Kokoaan suurempi asia

Juhani Pajunen

Seinäjoen kylien ja kaupunginosien kehittämisohjelman tavoitteena on rakentaa Suomen elinvoimaisin maaseutu. Jos käytännön teot eivät kuitenkaan ole moton tasolla, sen voisi vaihtaa muotoon: ”Kuritetaan liitoskuntia.”

Tätä mieltä on peräseinäjokinen Juha Julmala, joka on yhdessä ylistarolaisen Ari Niemelän kanssa perustanut nettiadressin Peräseinäjoen ja Ylistaron lukioiden säilyttämisen puolesta. Eiliseen aamupäivään mennessä adressi oli saanut 1 189 allekirjoitusta.

Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli viikko sitten lukioverkkoselvitystä, jonka pohjalta kyseisten lukioiden lakkauttamista ehdotettiin.

– Kaupunkistrategian kehittämistoimet pitäisi juurruttaa jokaiseen virkamieheen niin lujasti, etteivät tällaiset teot ole ristiriidassa sloganin kanssa, Julmala tähdentää.

Lautakunta ei kuitenkaan lähettänyt asiaa sellaisenaan kaupunginhallituksen päätettäväksi vaan palautti sen valmisteluun. Julmala kritisoi asian kiirehdittyä valmistelua. Hänen mielestään sivistys- ja hyvinvointijohtaja Antti Takalan tulisi ”ottaa pois jalkaa kaasulta”.

– Kaikki luottamushenkilöt ovat sitä mieltä, että tästä pitäisi rauhassa keskustella. Nämä ovat kipeitä asioita. Nyt tämä tuli vain yhtäkkiä esityslistalle, ja heti pitäisi tehdä päätös. Se oli raivostuttava ja ylimielinen temppu.

Sivistysjohtaja oli lukioverkkoselvityksen perusteella ehdottanut kansainvälisen IB-lukion mahdollista perustamista Seinäjoelle.

– Ne säästöt, joita Peräseinäjoen ja Ylistaron lukioiden lakkauttamisesta tulee, ovat IB-lukioon verrattuna marginaalisia. Se on vain keppihevonen. IB-lukio on miljoonien projekti, ja lakkauttamisista tulee joitakin tuhansia per vuosi.

– Sillekin pitäisi laskea joku arvo, jos oppilas istuu 450 tuntia vuoden aikana bussissa. Voi kysyä, onko oppilaiden aika täysin arvotonta kaupungin silmissä? Julmala ihmettelee.

Lukioverkkoselvityksen mukaan Seinäjoen lukion oppilashinta on noin 7 600 euroa, Nurmon lukion 7 200, Etelä-Seinäjoen toimipisteen 11 700 ja Ylistaron lukion 15 800 euroa. Kahden jälkimmäisen lukion pieni oppilasmäärä nostaa niiden hintaa. Julmalan mielestä Ylistaron korkeaa oppilashintaa selittää myös se, että lukio on hiljattain remontoitu.

– On epäjohdonmukaista, että joku rakennus remontoidaan ja sitten lopetetaan, hän huomauttaa.

Peräseinäjoen lukio lakkasi olemasta itsenäisenä lukiona vuonna 2006, jolloin siitä tuli Seinäjoen lukion toimipiste. Syksystä 2013 alkaen peräseinäjokiset lukiolaiset ovat opiskelleet kolmannen vuoden Seinäjoella. Julmala muistaa, kuinka asiasta väännettiin tuolloin kättä.

– Ei siitä tykätty mutta se asia kuitenkin vain meni näin.

Julmala itse oli sitä ikäluokkaa, joka kävi lukion kolmannen vuosikurssin jo Seinäjoen lukiossa.

– Kun oli ollut perhemäisessä ilmapiirissä ja sitten siirtyi sinne, se oli vähän rokkifestarimeininkiä, kun meni luokkaan, jossa oli melkein 40 oppilasta. Täällä Peräseinäjoen lukiossa opiskelu oli vähän kuin olisi mennyt kotona huoneesta toiseen.

– Pienet ryhmäkoot on se, mitä moni arvostaa. Opetus oli niin yksilöllistä, kun oli pienemmät ryhmät. Seinäjoella on vain yhtenä numerona isossa oppilasrekisterissä. Peräseinäjoen johtajaopettaja Soili Vainionpää oli kuin leijonanemo: hän tuli tarvittaessa vaikka kotiin katsomaan, että missäs sitä luurataan.

Julmala ehdottaa, että lukiorakennuksen yläkertaa voitaisiin käyttää muuhunkin kuin pelkkään lukiotoimintaan, esimerkiksi hierojien kouluttamiseen.

– Siinä voisi ajatella jotain rinnakkaiskäyttöä, jos siellä on tiloja vajaakäytöllä.

Muitakin kehityskohteita mies löytää. Sellaisia aineita kuin saksa ja ranska, joita ei voida resurssien puitteissa järjestää Peräseinäjoen, Ylistaron ja Nurmon lukioissa, voisi opiskella niissä digitaalisesti etäyhteyksien avulla.

Julmala ei ole täysin tyytyväinen siihen, miten kaupunki Peräseinäjokea kohtelee. Välillä hallintokunnat osoittavat Peräseinäjoelle sen kokoa vähemmän avustuksia. Ulkokuntosaleja on Seinäjoella vaikka kuinka paljon, mutta Peräseinäjoella vain yksi, aikansa elänyt vaatimaton Koukkarin ulkokuntosali. Seinäjoella jäädytetään talvisin noin 30 luistelukenttää; Julmala yritti ajaa tällaisen kentän jäädyttämistä myös Koukkariin, mutta asia ei päättyneenä talvena toteutunut.

– Pitäisikö luoda joku oma Peräseinäjoki-paneeli, joka antaisi lausuntoja siitä, mitä mieltä täällä oikeasti ollaan? Eikä niin, että ne asiat tulevat vain jostain ylhäältä.

Julmala kritisoi sitä, että Peräseinäjoen lukion virallinen nimi on Seinäjoen lukion Etelä-Seinäjoen toimipiste.

– Miksi sitä on tuolla lailla sanallisesti kyykytetty? Minun mielestäni Peräseinäjoen lukiota pitää kehittää ja identifioida. Tässä tulee sellainen epäilys, että Peräseinäjokea yritetään tehdä Seinäjoen sivukyläksi, vaikka tämä on oma elävä yhteisönsä. Peräseinäjoen historiaa pitäisi kunnioittaa.

Lukioasia on Julmalan mielestä suurempi kuin miltä se papereissa näyttää.

– Sillä lukiolla on tälle kylälle henkinen arvo, joka on mittaamaton.

Niin, mikä oman lukion merkitys Peräseinäjoelle loppujen lopuksi on?

– Se on minun mielestäni sivistyksen majakka. Tavallaan saa sen koko polun käytyä täällä ja tulee sellainen kuva, että minä olen peräseinäjokinen ja voin tänne palata.