Jalasjärven sävelkieli on rikas

Jalasjärven Kaksrivisperinteen nuotintaminen on Miia Palomäen seuraava projekti.

Terhi Rintala

Alavutelainen kansanmuusikko ja musiikkipedagogi Miia Palomäki on ohjannut Jalasjärven Kaksirivisiä jo vuodesta 2018 alkaen. Kansanmusiikki tuli hänen elämäänsä 6-vuotiaana, kun Miia aloitti Alavudella Airi Hautamäen haitaripiirissä.

– Pikkutyttönä ei ajattele sen tarkemmin, millaista musiikkia soittaa. Materiaali oli kaksiriviselle sopivaa. Sieltä kipinä kansanmusiikkiin syttyi.

Miia sanoo, että kaksirivinen on aloittelijalle huippusoitin.

– Kun äänenmuodostus on helppoa, tuntuu, että soittamisessa edistyy nopeasti. Se on palkitsevaa esimerkiksi toiseen soittimeeni viuluun verrattuna. Viulunsoitto vaatii varsinkin harrastuksen alkumetreillä sinnikkyyttä, kun ääni ei välttämättä heti vastaa omaa mielikuvaa.

Lapsena soittoharrastuksen aloittamisessa on se hyvä puoli, että on paremmin sinut oman keskeneräisyytensä kanssa.

– Soittoharrastuksen voi vallan hyvin aloittaa aikuisenakin, mutta aikuinen on usein kärsimättömämpi sen suhteen, miten nopeasti itse edistyy.

Kaksirivisellä voi muutamassa minuutissa oppia kokonaisen kappaleen, mutta se ei ole koko totuus soittimesta.

– Kaksirivinen on vaihtoääninen soitin. Veto- ja työntöpalkeilla on eri ääni. Soittaessa tuotetaan yhtä aikaa sekä melodiaa että säestystä.

Aloittaa voi aikuisenakin, vaikka omassa suvussa ei ole kansanmusiikkitaustaa.

– Vahva perimä auttaa, mutta yksin sen varaan ei voi rakentaa. Joskus alkuvaihe sujuu perimän vuoksi helposti, mutta monipuolisen soittotaidon voi saavuttaa silti vain harjoittelemalla ahkerasti ja uppoutumalla asiaan kokonaisvaltaisesti.

Miia itse alkoi miettiä musiikkia ammatiksi lukiovuosina. Ysiluokkalaisena hän alkoi opiskella Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa.

– Koulutusohjelman myötä kasvoi varmuus siitä, että minulle tämä on ainoa oikea ratkaisu.

Miia valmistui musiikin maisteriksi jouluna 2017. Muusikon leipä kertyy monesta eri palasta.

– Soitan monessa eri kokoonpanossa, opetan musiikkiopistossa ja kansalaisopistoissa.

Kansanmusiikin koulutusohjelma ohjaa monipuolisuuteen.

– Pääsoittimia voi olla kaksi, ja sen lisäksi kaikki opiskelevat useampia sivusoittimia sekä laulua.

Miian oma valinta on ollut se, että hän on halunnut myös opettaa.

– Olen aina tykännyt opettaa ja ohjata ryhmiä.

Kun Miia aloitti Jalasjärven Kaksirivisten kanssa syksyllä 2018, osa pelimannikappaleista oli tuttuja.

– Jalasjärvellä ohjelmisto on laaja. Aluksi vei aikaa, että sain itse otettua kappaleet haltuun.

Soitteista nousi esiin tosi omaleimainen sävelkieli.

– Kaksirivinen on soitin, jolla on tiettyjä tyylipiirteitä. Alavutelaisen haitariperinteen voin sanoa tuntevani läpikotaisin, mutta täkäläisessä perinteessä kiehtoo kappaleiden ennalta-arvaamattomuus. Niiden sävelkieli on tosi rikasta.

Miia nostaa esiin mestaripelimanni Aapeli Hautasen soitteet, joista osaa voi kutsua sävellyksiksi.

– Vanhoilta mestareilta on säilynyt paljon soitteita. Niiden tallentaminen on kulttuuriteko. Jalasjärvellä pelimanniperinnettä on enemmän kuin monessa muussa paikassa.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto myönsi keväällä Miialle ja Arttu Mäkelälle 11 000 euron apurahan Jalasjärven kaksrivisperinteen nuotintamiseen. Työn pohjana on Kaksirivisten vuosien varrella kertynyt ohjelmisto, jota on kaksi kansiollista.

– Mukaan valitaan kappaleita, jotka ovat ytimeltään luonteenomaisia Jalasjärven kaksirivisperinteelle. Niiden täytyy myös olla sellaisia, joita ei ole vielä nuotinnettu.

Miia arvioi, että mukaan tulee vähintään 50 kappaletta. Niistä julkaistaan nuottikirjassa myös numeronuotit.

– Se antaa jo aika laajan kuvan Jalasjärven kaksirivisperinteestä. Suurena apuna ovat pelimannit Olavi Koivumäki ja Kalevi Kuusisto, joilla on paljon tietoa aiheesta.

Alavudelta on jo tehty vastaava nuottikirja, ja se julkaistiin elokuussa.

– Sen tekeminen oli parin vuoden juttu muun työn ohessa. Kesällä voi tehdä nuotinnosta vähän tiiviimmin.

Jalasjärven polkka on Miian kestosuosikkeja, mutta ohjelmistosta löytyy muutakin mieluista.

– Kalevi Kuusiston isän sodasta mukanaan tuoma Sotafangin valssi on tosi hieno. Pidän myös Aapeli Hautasen Omatekemästä valssista.