A-
A+
Sari Haapala
Eilen tiistaina koolla ollut Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan neljän koulun lakkauttamisesityksiä, joista yksi koski Alaviitalan koulua Peräseinäjoella. Lautakunnalle oli esitetty kaikkien lakkautuslistalla olevien koulujen opetuksen päättymistä elokuussa 2027.
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. Se oli yksimielisesti sen takana, että Alaviitalan koulussa, Ylistaron lukiossa ja Kirja-Matin koulussa opetus saa jatkua, kuten tähänkin saakka. Ainoastaan Seinäjoella sijaitsevaa Toukolanpuiston koulua lautakunta esitti lakkautettavaksi, mutta vasta 1.8.2028 alkaen, eli sekin saisi vuoden lisäaikaa.
Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Ville Hietanen (kok.) kertoo heidän selvittäneen parin lautakunnan jäsenen voimin, paljonko säästöjä kasvatus- ja opetuspuolella on jo tehty ja miten paljon säästötarvetta vielä on.
– Päädyimme tulokseen, että säästötavoite sillä puolella on miltei täyttynyt. Asia tarkistettiin sellaiselta taholta, jonka pitäisi olla aika hyvin kärryillä siitä, missä Rakso-toimien suhteen mennään.
– Tämä on toki vielä epävirallinen tieto. Mutta jos laskelmamme ovat oikein – ja olemme aika varmoja siitä, että ne ovat – niin kasvatus- ja opetuslautakunnan säästöt on Rakso-mielessä tehty, Hietanen linjaa ja lisää, että "kyllähän se vähän erikoiselta tuntuu, että säästettäisiin vain säästämisen takia".
Hän jatkaa, että tässä tullaan arvovalinta-asioihin ja heittää perään samaan hengenvetoon ilmaan kysymyksen, että miksi haluttaisiin hankaloittaa lasten ja perheiden elämää.
– Mikä hinta on sillä, että eka- tai tokaluokkalainen viettää päivästään esimerkiksi tunnin enemmän koulukuljetuksessa, kun hän voisi viettää sen kotona, harrastuksissa tai kavereitten kanssa.
Luottamushenkilönä Hietanen hämmästelee rakenteellisen sopeuttamisohjelman seurantaa, koska sillä on kuitenkin isoja vaikutuksia koulumaailmaan, lapsiin, opettajiin ja asuinalueisiin.
– Jos sitä ei seurata, niin miksi ei. Tai jos seurataan, niin miten tämä tilanne on mahdollinen. Eli että säästöt ovat täynnä ja silti halutaan tehdä lisää.
– Kyllä se herättää kysymyksiä ja pikkuisen niskakarvoja nostaa, että lautakunnan täytyy itse tällainen asia tajuta ja mennä kaivamaan.
Seinäjoen kaupungin rakenteellisen sopeutusohjelman, Rakson, kokonaistavoitteena ovat noin 15 miljoonan euron pysyvät säästöt vuoden 2028 loppuun mennessä. Vuoden 2025 loppuun mennessä Rakson avulla oli saatu nipistettyä kustannuksista 1,5 miljoonaa euroa. Summassa on mukana koko kaupunki ja kaikki toimialat. Vuoden 2026 loppuun mennessä ovat toteutumassa 5,7 miljoonan euron säästöt.
Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallitukselle ja siitä edelleen kaupunginvaltuustolle, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen 25. päivä toukokuuta. Hietanen sanoo, ettei uskalla olettaa yhtään, miten päätökset asiassa lopulta menevät.
– Tosi jännä nähdä. Aikanaan Kouran suhteen nähtiin, että lautakunta esitti toista, mutta kaupunginjohtaja otto-oikeudella veti alkuperäisen viranhaltijaesityksen hallitukseen. Ja siinä kävi sitten niin kuin kävi.
Kouran koulun lakkauttamisesta tehtiin vastikään päätös Seinäjoen kaupunginhallituksessa. Koulun toiminta lakkaa elokuussa 2027 ja oppilaat siirretään Keski-Nurmon kouluun.
– Jos ja kun nämä laskelmamme ovat oikein, niin aika ison kysymysmerkin heitän ilmoille, jos johtavista viranhaltijoista tai kaupunginhallituksesta löytyy halua siitä huolimatta edetä näissä koulujen lakkauttamisissa. Mikä silloin olisi se peruste sille?
– Mutta katsotaan. Politiikka on välillä vähän monisyistä, Hietanen tuumaa.
