Kuluttajatyö yhdisti Liisan ammatit

Terhi Rintala

Maitoyrittäjät ry luovutti torstaina Vuoden 2023 Maitoteko –palkinnon Liisa Vuorelalle Koskenojan tilalta. Liisa on otettu palkinnosta, mutta sanoo, että se kuuluu tilan koko väelle.

– Jos muut eivät olisi paikanneet minua tilan töissä, en olisi pystynyt tekemään näin laajasti kuluttajatyötä.

Kuluttajatyö on sana, jota täytyy vähän makustella. Kun Mieltyn Liisa otti kerran vuodessa lapsiryhmän vieraaksi vanhempiensa maitotilalle Isoonkyröön, hän ei ajatellut tekevänsä kuluttajatyötä.

– Opettajana huomasin, miten vähän maataloudesta tiedetään. Se synnytti kipinän näyttää, mistä tällä alalla on oikein kyse.

Liisa ja Juha avioituivat syksyllä 1994. Vastavalmistunut luokanopettaja pääsi töihin Keskikylän koululle.

– Sieltä toin ensimmäisen lapsiryhmän vierailulle.

Liisa koki tekevänsä edelleen opettajan työtä, kun hän opasti lapsia maatalouden pariin.

Vuonna 1997 Koskenojan tilalle valmistui uusi pihattonavetta. Siihen alkoi käydä tutustumassa muitakin kuin omia oppilaita.

– Pihatto oli uusi asia tällä alueella, joten meillä vieraili erilaisia ammattiryhmiä ja yhdistyksiä. Olin vuorotteluvapaalla Luopajärven koululta ja opastin ryhmiä.

Kun perheeseen syntyi kaksi lasta. Liisa jäi pois opettajan töistä, mutta säilyi sielultaan opettajana.

– Kuluttajatyö on antanut mahdollisuuden yhdistää molemmat ammatit. Minulla on Liisan luokkahuone, jossa otan vastaan koululais- ja muita ryhmiä. Koulutus antaa tietyn pohjan vetää ryhmiä ja puhua ikätasoisesti asioista.

Ala on lypsykarjatilalla kasvaneelle Liisalle rakas.

– Tämä ei ollut haave, mutta koen olevani unelma-ammatissa.

Haave se ei edes voinut olla, sillä nuorempana Liisa ei tiennyt uneksia siitä, mitä tekee nyt.

Liisa teki kuluttajatyötä jo ennen kuin termi oli olemassa.

– Sosiaalinen media on tuonut siihen aivan uusia ulottuvuuksia.

Liisa loi henkilökohtaisen Facebook-tilin vuonna 2008 ja toisen Koskenojan tilalle vuonna 2010. Tilan instagram-tili perustettiin pari vuotta myöhemmin. Sen jälkeen avattiin tili Tiktokiin.

– Youtube-tili virkistyi koronan aikana. Koin olevani urani huipulla, kun Viikin ensimmäisen vuoden agronomiopiskelijoille näytettiin navettademoa korvaamaan minun Youtube-videoitani.

Toiseksi kohokohdaksi Liisa laskee sen, että pääsi pitämään juhlapuheen Nuijiksessa 2018 agronomi- ja agrologiopiskelijoille.

Päivitykset syntyvät fiilispohjalta tai jonkun asian ympärille.

– Olen tilan sometilien ainoa käyttäjä, mutta saan materiaalia muiltakin. Saatan laittaa viestiä ja kysellä, mitä teette. Pyydän kuvia siitä ja kokoan niistä julkaisun.

Isommat julkaisusarjat, kuten joulukalenteri, vaativat paljon suunnittelua ja aikaa toteutukseen.

– Fiilispohjalta ei voi mennä loputtomasti, täytyy olla suunnitelmallisuutta. Meidän tilan sometileillä kiinnostavat eniten koneet ja eläimet.

Viime vuoden tykätyimmän kuvan nappasi Liisan poika Santeri rehupellolla olevasta traktorista.

– On vaikea ennustaa, mikä julkaisu alkaa levitä. Joskus on itse nähnyt vaivaa ja uskoo julkaisun kiinnostavan jo aiheensakin vuoksi, mutta suosio on maltillinen. Joku nopeasti napattu kuva ja siihen liitetty kommentti voi sen sijaan yllättää tykkäysmäärillään.

Rajojen täytyy olla selvät.

– En ikinä julkaisisi kuvaa kuolleesta eläimestä.

Tilan sometili keskittyy tilan asioihin. Liisa saattaa satunnaisesti laittaa myös muita juttuja tärkeäksi koetusta asiasta.

– Instagramin puolella on ollut joskus suurempi houkutus laittaa jotain muutakin, kun minulla ei ole henkilökohtaista tiliä. Olen kuitenkin pysynyt tilan asioissa.

Koskenojan tilalla työskentelee vuoden mittaan paljon ihmisiä.

– Jokaisen mielipidettä kunnioitetaan. Jos ei halua näkyä sosiaalisessa mediassa, ei ole näkyvissä kuvissa.

Liisa mieltää kuluttajatyön oikean tiedon välittämiseksi.

– Kyse on myös siitä, että haemme oikeutusta tekemällemme työlle. Kritiikkiä tulee paljon ja yleisessä keskustelussa saattaa tuntua, että viljelijäväestö on syypää kaikkeen ilmastonmuutoksesta elinkustannuksiin.

Asenteita on vaikea muokata, ellei samalla jaa oikeaa tietoa.

– Välillä yllättää se, mitä kaikkea täytyy kertoa. Eräs vierailija kysyi minulta, miten tiedän, mistä lehmästä tulee rasvatonta maitoa.

Kun tilojen määrä vähenee, yhtymäkohdat maatalouteen haurastuvat. Tulevaisuudessa kuluttajatyötä on tehtävä vielä enemmän.

– Maanviljelijöiden täytyy olla moniosaajia, jotta osaamme pyörittää maatiloja. Kuluttajatyö on yksi lisä jo ennestään pitkään listaan.

Koulujen suuntaan Liisalla on toive.

– Kunpa opettajat jaksaisivat lähteä katsomaan, millaista maatalous on nykyään. Tiedän, että koulun arjesta ei ole aina helppo irrottautua. Lupaan kuitenkin, että Liisan luokkahuoneessa minä otan vastuun.

Koskenojan tilalla käy koululuokkia Vaasaa, Seinäjokea ja Lapuaa myöten. MTK on sitoutunut maksamaan kuljetukset ja korvauksen tilalle, joka ottaa vieraita vastaan.

– Osa luokista on valmistautunut vierailuun valtavan hyvillä kysymyksillä. Sydämessä läikähtää, kun kymmenvuotias kysyy meidän jaksamisestamme.

Yksi haave Liisalla vielä on. Olisipa siistiä, jos eläkepäivillä voisi jatkaa kuluttajatyötä.

– Sähköisestä varauskirjasta voisi katsoa, minä päivinä voi tulla vierailulle. Toivottavasti nuori polvi antaa minun edelleen huseerata luokkahuoneessa.