A-
A+
Sari Haapala
Peräseinäjoella järjestettiin viime viikolla nuorten haukut alle 29-vuotiaille koiranohjaajille. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Peräseinäjoen Metsästysseuran hirvikoirajaosto.
Varhain aamulla koiran kanssa metsään startannut Elisabet Selin (16) on päivän kisan jälkeen tyytyväinen. Vaikka suoritus olisi voinut mennä hänen mielestään paremmin, kokonaisuutena kaikki oli sujunut mukavasti. Kyseessä oli kuitenkin hänen ihan ensimmäinen kisansa.
Koirakaverina Selinillä oli jämtlanninpystykorva Rauno Repomies, virallisesti Autioniityn Xeppo.
– Rauno on nyt kaksi ja puolivuotias. Hirvenhakua olen sen kanssa tehnyt sellaiset pari vuotta, mutta vasta viime vuosi oli kunnollinen, Selin puhelee.
Kisa ei jännittänyt häntä etukäteen ja uni tuli hyvin kilpailua edeltävänä yönä.
– Vasta tänään aamulla, kun lähdimme, tuli pieni jännitys, hän toteaa.
Alku sujui Selinin mukaan todella hyvin, mutta jossain vaiheessa koira palasi takaisin omia jälkiään.
– Siinä oli emohirvi kahden vasan kanssa. Toinen vasoista erkani emostaan, mikä vähän sekoitti koiraa. Mutta hirvellä se oli koko ajan, hän kuvailee ja jatkaa:
– Kyllähän se oli mukavaa, että koira löysi hirvet niin tosi nopeasti.
Niin kivalta päivä Peräseinäjoen Alanevalla asuvasta Selinistä tuntui, että hän on ehdottomasti valmis osallistumaan uudelleen haukkukisaan heti, kun vain mahdollisuus siihen tarjoutuu.
– Kyllä tämä oli ihan hyvä päivä. Toki se olisi voinut mennä paremmin niin, että koira olisi jäänyt hirville ja saanut pysäytettyä ne. Mutta varmaan sitä nyt harjoitellaan vielä sitten lisää, hän miettii.
Peräseinäjoen Metsästysseuran Hirvikoirajaoston puheenjohtaja Miika Salmenoja tuumaa, että ajatuksena on ollut järjestää nuorille kisa, joka madaltaa jatkossa kynnystä osallistua vastaaviin kokeisiin.
– Meillä alkaa jaostossa väki ikääntyä, mutta ihan mukavasti me saimme nyt nuoria mukaan.
Kisapäivänä Salmenoja oli itsekin maastossa ohjaamassa koiraa. Hän naurahtaa kulkeneensa metsässä isänsä mukana siitä lähtien, kun on oppinut kävelemään.
– Se on sellainen luonnollinen jatkumo, johon on kasvanut pienestä asti, hän sanoo.
Aamu Näätämajalla käynnistyi koirien vastaanotolla ja tarkistuksella. Osallistumismaksujen jälkeen vuorossa oli hirviylituomarina toimineen Sami Kallion pitämä puhuttelu, jossa hän kertoi osallistujille ja suorituksia valvoville tuomareille päivän kulusta ja siitä, miten sääntöjä tulee tulkita.
– Nuorisohaukkujen henki on senlaatuinen, että lapset ovat täällä opettelemassa hirvikoirahommaa. Ja tuntuu, että hienosti heidät on täällä otettukin aikuisten taholta huomioon, Kallio kehuu.
Ylituomarin puhuttelun jälkeen kaikki 13 koiraa lähtivät ohjaajineen ja mukana kulkevine tuomareineen metsään. Siellä haukkuihin osallistuvilla koirilla on aina tietty, määrätty aika löytää hirvi. Metsässä tuomareiden arvioitavana on myös koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö.
Lisäksi he seuraavat sitä, miten nopeasti koira etsii hirven ja kuinka se hakee jäljen. Myös koiran tapaa työskennellä hirvellä arvioidaan, eli että pystyykö koira pitämään hirven löytöpaikalla vai lähteekö hirvi karkuun. Ja jos lähtee, seuraako koira sitä.
– Ylituomarina minun tehtäväni on tarkistaa metsässä mukana olleiden tuomareiden tekemät kirjaukset, eli että ne ovat keskenään yhdenmukaiset, Kallio selventää.
Tapahtuman järjestelyissä mukana ollut Jonna Holma on osallistujamäärään ihan tyytyväinen.
– Nämä ovat kuitenkin ensimmäiset nuorten haukut, jotka meidän jaostomme järjestää täällä Peräseinäjoella. Ajatuksena on, että näitä pidetään täällä jatkossakin, Holma kiteyttää.
