Harvinainen sanakirja Amerikan siirtolaisuuden näyttelyyn

Jari Vierula

Peräseinäjoella toimiva Suomen Siirtolaisuusmuseo sai Amerikan siirtolaisuutta käsittelevään näyttelyynsä harvinaisen kirjan, kun äänekoskelainen Anneli Koponen toi näyttelyyn Englantilais-suomalaisen sanakirjan. Kyseessä on Santeri Nuortevan laatima, Amerikan Fitchburgissa vuonna 1912 painettu teos, jonka kustansi Suomalainen sosialistinen kustannusyhtiö.

Koponen on saanut kirjan mummoltaan, joka lähti 15-vuotiaana Amerikkaan sisarensa luo. New Yorkissa vierähti kuusi vuotta, jonka jälkeen hän palasi Suomeen vuonna 1917 ja avioitui. Hän antoi sittemmin sanakirjan tyttärelleen ja nyt kirjan omistaa lapsenlapsi Anneli Koponen.

Sanakirja on ollut aikanaan ahkerassa käytössä, sillä Koponen kertoo mummonsa opiskelleen Amerikan reissulla sekä englannin että ruotsin kielen. Alueella oli paljon myös ruotsalaisia siirtolaisia, joka selittää myös ruotsin kielen opettelun.

Koponen on pitänyt mummon sanakirjaa hyvässä tallessa, mutta ei tiennyt kirjan olevan hyvin harvinainen. Asia selvisi, kun hän erään kerran tiedusteli kirjasta antiikkimessuilla vanhojen kirjojen asiantuntijalta.

– Hän piti teosta erittäin harvinaisena ja oli aluksi epäuskoinen, että onko se todella Nuortevan laatima. Ja olihan se, Koponen sanoo.

Sanakirjan laatijalla värikäs elämä

Sen lisäksi, että sanakirja on mummon lahjoittama, niin sen arvoa lisää Santeri Nuorteva, joka oli melkoinen persoona. Työväen ja sosialismin hyväksi toiminut, entinen kansanedustaja Nuorteva laati sanakirjan Amerikassa, jonne hän pakeni Suomesta lehtikirjoittelujensa aiheuttamaa vankilatuomiota. Amerikassa hänestä tuli amerikansuomalaisen työväenliikkeen johtohahmoja.

Sittemmin Nuorteva siirtyi Kanadaan ja Englantiin, jossa hänet pidätettiin ja karkotettiin Neuvosto-Venäjälle. Siellä Nuorteva toimi loppuelämänsä nousten hallinnollisissa tehtävissä aina ulkoasiainhallinnon osastopäälliköksi ja Neuvosto-Karjalan toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajaksi.

Avuksi työläisten kielenopintoihin

Nuorteva kirjoittaa sanakirjansa alkulauseessa laatineensa sen avuksi amerikansuomalaisille työntekijöille kielen oppimiseksi. Sanakirjassa on laaja sanasto ja lisäksi myös sanojen lausumisohjeet. Sanakirjasta löytyi googlettamalla tietoa Kalevi Koukkusen tekemästä tutkimuksesta englantilais-suomalaisten sanakirjojen historiasta.

Koukkunen toteaa tutkimuksessaan, että Kansalliskirjastosta löytyy kaksi Nuortevan sanakirjaa. Kirjassa on 592 sivua, joista 522 on hakusanasivustoja. Sanakirjassa on yhteensä 20800 hakusanaa. Sanakirjasta ilmestyi toinen, korjattu painos vuonna 1915.

Siirtolaisuusmuseo
on oikea paikka

Kun kirjan harvinaisuus kävi selväksi Koposelle, niin sanakirjaa on sittemmin säilytetty lasikantisessa puulaatikossa. Hän alkoi myös miettiä, että harvinainen teos pitäisi saada laajemmin esille eikä vain pölyttymään kirjahyllyssä.

– Päätimme mietinnän jälkeen tuoda sanakirjan Siirtolaisuusmuseon näyttelyyn, sillä täällä juuri Amerikan siirtolaisuus on keskiössä, hän sanoi.

Sanakirja halutaan säilyttää suvun omaisuutena, mutta se on annettu toistaiseksi Siirtolaisuusmuseon näyttelyyn.

Siirtolaisuusmuseon johtaja Tellervo Lahti otti sanakirjan ilolla vastaan ja se tulee osaksi Terästalon Amerikan siirtolaisuuden näyttelyä. Kesällä käy runsaasti yleisöä Maailman Raitin museoalueella, jonne sanakirja tulee esille ja opas esittelee kirjaa yleisölle.