Kuka auttaisi nettioppijaa?

Yhä useammin saa kuulla, että eri tahojen tuottamia palveluita siirtyy verkkoon. Toisille se tarkoittaa mahdollisuutta entistä joustavampaan asiointiin, mutta uskallan väittää sen olevan vähintään yhtä monelle kauhistus. On luonnollista, että uusien asioiden opettelu voi alkuun jännittää ja pelottaa. Kun vielä lööpit huutavat kauhutarinoita huijareiden kynsiin joutuneista rahoista, voi kynnys uuden opetteluun nousta entistä korkeammaksi.

Uuden opettelussa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Paitsi että palveluntuottajalla itsellään on velvollisuus neuvoa ja opastaa tuottamansa palvelun käytössä, moni kuntalainen tietää jo suunnata askeleensa paikalliseen kirjastoon. Meillä Kurikan kirjastotoimessa viime vuoden digiopastustilastot kertovat, että yli 200 asiakasta hyödynsi ajanvarauksellista digitukea vuonna 2025. Todellinen opastettavien määrä on vielä suurempi, sillä päivittäin toteutuu vaihtelevissa määrin lyhyempiä opastustilanteita osana asiakaspalvelutyötä.

Kirjastojen toimintaa ohjaa laki, jonka mukaan yleisten kirjastojen tehtävänä on tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan. Lain tavoitteena on edistää mm. mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Kirjastojen tarjoama digituki on osa tätä kokonaisuutta. Kurikan kirjastoissa digituen tarjoamisella on jo pitkät perinteet, sillä ajanvarauksellinen digituki otettiin käyttöön vuonna 2013. Oppimiselle pahinta on kiire – ajanvarauksella takaamme sen, että asiakas saa tietoturvallista ja kiireetöntä palvelua ja opastusta.

Digiopastaja on henkilö, joka ohjaa ja opastaa erilaisten palveluiden, sovellusten ja digilaitteiden käytössä. Hänkään ei välttämättä aina suoralta kädeltä osaa ja tiedä kaikkea, mutta yhdessä asiakkaan kanssa asiaan perehtyen auttaa löytämään ratkaisuja tilanteeseen. Tärkeintä, mitä opastettava voi ottaa mukaansa laitteiden ja tunnustensa lisäksi, on rohkea asenne. Kokeilemalla oppii, eikä tyhmiä kysymyksiä ole!

Entäpä ne verkkohuijarit? Maalaisjärjellä ja tarkkaavaisuudella pärjää tietoturvan kanssa pitkälle sittenkin, kun huijausyrityksistä on tullut entistä aidomman oloisia. Tämän sain itsekin todeta aivan vastikään, kun henkilökohtaiseen sähköpostiini kilahti postia Verohallinnon nimellä. Viesti oli hyvin virallisen näköinen värimaailmaa myöten, mutta tarkempi silmäily osoitti monta epäilyttävää kohtaa. Viimeistään viestiin liitetyt tyttönimeni mukaan nimetyt tiedostot saivat minut varuilleen. Verottaja kyllä tietää virallisen nimeni, mutta mistäpä huijari tietäisi sähköpostiosoitteeni olevan vanhan nimeni mukainen. Yritys hyvä 10, tällä kertaa valppaus pelasti.

Digiasioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin – me Kurikan kirjastoissa autamme ja tuemme parhaamme mukaan.

Jonna Timoharju

Kirjastotoimenjohtaja, Kurikka