Peräseinäjoen kirjastossa vieraillut kirjailija
Raija Oranen tuntee presidenttien historian

Jari Vierula

Peräseinäjoen kirjasto oli saanut kirjailijavieraakseen Raija Orasen, joka on yksi Suomen tunnetuimpia kirjailijoita. Oranen on tuottelias kirjailija, sillä hänen tuotantonsa kattaa lähes 100 teosta, romaaneja, lastenkirjoja, novelleja ja televisiosarjojen käsikirjoituksia.

Oranen on kirjoittanut historiallisia romaaneja muun muassa Suomen presidenteistä. Hän on kirjoittanut romaanit Mannerheimista, Rytistä, Paasikivestä, Kekkosesta ja Koivistosta.

Oranen luuli presidenttiromaaneja kirjoittaessaan kirjoittavansa historiaan jääneistä tapahtumista, mutta toisin kävi.

– Tänä vuonna 24. helmikuuta historia tuli takaisin. Luulimme, ettei Euroopassa voisi enää tapahtua sotien myllerrystä ja kauhua, mutta sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Yleisön joukosta kyseltiin, että tulevatko romaanit myös Ahtisaaresta ja Halosesta. Oranen sanoi, ettei aio kirjoittaa näistä presidenteistä romaaneja, sillä heidän hallintokausinaan ei tapahtunut mitään merkittävän mullistavia asioita Suomessa. Sen sijaan Sauli Niinistö kiehtoo Orasta romaanihenkilönä.

– Niinistö lausui televisiossa Ukrainaan sotaan liittyen Venäjästä, kuinka naamiot ovat pudonneet ja näkyvissä ovat vain sodan kylmät kasvot. Niinistö jää jo tällä lauseellaan historiaan.

Oranen miettii, että vieläkö hän tällä iällä ennättäisi saada Niinistöstä kirjoitettua romaanin. Niinistö olisi hänen mielestään jo ennen Ukrainan sotaan liittyviä lausuntojaankin kiehtova henkilö romaaniin.

Fiktio osuu
joskus oikeaan

Yleisöä myös kiinnosti faktan ja fiktion yhdistäminen presidenttiromaaneihin. Miten kirjailija osaa mielikuvituksessaan sijoittaa sanoja presidenttien lausumiksi. Oranen kertoi elävänsä kirjoja kirjoittaessaan voimakkaasti tapahtumia, jolloin kirjailijan luomat repliikit ja tapahtumat osuvat lähelle todellisuutta. Professori Raimo Väyrynen kirjelmöi Oraselle ensimmäisestä Kekkonen-kirjasta, kuinka juuri näin se olisi voinutkin tapahtua.

Mauno Koivistosta Oranen kirjoitti, kuinka Koivisto tykkäsi käydä syömässä Katajanokalla Bellevue-ravintolassa niitä hyviä kaalikääryleitä. Oranen sai tähän idean, koska tykkäsi itse Bellevuen kaalikääryleistä. Tellervo Koivistolta hän sitten kuuli, että asianlaita oli oikeassakin elämässä näin. Mauno Koivisto tykkäsi Bellevuen kaalikääryleistä.

Uusin kirja Mäntän suurmiehestä

Orasen uusimman romaanin, Iso, päähenkilö on Mäntän suurmies, tehtailija ja vuorineuvos sekä kuvataiteen mesenaatti Gösta Serlachius. Oranen sai kipinän romaaniin Serlachiuksesta kirjoittaessaan Toinen mies -romaania Risto Rytistä. Göstä Serlachius oli naimisissa Rytin serkun kanssa. Ryti ja Serlachius olivat hyviä ystäviä ja yhteistyökumppaneita.

Orasen luovuus on edelleen voimissaan ja parhaillaan hän kirjoittaa romaania Armi Ratiasta.

Orasen laajaa historian tuntemusta oli suorastaan mykistävää kuunnella, sillä Peräseinäjoen kirjastossa hän luennoi seikkaperäisesti 2,5 tunnissa noin 80 vuotta Suomen historiaa Mannerheimista Koivistoon.