Peltojen lannoitusta dronella

Salla Kurikka

Viljelijän Bernerin ja Mtechin järjestämä lannoitteen levitysnäytös herätti kiinnostusta maatalousyrittäjien keskuudessa. Tavanomaisesta poiketen Keskikylässä toteutetussa työnäytöksessä peltolohko lannoitettiin ilmasta käsin.

Kolmostien varressa toteutettu tilaisuus alkoi peltolohkon digitoinnilla maatalousyrittäjien seuratessa vierestä tarkasti työvaiheiden etenemistä. Digitoinnilla peltolohko pystyttiin rajaamaan tarkasti siten, että maatalousdrone ei lannoittanut viereisen asuinkiinteistön piha-aluetta.

Ala-Marttila Oy:n viljelyksessä olevalle lohkolle levitettiin näytöksen aikana lannoite sekä rakeinen kalkki. Viljelijän Bernerin edustajan Mika Ristilän mukaan kyseessä oli lannoituksen osalta ajoituskoe, koska toimenpiteet tehtiin näin varhaisessa vaiheessa keväällä.

Lohkolle levitettiin kokeilumielessä kalkkia kolmea eri määrää, jotta sen vaikutuksia nurmen kasvuun voidaan kasvukauden aikana seurata.

– Lohkolla on tällä hetkellä alhainen pH ja toivottavasti kuvausdronella havaitaan kasvustossa kesän aikana eroja, Ristilä totesi.

Dronella levitettävää lannoite voi olla olomuodoltaan niin rakeistettua, jauhemaista kuin nestemäistä.

Ainakaan vielä lähitulevaisuudessa maatalousyrittäjä ei voi etänä kotisohvalta käsin lannoittaa peltomaitaan, sillä maatalousdrone vaatii paitsi säiliöiden täyttöä myös akkujen vaihtoa.

Levitysnäytöksessä dronen lentoaika ilmassa oli noin kymmenen minuuttia ja sen jälkeen akut täytyi vaihtaa uusiin. Akkujen kestoon vaikuttivat muun muassa lentonopeus, kuorman paino sekä vallitsevat sääolosuhteet. Esimerkiksi kovalla tuulella akut tyhjenevät nopeasti. Tyypillinen lentonopeus on 10 metriä sekunnissa tai vähemmän.

Drone painaa tyhjänä 46 kiloa ja kuormaa voi olla sen lisäksi kyydissä 50 kilon verran. Normaali lentokorkeus lannoitettaessa on kolmesta kuuteen metriin.

Maatalouskäyttöön ostetun dronen ja sen lannoituskäytössä tarvittavien lisälaitteiden hankintakustannukset ovat tällä hetkellä alle 30 000 euroa. Teknologiaan sidottu pääoma on siten hyvin erilaisessa suuruusluokassa kuin traktoreiden hankinnassa.

Mtechin Mikko Jääskeläisen mukaan droneja hyödyntävät tällä hetkellä etenkin urakoitsijat, mutta se on potentiaalinen investointi myös isoimmille maatalousyrityksille.

– Nämä isot dronet kuuluvat erityiskategoriaan ja niiden lennättäjältä vaaditaan hyväksytysti suoritettua käyttökoulutusta sekä dronen käyttäjäksi rekisteröitymistä, Jääskeläinen kertoo.

– Traficomin prosessi on tässä hidas ja melko vaativa, mutta meiltä saa tarvittaessa asiantuntija-apua.

Mtech on ajanut eteenpäin aloitetta, että käyttökoulutus tulisi pakolliseksi osaksi maa- ja metsätalousalan perusopintoja. Tämä osaamisen kehittäminen parantaisi osaltaan myös kansallista turvallisuutta ja puolustusvoimissa tehtävää työtä.

Vaikka dronelannoitus on traktorilla tehtyyn lannoitukseen verrattuna hitaampaa ja tuntituotto jää noin viiteen hehtariin, saavutetaan sillä merkittäviä etujakin. Maanparannusta päästään tekemään aikaisin keväällä siinä vaiheessa, kun pellot eivät vielä kantaisi traktorin painoa.

– Dronella lannoitettaessaa syysviljat ja nurmet pystyvät hyödyntämään kevään kosteuden ennen kesän kuivia kausia ja kasvu lähtee paremmin liikkeelle.

Toinen selkeä etu on se, että maa ei tiivisty renkaiden alla. Syysviljoille aiheutuu satotappioita jo kevään ensimmäisistä painaumista ja Jääskeläisen mukaan tietyillä alueilla maiden tiivistyminen on merkittävä ongelma.

Tällä hetkellä peltolohkojen kartat tulevat älypuhelimeen laitevalmistajan aplikaation kautta. Karttaan merkitään käsiteltävä alue, jolloin ei ole pelkoa esimerkiksi suojavyöhykkeiden ylittymisestä vesistöjen lähellä. Tulevaisuudessa tarkoituksena on hoitaa tiedonsiirto suoraan maatalousyrittäjillä käytössä olevan Minun maatilani-sovelluksen kautta, jolloin suunnitellun viljelyn toteutuksesta tulee helpompaa.

Jalasjärven lisäksi vastaavia lannoitusnäytöksiä on järjestetty Huittisissa, Vehmaalla ja Vaasassa.

Jääskeläisen mukaan yrittäjät ovat ottaneet uuden teknologian innostuneena vastaan.

– Etenkin metsälannoituksen mahdollisuus on herättänyt kiinnostusta. Olemme tehneet paljon tarjouksia, mutta lupaprosessi on suurin pullonkaula.

Muualla maailmalla droneteknologiaa hyödynnetään jo esimerkiksi kasvihuoneiden pesuissa, golf-kenttien hoidossa, broilerihallien desinfioinneissa ja metsien kylvöissä. Näitä mahdollisuuksia odotellaan vielä Suomeen saapuviksi.

– Vain mielikuvitus on rajana. Teknologian kehittyminen on hurjan nopeaa: akut paranevat ja laitteiden käytettävyys monipuolistuu koko ajan.

– Maailmalla on tällä hetkellä maatalousdroneja käytössä noin 400 000 suurimmissa maatalousmaissa kuten Brasiliassa, Ukrainassa, Bulgariassa ja Australiassa.

Kasvinsuojeluaineiden levittäminen dronella ei vielä toistaiseksi ole Suomessa yrittäjille laillista, vaan se on tutkimusluvan alaista toimintaa. Tulevaisuudessa laillistuminen helpottaisi merkittävästi muun muassa vieraslajien torjuntaa, sillä ne kasvavat monesti paikoissa, jonne ei traktorilla ja kasvinsuojeluruiskulla pääse.

– Dronet ovat positiivinen kehityssuunta tulevaisuudessa maatalousalalla. Alalla tarvitaan tehokkaampia ja halvempia työkaluja ja nämä ovat varmasti sellaisia.