30.4. klo 8.30 Juttuun lisätty kohta rakenteellisesta sopeutusohjelman säästötavoitteesta ja jo tehdyistä säästöistä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Sari Haapala
Eilen tiistaina koolla ollut Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan neljän koulun lakkauttamisesityksiä, joista yksi koski Alaviitalan koulua Peräseinäjoella. Lautakunnalle oli esitetty kaikkien lakkautuslistalla olevien koulujen opetuksen päättymistä elokuussa 2027.
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. Se oli yksimielisesti sen takana, että Alaviitalan koulussa, Ylistaron lukiossa ja Kirja-Matin koulussa opetus saa jatkua, kuten tähänkin saakka. Ainoastaan Seinäjoella sijaitsevaa Toukolanpuiston koulua lautakunta esitti lakkautettavaksi, mutta vasta 1.8.2028 alkaen, eli sekin saisi vuoden lisäaikaa.
Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Ville Hietanen (kok.) kertoo heidän selvittäneen parin lautakunnan jäsenen voimin, paljonko säästöjä kasvatus- ja opetuspuolella on jo tehty ja miten paljon säästötarvetta vielä on.
– Päädyimme tulokseen, että säästötavoite sillä puolella on miltei täyttynyt. Asia tarkistettiin sellaiselta taholta, jonka pitäisi olla aika hyvin kärryillä siitä, missä Rakso-toimien suhteen mennään.
– Tämä on toki vielä epävirallinen tieto. Mutta jos laskelmamme ovat oikein – ja olemme aika varmoja siitä, että ne ovat – niin kasvatus- ja opetuslautakunnan säästöt on Rakso-mielessä tehty, Hietanen linjaa ja lisää, että "kyllähän se vähän erikoiselta tuntuu, että säästettäisiin vain säästämisen takia".
Hän jatkaa, että tässä tullaan arvovalinta-asioihin ja heittää perään samaan hengenvetoon ilmaan kysymyksen, että miksi haluttaisiin hankaloittaa lasten ja perheiden elämää.
– Mikä hinta on sillä, että eka- tai tokaluokkalainen viettää päivästään esimerkiksi tunnin enemmän koulukuljetuksessa, kun hän voisi viettää sen kotona, harrastuksissa tai kavereitten kanssa.
Luottamushenkilönä Hietanen hämmästelee rakenteellisen sopeuttamisohjelman seurantaa, koska sillä on kuitenkin isoja vaikutuksia koulumaailmaan, lapsiin, opettajiin ja asuinalueisiin.
– Jos sitä ei seurata, niin miksi ei. Tai jos seurataan, niin miten tämä tilanne on mahdollinen. Eli että säästöt ovat täynnä ja silti halutaan tehdä lisää.
– Kyllä se herättää kysymyksiä ja pikkuisen niskakarvoja nostaa, että lautakunnan täytyy itse tällainen asia tajuta ja mennä kaivamaan.
Seinäjoen kaupungin rakenteellisen sopeutusohjelman, Rakson, kokonaistavoitteena ovat noin 15 miljoonan euron pysyvät säästöt vuoden 2028 loppuun mennessä. Vuoden 2025 loppuun mennessä Rakson avulla oli saatu nipistettyä kustannuksista 1,5 miljoonaa euroa. Summassa on mukana koko kaupunki ja kaikki toimialat. Vuoden 2026 loppuun mennessä ovat toteutumassa 5,7 miljoonan euron säästöt.
Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallitukselle ja siitä edelleen kaupunginvaltuustolle, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen 25. päivä toukokuuta. Hietanen sanoo, ettei uskalla olettaa yhtään, miten päätökset asiassa lopulta menevät.
– Tosi jännä nähdä. Aikanaan Kouran suhteen nähtiin, että lautakunta esitti toista, mutta kaupunginjohtaja otto-oikeudella veti alkuperäisen viranhaltijaesityksen hallitukseen. Ja siinä kävi sitten niin kuin kävi.
Kouran koulun lakkauttamisesta tehtiin vastikään päätös Seinäjoen kaupunginhallituksessa. Koulun toiminta lakkaa elokuussa 2027 ja oppilaat siirretään Keski-Nurmon kouluun.
– Jos ja kun nämä laskelmamme ovat oikein, niin aika ison kysymysmerkin heitän ilmoille, jos johtavista viranhaltijoista tai kaupunginhallituksesta löytyy halua siitä huolimatta edetä näissä koulujen lakkauttamisissa. Mikä silloin olisi se peruste sille?
– Mutta katsotaan. Politiikka on välillä vähän monisyistä, Hietanen tuumaa.
30.4. klo 8.30 Juttuun lisätty kohta rakenteellisesta sopeutusohjelman säästötavoitteesta ja jo tehdyistä säästöistä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Sari Haapala
Eilen tiistaina koolla ollut Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan neljän koulun lakkauttamisesityksiä, joista yksi koski Alaviitalan koulua Peräseinäjoella. Lautakunnalle oli esitetty kaikkien lakkautuslistalla olevien koulujen opetuksen päättymistä elokuussa 2027.
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. Se oli yksimielisesti sen takana, että Alaviitalan koulussa, Ylistaron lukiossa ja Kirja-Matin koulussa opetus saa jatkua, kuten tähänkin saakka. Ainoastaan Seinäjoella sijaitsevaa Toukolanpuiston koulua lautakunta esitti lakkautettavaksi, mutta vasta 1.8.2028 alkaen, eli sekin saisi vuoden lisäaikaa.
Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Ville Hietanen (kok.) kertoo heidän selvittäneen parin lautakunnan jäsenen voimin, paljonko säästöjä kasvatus- ja opetuspuolella on jo tehty ja miten paljon säästötarvetta vielä on.
– Päädyimme tulokseen, että säästötavoite sillä puolella on miltei täyttynyt. Asia tarkistettiin sellaiselta taholta, jonka pitäisi olla aika hyvin kärryillä siitä, missä Rakso-toimien suhteen mennään.
– Tämä on toki vielä epävirallinen tieto. Mutta jos laskelmamme ovat oikein – ja olemme aika varmoja siitä, että ne ovat – niin kasvatus- ja opetuslautakunnan säästöt on Rakso-mielessä tehty, Hietanen linjaa ja lisää, että "kyllähän se vähän erikoiselta tuntuu, että säästettäisiin vain säästämisen takia".
Hän jatkaa, että tässä tullaan arvovalinta-asioihin ja heittää perään samaan hengenvetoon ilmaan kysymyksen, että miksi haluttaisiin hankaloittaa lasten ja perheiden elämää.
– Mikä hinta on sillä, että eka- tai tokaluokkalainen viettää päivästään esimerkiksi tunnin enemmän koulukuljetuksessa, kun hän voisi viettää sen kotona, harrastuksissa tai kavereitten kanssa.
Luottamushenkilönä Hietanen hämmästelee rakenteellisen sopeuttamisohjelman seurantaa, koska sillä on kuitenkin isoja vaikutuksia koulumaailmaan, lapsiin, opettajiin ja asuinalueisiin.
– Jos sitä ei seurata, niin miksi ei. Tai jos seurataan, niin miten tämä tilanne on mahdollinen. Eli että säästöt ovat täynnä ja silti halutaan tehdä lisää.
– Kyllä se herättää kysymyksiä ja pikkuisen niskakarvoja nostaa, että lautakunnan täytyy itse tällainen asia tajuta ja mennä kaivamaan.
Seinäjoen kaupungin rakenteellisen sopeutusohjelman, Rakson, kokonaistavoitteena ovat noin 15 miljoonan euron pysyvät säästöt vuoden 2028 loppuun mennessä. Vuoden 2025 loppuun mennessä Rakson avulla oli saatu nipistettyä kustannuksista 1,5 miljoonaa euroa. Summassa on mukana koko kaupunki ja kaikki toimialat. Vuoden 2026 loppuun mennessä ovat toteutumassa 5,7 miljoonan euron säästöt.
Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallitukselle ja siitä edelleen kaupunginvaltuustolle, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen 25. päivä toukokuuta. Hietanen sanoo, ettei uskalla olettaa yhtään, miten päätökset asiassa lopulta menevät.
– Tosi jännä nähdä. Aikanaan Kouran suhteen nähtiin, että lautakunta esitti toista, mutta kaupunginjohtaja otto-oikeudella veti alkuperäisen viranhaltijaesityksen hallitukseen. Ja siinä kävi sitten niin kuin kävi.
Kouran koulun lakkauttamisesta tehtiin vastikään päätös Seinäjoen kaupunginhallituksessa. Koulun toiminta lakkaa elokuussa 2027 ja oppilaat siirretään Keski-Nurmon kouluun.
– Jos ja kun nämä laskelmamme ovat oikein, niin aika ison kysymysmerkin heitän ilmoille, jos johtavista viranhaltijoista tai kaupunginhallituksesta löytyy halua siitä huolimatta edetä näissä koulujen lakkauttamisissa. Mikä silloin olisi se peruste sille?
– Mutta katsotaan. Politiikka on välillä vähän monisyistä, Hietanen tuumaa.
30.4. klo 8.30 Juttuun lisätty kohta rakenteellisesta sopeutusohjelman säästötavoitteesta ja jo tehdyistä säästöistä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely