 15 miestä. Tämän nopeatempoiseksi ja sosiaaliseksi luonnehditun joukkuepelin pariin lähtevät myös Sari Alasalmi, Hanna Kanto, Annikka Rajala ja Vilma Rajala.

– Meitä on täällä monenikäisiä. Pelaajia on muualtakin kuin Peräseinäjoelta. Itse tykkään tästä lajista, kun pallon perässä juokseminen motivoi, toisin kuin pelkkä juokseminen, kertoo Sari vuosikymmeniä jatkunutta innostustaan lentopalloon.

Keskiviikkoillan lentopallovuoroa on vasta noin vuoden ajan hyödyntänyt naisnelikosta Vilma. Ykköslajina on edelleen pesäpallo, mutta pesiskauden päätyttyä lentopallosta on tullut yksi hyvä lisä kunnon ylläpitämiseen.

– Lentopallo vaatii pesäpallon tavoin tietynlaista peliälyä, ja kun huomaa kehittyvänsä, se kannustaa jatkamaan, sanoo Vilma. Lentopallo myös haastaa kehittymään: itseltään hän on huomannut kehittämiskohteina sen, mihin kentällä sijoitut ja mihin kohtaan vastapuolen kenttää pallon sijoitat.

Lentopallo sopii Hannan mukaan monelle. Kovin helppoa se ei hänen mukaansa lajina ole, mutta kuten Sari sen sanoi: into korvaa osaamista. Taidot kehittyvät sitä mukaan, kun harjoituskertoja tulee lisää.

– Ja pelaamalla oppii, lisää Annikka.

Peräseinäjoella pelaava naislentopalloilijoiden porukka on Hannan mukaan hauska. Myös sen vuoksi on mukava tulla pelaamaan. Hanna harrastaa lentopalloa lisäksi kerran viikossa Hyllykalliolla, jonka porukka pelaa myös sarjassa.

Annikka kuuluu Sarin tavoin niihin lentopallon harrastajiin, jotka ovat jatkaneet harrastusta vuosikymmenestä toiseen. Lentopalloharrastus alkoi, kun hän meni ”miesten sekaan pelaamaan” Alavuden Seinäjärvellä. Annikka katsoo lajia myös fysioterapeutin silmin.

– Lentopallossa on liikunnan iloa ja riemua sekä sosiaalisuutta. Mutta se on myös monipuolinen laji, joka kehittää lihaskuntoa, sanoo Annikka.

Naisten lentopallovuorolle saa tulla vaikka vain kokeilemaan, miltä laji tuntuu. Sari kertoo, että aloitteleville on hankittu ja hankitaan myös opetusta. Toiveen pitkän linjan lentopallomies Juha Koivisto on tullut tarvittaessa opettamaan lajin alkeita.

Niin nais- kuin mieslentopalloilijoidenkin vuorolla on rento tunnelma. Pienen, hyvässä tarkoituksessa heitetyn huumorin ei anneta unohtua.

– Ei me olla ketään pois ajettu, jos joku on halunnut tulla, kommentoi Jukka Rajala. Myös hän on aloittanut lajin omalla kotikylällä yli 40 vuotta sitten.

Jukka perustelee lentopalloharrastuksen mielekkyyttä kahdella syyllä. Paitsi että ”kroppa kaipaa liikuntaa”, on myös sosiaalinen kanssakäyminen yksi lajin suola.

Lentopallon pelaamisen voi aloittaa myös vähän varttuneemmalla iällä. Antti Mylläri kertoo lähteneensä mukaan vähän yli kolmekymppisenä. Nyt harrastusvuosia on jo jotain 15:n ja 20:n välillä.

– Teki mieli ruveta harrastamaan jotakin. Tykkään lentopallosta, kun pelaaminen on samalla sosiaalinen tapahtuma. Saa soitella suutansa, leikkimielellä tietenkin. Itselleni lentopallo on samalla työn vastapainoa, kertoo toimistotyötä tekevä Antti.

Lajina lentopallo ei ole Antin mukaan mitenkään vaarallinen pieniä sormivammoja lukuun ottamatta. Hyvä alkulämmittely vilkastuttaa verenkiertoa ja saa lihakset lämpimiksi.

– Olisi hyvä, jos pelaamaan tulisi lisää nuorempia pelaajia, ettei harrastus pääse täällä loppumaan. Aloittelijat ja muutkin, jotka haluavat tempoltaan rauhallisempaa peliä, voivat käydä naistenkin vuorolla, totesi Antti.

Lentopalloilijat maksavat vuorojen käytöstä itse. Vuorot naisille Ritolahallissa ja miehille alakoulun salissa ovat käytössä syksystä huhtikuun loppupuolelle. Kertaa kohti laskettuna harrastus maksaa vain parin euron verran.