Ensimmäistä kertaa Peräseinäjoella järjestettyihin nuorten haukkuihin osallistui 13 koiraa ohjaajineen. Osallistujien ikäjakauma oli kahdeksasta vuodesta 26:een.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Sari Haapala
Peräseinäjoella järjestettiin viime viikolla nuorten haukut alle 29-vuotiaille koiranohjaajille. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Peräseinäjoen Metsästysseuran hirvikoirajaosto.
Varhain aamulla koiran kanssa metsään startannut Elisabet Selin (16) on päivän kisan jälkeen tyytyväinen. Vaikka suoritus olisi voinut mennä hänen mielestään paremmin, kokonaisuutena kaikki oli sujunut mukavasti. Kyseessä oli kuitenkin hänen ihan ensimmäinen kisansa.
Koirakaverina Selinillä oli jämtlanninpystykorva Rauno Repomies, virallisesti Autioniityn Xeppo.
– Rauno on nyt kaksi ja puolivuotias. Hirvenhakua olen sen kanssa tehnyt sellaiset pari vuotta, mutta vasta viime vuosi oli kunnollinen, Selin puhelee.
Kisa ei jännittänyt häntä etukäteen ja uni tuli hyvin kilpailua edeltävänä yönä.
– Vasta tänään aamulla, kun lähdimme, tuli pieni jännitys, hän toteaa.
Alku sujui Selinin mukaan todella hyvin, mutta jossain vaiheessa koira palasi takaisin omia jälkiään.
– Siinä oli emohirvi kahden vasan kanssa. Toinen vasoista erkani emostaan, mikä vähän sekoitti koiraa. Mutta hirvellä se oli koko ajan, hän kuvailee ja jatkaa:
– Kyllähän se oli mukavaa, että koira löysi hirvet niin tosi nopeasti.
Niin kivalta päivä Peräseinäjoen Alanevalla asuvasta Selinistä tuntui, että hän on ehdottomasti valmis osallistumaan uudelleen haukkukisaan heti, kun vain mahdollisuus siihen tarjoutuu.
– Kyllä tämä oli ihan hyvä päivä. Toki se olisi voinut mennä paremmin niin, että koira olisi jäänyt hirville ja saanut pysäytettyä ne. Mutta varmaan sitä nyt harjoitellaan vielä sitten lisää, hän miettii.
Peräseinäjoen Metsästysseuran Hirvikoirajaoston puheenjohtaja Miika Salmenoja tuumaa, että ajatuksena on ollut järjestää nuorille kisa, joka madaltaa jatkossa kynnystä osallistua vastaaviin kokeisiin.
– Meillä alkaa jaostossa väki ikääntyä, mutta ihan mukavasti me saimme nyt nuoria mukaan.
Kisapäivänä Salmenoja oli itsekin maastossa ohjaamassa koiraa. Hän naurahtaa kulkeneensa metsässä isänsä mukana siitä lähtien, kun on oppinut kävelemään.
– Se on sellainen luonnollinen jatkumo, johon on kasvanut pienestä asti, hän sanoo.
Aamu Näätämajalla käynnistyi koirien vastaanotolla ja tarkistuksella. Osallistumismaksujen jälkeen vuorossa oli hirviylituomarina toimineen Sami Kallion pitämä puhuttelu, jossa hän kertoi osallistujille ja suorituksia valvoville tuomareille päivän kulusta ja siitä, miten sääntöjä tulee tulkita.
– Nuorisohaukkujen henki on senlaatuinen, että lapset ovat täällä opettelemassa hirvikoirahommaa. Ja tuntuu, että hienosti heidät on täällä otettukin aikuisten taholta huomioon, Kallio kehuu.
Ylituomarin puhuttelun jälkeen kaikki 13 koiraa lähtivät ohjaajineen ja mukana kulkevine tuomareineen metsään. Siellä haukkuihin osallistuvilla koirilla on aina tietty, määrätty aika löytää hirvi. Metsässä tuomareiden arvioitavana on myös koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö.
Lisäksi he seuraavat sitä, miten nopeasti koira etsii hirven ja kuinka se hakee jäljen. Myös koiran tapaa työskennellä hirvellä arvioidaan, eli että pystyykö koira pitämään hirven löytöpaikalla vai lähteekö hirvi karkuun. Ja jos lähtee, seuraako koira sitä.
– Ylituomarina minun tehtäväni on tarkistaa metsässä mukana olleiden tuomareiden tekemät kirjaukset, eli että ne ovat keskenään yhdenmukaiset, Kallio selventää.
Tapahtuman järjestelyissä mukana ollut Jonna Holma on osallistujamäärään ihan tyytyväinen.
– Nämä ovat kuitenkin ensimmäiset nuorten haukut, jotka meidän jaostomme järjestää täällä Peräseinäjoella. Ajatuksena on, että näitä pidetään täällä jatkossakin, Holma kiteyttää.
Ensimmäistä kertaa Peräseinäjoella järjestettyihin nuorten haukkuihin osallistui 13 koiraa ohjaajineen. Osallistujien ikäjakauma oli kahdeksasta vuodesta 26:een.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Sari Haapala
Peräseinäjoella järjestettiin viime viikolla nuorten haukut alle 29-vuotiaille koiranohjaajille. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Peräseinäjoen Metsästysseuran hirvikoirajaosto.
Varhain aamulla koiran kanssa metsään startannut Elisabet Selin (16) on päivän kisan jälkeen tyytyväinen. Vaikka suoritus olisi voinut mennä hänen mielestään paremmin, kokonaisuutena kaikki oli sujunut mukavasti. Kyseessä oli kuitenkin hänen ihan ensimmäinen kisansa.
Koirakaverina Selinillä oli jämtlanninpystykorva Rauno Repomies, virallisesti Autioniityn Xeppo.
– Rauno on nyt kaksi ja puolivuotias. Hirvenhakua olen sen kanssa tehnyt sellaiset pari vuotta, mutta vasta viime vuosi oli kunnollinen, Selin puhelee.
Kisa ei jännittänyt häntä etukäteen ja uni tuli hyvin kilpailua edeltävänä yönä.
– Vasta tänään aamulla, kun lähdimme, tuli pieni jännitys, hän toteaa.
Alku sujui Selinin mukaan todella hyvin, mutta jossain vaiheessa koira palasi takaisin omia jälkiään.
– Siinä oli emohirvi kahden vasan kanssa. Toinen vasoista erkani emostaan, mikä vähän sekoitti koiraa. Mutta hirvellä se oli koko ajan, hän kuvailee ja jatkaa:
– Kyllähän se oli mukavaa, että koira löysi hirvet niin tosi nopeasti.
Niin kivalta päivä Peräseinäjoen Alanevalla asuvasta Selinistä tuntui, että hän on ehdottomasti valmis osallistumaan uudelleen haukkukisaan heti, kun vain mahdollisuus siihen tarjoutuu.
– Kyllä tämä oli ihan hyvä päivä. Toki se olisi voinut mennä paremmin niin, että koira olisi jäänyt hirville ja saanut pysäytettyä ne. Mutta varmaan sitä nyt harjoitellaan vielä sitten lisää, hän miettii.
Peräseinäjoen Metsästysseuran Hirvikoirajaoston puheenjohtaja Miika Salmenoja tuumaa, että ajatuksena on ollut järjestää nuorille kisa, joka madaltaa jatkossa kynnystä osallistua vastaaviin kokeisiin.
– Meillä alkaa jaostossa väki ikääntyä, mutta ihan mukavasti me saimme nyt nuoria mukaan.
Kisapäivänä Salmenoja oli itsekin maastossa ohjaamassa koiraa. Hän naurahtaa kulkeneensa metsässä isänsä mukana siitä lähtien, kun on oppinut kävelemään.
– Se on sellainen luonnollinen jatkumo, johon on kasvanut pienestä asti, hän sanoo.
Aamu Näätämajalla käynnistyi koirien vastaanotolla ja tarkistuksella. Osallistumismaksujen jälkeen vuorossa oli hirviylituomarina toimineen Sami Kallion pitämä puhuttelu, jossa hän kertoi osallistujille ja suorituksia valvoville tuomareille päivän kulusta ja siitä, miten sääntöjä tulee tulkita.
– Nuorisohaukkujen henki on senlaatuinen, että lapset ovat täällä opettelemassa hirvikoirahommaa. Ja tuntuu, että hienosti heidät on täällä otettukin aikuisten taholta huomioon, Kallio kehuu.
Ylituomarin puhuttelun jälkeen kaikki 13 koiraa lähtivät ohjaajineen ja mukana kulkevine tuomareineen metsään. Siellä haukkuihin osallistuvilla koirilla on aina tietty, määrätty aika löytää hirvi. Metsässä tuomareiden arvioitavana on myös koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö.
Lisäksi he seuraavat sitä, miten nopeasti koira etsii hirven ja kuinka se hakee jäljen. Myös koiran tapaa työskennellä hirvellä arvioidaan, eli että pystyykö koira pitämään hirven löytöpaikalla vai lähteekö hirvi karkuun. Ja jos lähtee, seuraako koira sitä.
– Ylituomarina minun tehtäväni on tarkistaa metsässä mukana olleiden tuomareiden tekemät kirjaukset, eli että ne ovat keskenään yhdenmukaiset, Kallio selventää.
Tapahtuman järjestelyissä mukana ollut Jonna Holma on osallistujamäärään ihan tyytyväinen.
– Nämä ovat kuitenkin ensimmäiset nuorten haukut, jotka meidän jaostomme järjestää täällä Peräseinäjoella. Ajatuksena on, että näitä pidetään täällä jatkossakin, Holma kiteyttää.
Ensimmäistä kertaa Peräseinäjoella järjestettyihin nuorten haukkuihin osallistui 13 koiraa ohjaajineen. Osallistujien ikäjakauma oli kahdeksasta vuodesta 26:een.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely