Satokausi käynnissä

Katja Korkiakoski

Vadelma, maitohorsma ja moni muu kasvi kukkivat Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla parhaimmillaan. Kesän hunajantuotannon kausihuippua eletään juuri nyt, sillä pääsatokausi käynnistyi pari viikkoa sitten.

Etelä-Pohjanmaan Mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Timo Rahkola kertoo mehiläispesien olevan nyt maksimikorkeudessaan.

–Pesän päälle lisätään lisätään osastoja sitä mukaa, kun mehiläisyhdyskunta kasvaa. Nyt pesät ovat jopa miehen korkuisia, kertoo mehiläisten mallipesää Jalasjärven Alavallissa Vallinmäen tilalla esitellyt Rahkola.

Tilan järjestämä keskikesän tapahtuma tarjosi vieraille hyvän tilaisuuden tutustua suomalaiseen mehiläistuotantoon. Mallipesässä ei ole mehiläisiä, mutta sen avulla Rahkola havainnollisti pesän hoitoa. Osastoihin lisätään puukehät, joihin on kiinnitetty mehiläisvahasta valssattu vahalevy, jonka kennokuvioihin mehiläiset rakentavat pesänsä.

–Kehässä on hyvä olla kennokuviot, etteivät meniläiset saa päähänsä rakentaa pesää poikittain.

Ei hetken mielijohteesta

Päivän päätähtien eli mehiläisten elämään vieraat tutustuivat tutkimalla lasin taakse asetettua kennostoa, jonka kimpussa mehiläiset ahkeroivat. Rahkolan arvion mukaan maakunnassa on satoja mehiläishoitajia, sillä monella on takapihalla muutamia pesiä, vaikka toiminta ei olisikaan laajaa.

–Maakunnallisessa yhdistyksessämme on toistasataa jäsentä, laskee kauhajokelainen Rahkola.

Mehiläispesää ei kannata hankkia hetken mielijohteesta, vaan tarhaukseen kannattaa ensin perehtyä rauhassa. Lisäksi olisi hyvä olla kokeneempi mehiläistarhaaja mentorina auttamassa alkuun.

–Mehiläispesä ei pysy hengissä itsekseen. Se vaatii hoitoa.

Apukäsiä Ukrainasta

Kun mehiläisten hoidon niksit tietää, niiden kanssa toimiminen on mukava harrastus tai jopa ammatti. Jalasjärven Alavallissa Vallinmäen tilalla on noin sata mehiläispesää. Avuksi niiden hoitamiseen on palkattu auttavia käsiä.

Ukraina on Euroopan suurin hunajantuottajamaa. Sodan vuoksi Ukrainasta Seinäjoelle muuttaneet Iryna Volynska (Kiova) ja Olena Tsymbaliuk (Harkova) ovat auttaneet Vallinmäen tilan töissä pian kaksi viikkoa.

–Emme ole olleet aiemmin tekemisissä hunajan tai mehiläisten kanssa, mutta se on erittäin mielenkiintoista, kuvailee kaksikko tunnelmiaan älypuhelimen kielenkäännössovelluksen avulla.

Jalasjärvelle muuttoa suunnittelevat naiset eivät ole vielä hoitaneet mehiläisiä, mutta ovat rakentaneet mehiläispesiin kehiä, auttaneet tilan kotitaloustöissä ja istuttaneet metsää. Heillä on työsopimukset vuodeksi, mutta tulevaisuus riippuu Ukrainan sodan etenemisestä.

–Kun tulimme Suomeen, meillä ei ollut täällä sukulaisia eikä ystäviä, mutta nyt ystäviä ja tuttuja on paljon. Olemme erittäin kiitollisia kaikille, jotka ovat ottaneet meidät vastaan, osoittaneet välittämistä ja auttaneet.

Vallinmäen tilalle on tulossa töihin myös ammattimainen mehiläishoitaja Marokosta.

Hevosista kanoihin

Vallinmäen tilan kaksipäiväinen keskikesän juhla houkutteli lähialueen aikuisia ja pikkuväkeä tutustumaan mehiläistenhoidon lisäksi muun muassa lehmiin, hevosiin, lampaisiin, ankkoihin ja kanoihin.

–Lauantaina kävi viitisenkymmentä vierasta, enkä tänäänkään ole ehtinyt poistumaan tilamyymälästä muualle. Väkeä on riittänyt koko ajan, kiitti vasta-avatussa tilapuodissa muun muassa mehiläisvahakynttilöitä kävijöille myynyt tilan emäntä Jemina Valli.

Kanatarhan vieressä Riina Kauppilan pojat Oliver (5) ja Joonatan (pian 4) tutkivat innokkaina kanojen ja kukon arkea.

–Mun mielestä tuo kukko on paras, Oliver arvioi.

–Lähipiirissämme ei ole maataloutta, joten mukavaa päästä tutustumaan lasten kanssa maatilaan, Riina kiittää.

Alli Simey (3,5) vietti aikaa trampoliinilla. Eläinten lisäksi tyttö oli tutustunut vanhempiensa Suvin ja Duncanin kanssa keppihevosrataan.