Ovet auki maailmalle

Terhi Rintala

Jalasjärven lukiolla on pitkäaikaista ja vahvaa osaamista kansainvälisissä projekteissa. Vaihto-oppilastoiminta oli pitkään keskeinen kansainvälisyyden muoto. Sekä omasta koulusta vaihtoon lähtevien että Jalasjärvelle tulevien vaihto-oppilaiden määrä alkoi vähitellen ehtyä.

– Tärkein syy oli varmaan se, että nykyään on niin hyvät mahdollisuudet lähteä vaihtoon ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Moni haluaa viettää vaihtovuotensa vasta silloin. Toinen keskeinen syy on se, että nykylukiosta ei ole helppoa lähteä vaihtoon, Hanna Heikkilä miettii.

Heikkilä ja hänen opettajakollegansa Jaana Tahvanainen käynnistivät opiskelijoiden kanssa tehdyt matkat yli 20 vuotta sitten. Syksyllä 2003 tehtiin ensimmäinen EU-rahoitteinen Comenius-kielimatka Unkariin.

– Hanna on realisti ja minä visionääri, Tahvanainen linjaa kaksikon työnjaon.

Olennaisinta on se, että työnjako kaksikon välillä toimii. Siitä on saanut 20 vuoden aikana nauttia iso joukko lukiolaisia.

– Matkojen järjestäminen, rahoituksen hakeminen ja runsas paperityö on tietenkin vaatinut paljon työtä, mutta kyllä se on myös ollut vaivan arvoista. Näiden projektien avulla on voitu tarjota kaikille lukiolaisille samanlainen mahdollisuus kansainvälisyyteen.

Yhtestyökoulut omien verkostojen kautta

Tälläkin hetkellä lukiolla on meneillään tai juuri päättyneenä monta eri projektia. Kurikan kaupunki pääsi mukaan EU-hankkeeseen, jossa oli yksi pieni kaupunki jokaisesta maasta.

– Olemme mukana kaupungin kansainvälisyysryhmässä. Sitä kautta päädyimme edustamaan Kurikkaa osaan tapaamisista, Jaana Tahvanainen ja Hanna Heikkilä kertovat.

Kaupunkien verkoston myötä Tahvanainen ja Heikkilä kutsuttiin lokakuussa 2022 Latviaan asiantuntijoiksi Erasmus-projektiin.

– Hakemukset ovat byrokraattisia. Perustyö on tehtävä hyvin, jotta rahoitusta saadaan. Kun niitä on tehnyt ennenkin, tietotaito kasvaa. Kymmenien sivujen hakemus saattaa hirvittää, mutta kannustan silti hakemaan, Tahvanainen sanoo.

Koulujen Erasmus-hakemukset täytyy jättää sisään maaliskuussa. Parhaillaan lukiolla tehdään hakemusta pienimuotoiseen kaksivuotiseen kumppanuushankkeeseen. Yhteistyökoulu on jo löytynyt Kreikasta ja mukaan tulee ehkä toinen Iso-Britanniasta, Oxfordista.

– Yhteistyökoulut löytyvät yleensä omien yhteyksien kautta. Kansainvälisissä projekteissa on eduksi, kun kumppani on jo valmiina.

EPAS-opettajana

Tahvanaisen ja Heikkilän lisäksi Soile Tuomisella on oma kansainvälisyysprojektinsa käynnissä. Tuominen on ollut pari vuotta EPAS-opettajana. Euroopan Parlamentin Ambassador School eli EPAS-ohjelma lisää EU-tietoisuutta ja tuo unionin toimintaa lähemmäs nuoria. Kouluyhteistyötä toteuttaa Euroopan Parlamentin Suomen toimisto.

Ohjelman aikana on tehty pienimuotoisia projekteja. Syksyllä opettajilla oli mahdollisuus päästä Brysseliin opintomatkalle. Soile Tuominen oli toinen matkalle valituista suomalaisopettajista.

– Suurin haaveeni on, että pääsisimme taas tutustumismatkalle Euroopan Parlamenttiin. Edellisen kerran olimme siellä vuonna 2013.

Soile Tuominen sanoo, että matkojen merkitys kirkastuu usein vasta jälkikäteen.

– Kun opiskelijoiden elämänkokemus karttuu, matkan aikana yhdessä koetut asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Opintomatkoilla pääsee aina käymään sellaisissa paikoissa, joihin tavallisilla turistireissuilla ei pääse.

Keväällä Riikaan

EU-rahoitteisten projektien lisäksi Jalasjärven lukiolta on tehty myös omakustanteisia matkoja.

– Ensimmäinen taisi olla jo vuonna 1997 Sisiliaan, Jaana Tahvanainen muistelee.

Rahoitusta ei ole aina mahdollista saada. Siksi välillä on tehty omakustanteisia matkoja. Niiden myötä eri ikäluokat saavat samanlaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen.

– Näitä rahoitetaan pitämällä myyjäisiä ja järjestämällä muuta varainkeruuta. Siinä on hommaa, mutta yhteiset projektit tiivistävät yhteishenkeä, Hanna Heikkilä huomauttaa.

Toukokuussa Jalasjärven lukiosta suunnataan omakustanteiselle matkalle Riikaan. Mukaan lähtee 44 opiskelijaa sekä opettajat Heikkilä, Tahvanainen ja Tuominen.

– Yhtenä tutustumiskohteena on Suomen suurlähetystö, Tuominen vinkkaa.

Parhaat matkat ovat yleensä EU-rahoitteisia, sillä niihin sisältyy laajempi yhteistyö paikallisten koulujen kanssa. Näillä matkoilla moni koulussa opetettu asia konkretisoituu.

– Puolassa ollessa opiskelijat ymmärsivät isäntäperheiden kautta, mitä uskonnon tunnilla puhutut asiat aktiivisesta katolilaisuudesta tarkoittivat. 90 prosenttia meni sunnuntaina kirkkoon, Tahvanainen antaa esimerkin.