Kurikan valtuusto äänesti, loppusumma pysyi
– liikuntapalveluseteliin määrärahakatto

Terhi Rintala

Kurikan kaupunginvaltuusto käsitteli eilisessä kokouksessaan talousarviota vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025. Talousarviokokouksilla on ollut taipumusta venähtää ylipitkiksi, joten tällä kertaa esityslistalla ei ollut muuta. Silti kokous venyi pitkäksi.

Valtuuston puheenjohtaja Sami Keskinen (kok.) ohjeisti valtuustoa ennen talousarvion käsittelyä.

– Tänään kukaan ei halua leimautua helppoheikiksi, joten muihin rahoitustuottoihin me emme kajoa tänään. Jos jotain haluaa lisätä, saman verran pitää ottaa pois.

Alijäämäisiä vuosia

Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa kuvaili budjettia uuden Kurikan kaupungin talousarvioksi.

– Keskeistä on se, että talous on vaikeassa tilanteessa.

Kurikan käyttötalous on saanut paljon tukea osaketuloista, mutta nyt rahoitustuottoja on tuotu budjettiin varovaisuusperiaatteella.

– Olemme tottuneet 8-11 miljoonan euron osaketuottoihin. Nyt budjettiin on kirjattu vain Nesteen osinkotuotto ennusteen mukaisesti 4,5 miljoonaa euroa. Fortumin osinkotuotolla on iso merkitys, mikä se sitten tuleekin olemaan.

Pusa linjasi, että tulevana vuonna on välttämätöntä keskustella vaikeista asioista kuten kouluista ja päiväkodeista.

– Niistä täytyy keskustella, jotta päätöksiä voidaan tehdä pidemmällä aikajänteellä.

Epävarmuutta

Controller Marjukka Kätevän mukaan talousarvion valmistelua hankaloittivat poikkeuksellisen suuret epävarmuustekijät.

– On hyvin vaikea nähdä suunnitelmakauden loppuun asti.

Talousarvioon sisältyy poikkeuksellisesti talouden tasapainotuksia, jotka kohdistuvat vuosille 2024-2025. Niiden avulla päästiin lain vaatimaan tilanteeseen.

– Jos valtionosuudet, verotus ja inflaatio kehittyvät niin kuin arvellaan, suuria toimenpiteitä on tehtävä joka tapauksessa, ettei ajauduta kriisikunnaksi. Kurikka toteuttaa investointeja lainarahalla. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja.

Säästää täytyy

Marko Viitala totesi Keskustan ryhmäpuheenvuorossa, ettei vuosi sitten ei olisi uskonut, miten paljon maailma voi muuttua. Silloin koronapandemia oli suurin ongelma.

– Vuodet 2023-24 näyttävät meille talouden suuntaa. Olemme vahvasti energian varassa.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Harri Salonen arvioi, että Kurikka on saanut elää etuoikeutettua elämää. Osaketuottoja on voitu käyttää hyväksi.

– Niitä on syöty turhan paljon eikä ole käytetty uusiin investointeihin. Parempaan päästään vain niin, että ollaan riittävän yksituumaisia. Tulopuoli tuskin kasvaa tulevina vuosina, mutta menopuoli uhkaa paisua.

Jouni Vallin (ps.) linjasi, että osinkotuotot eivät voi olla kaupungin budjetin perusta.

– Niihin on nojattu liikaa. Synkkyyteen ei ole aihetta, mutta tarkkaan taloudenpitoon on ryhdyttävä nyt.

Margit Parkkamäki (sd.) huomautti, että velaksi eletään.

– Sekin on nyt nähty, ettei osinkoja tule. Asia, jota ei koskaan uskottu tapahtuvan. Meillä on ihmeellinen tapa rakastaa rakennuksia. Olisiko aika rakastaa palveluja? Koska meillä on rohkeutta arvioida, miten palvelut voidaan tuottaa paremmin ja tehokkaammin?

Ari Elomaa (vas.) totesi, että jokaisella tuntuu olevan jokin asia, josta ei voi säästää ja lopputulos on, ettei mistään säästetä.

– Ikäviä päätöksiä on pakko tehdä.

Markus Blommendahlin (kd.) mukaan rakenteellisten uudistusten tekemättömyys näkyy Kurikassa vielä pitkään.

– Jollakin aikavälillä palveluverkko harventuu.

Mikko Jokipii (vihr.) arvioi, että lähitulevaisuudessa täytyy tarkastella budjettia kriittisesti.

– Lakisääteisten asioiden jälkeen täytyy asettaa koriin muita palveluita ja arvioida, mitä niistä voidaan säilyttää.

Palveluseteli äänestykseen

Taisto Leppälä (sd.) pohti, onko liikuntapalveluseteliin enää varaa. Kustannukset vievät lähes viidenneksen vapaa-aikatoimen budjetista. Leppälä esitti, että vapaa-aikalautakunnan yksimielisen päätöksen mukaisesti setelin määräksi rajataan 40 kertaa ja ikäraja nostetaan 67 vuoteen. Margit Parkkamäki (sd.) ja Marja-Liisa Vettenranta (kok.) kannattivat häntä.

Heidi Rajamäki (ps.) esitti palveluseteleihin 300 000 euron määrärahaa.

– Tähän ei ole määritelty budjetissa ylärajaa. Mahdollinen omavastuu voisi olla 10 prosenttia.

Marko Yli-Nikkola (ps.) kannatti Rajamäen esitystä.

Ensin äänestettiin Leppälän ja Rajamäen ehdotuksista. Rajamäen ehdotus voitti äänin 23-16, kaksi äänesti tyhjää. Sen jälkeen Rajamäen ehdotus oli vastakkain pohjaesityksen kanssa, jossa summa pysyi samana, mutta määrärahakattoa ei ollut. Rajamäen ehdotus voitti äänin 29-12.

Ensi vuonna palveluseteleiden kattona on siis 300 000 euroa. Sääntöjä tarkennetaan vuoden aikana yrittäjien kanssa.

Milla Kivioja (kok.) esitti, ettei talouden tasapainottamisessa tavoitella viiden koulunkäyntiavustajan vähentämistä. Kivioja esitti, että rahoitus saadaan jättämällä kotihoidon kuntalisä pois, koska Kurikassa on jo maksuton varhaiskasvatus. Mervi Ranta (kok.) kannatti häntä.

Äänestyksessä pohjaesitys jäi voimaan äänin 26-15.