Mitä kuuluu risteyssuunnitelmille?

Terhi Rintala

Väylävirasto kutsuu Kivistönkylän risteystä Vuohiluoman liittymäksi. Tiesuunnitelmat ovat olleet valmiina jo pitkään, mutta niiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta. Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta sanoo, että risteyksen liikennejärjestelyt ovat maakunnan ykkösprioriteetti liikenteen osalta.

Vastauksena otsikon kysymykseen voi todeta, ettei oikein mitään. Valmis suunnitelma on odottanut toteuttamista jo yli viisi vuotta. Kivistönkylän risteyksen moninaisiin vaiheisiin kuuluu myös se, että pitkään odottamassa olleita tiesuunnitelmia on korvattu uusilla suunnitelmilla. Toteutukset ovat jääneet siinä välissä tekemättä.

Väylävirasto tietää kyllä, että tiehanke on tarpeellinen. Vilkkaiden teiden liittymässä on nykytilanteessa väistötilalla varustettu T-liittymä, jossa on rakenteellisesti erotettu valtatieltä 3 oikealle kääntyvien ajokaista.

Liittymän ongelmana on puutteellinen liikenneturvallisuus ja liittyvän suunnan (Seinäjoelta tulevan valtatie 19) jonot. Molemmilla valtateillä on lisäksi useita raskaan liikenteen käyttämiä tontti- ja yksityistieliittymiä, jotka lisäävät valtatieliikenteen häiriöitä.

Väylävirasto toteaa myös, että valtatietä ylittävän kevyen liikenteen järjestelyt ovat alueella puutteelliset. Suunnittelualueella on sattunut paljon liikenneonnettomuuksia, joista osa on johtanut henkilövahinkoon.

Paikallisesta näkökulmasta on mielenkiintoista, että kolarointi vähentyi olennaisesti, kun kärkikolmio korvasi pakollisen pysähtymisen. Ehkä se kertoo jotain meistä tiellä liikkujista?

Vuohiluoman liittymän parantamisesta on laadittu jo vuonna 2018 valmistunut tiesuunnitelma, jonka tavoitteena oli erityisesti liittymän välityskyvyn parantaminen, maankäyttöliittymien järjestely sekä paikallisen liikenteen erottaminen valtakunnallisesta, pitkämatkaisesta liikenteestä.

Tavoitteena oli myös liittymän parantaminen pitkällä aikavälillä kustannustehokkaasti.

Silloinen liikennevirasto hyväksyi valtateiden 3 ja 19 liittymäjärjestelyt joulun välipäivinä 2018. Tiesuunnitelmaan sisältyivät risteysalueen järjestelyiden lisäksi esimerkiksi alueen jalkakäytävät, pyörätiet, erkanemis- ja liittymiskaistat sekä meluntorjunta.

Hankkeen kustannuksiksi arvioitiin hyväksymispäätöksessä 8,3 miljoonaa euroa. Kurikan kaupunki oli sitoutunut osallistumaan kustannuksiin 1,6 miljoonalla eurolla.

Viidessä vuodessa kustannukset ovat kasvaneet oleellisesti. Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta sanoo, että risteysalueen toteutuksen kokonaiskustannus on tällä hetkellä 30 miljoonaa euroa.

– Siihen sisältyvät sekä liittymä että ohituskaistat.

Seppelvirta korostaa, että risteysalue on koko maakunnan pullonkaula. Rahoituksen saaminen alueen liikennehankkeisiin on keskeinen osa Etelä-Pohjanmaan liiton edunvalvontaa.

– Etelä-Pohjanmaa on Suomen ruokamaakunta. Iso kuljetukset kulkevat pyörien päällä tuon risteyksen kautta.

Väyläviraston arvion (2021) mukaan valtatie 3 väli Tampereelta Jalasjärvelle sijoittui seitsemänneksi, kun arvioitiin pääväylien palvelutasovaatimukset alittavia tiepituuksia. Sujuvuusongelmista huolimatta risteysalue on edelleen odottanut toimenpiteitä.

Vuohiluoman liittymä ja ohituskaistat sisältyvät Väyläviraston investointiohjelman koriin 1A. Investointiohjelmassa ovat vain ne hankkeet, joista ei ole vielä rahoituspäätöstä. Eduskunta päättää investointiohjelmasta löytyvien kehittämishankkeiden toteuttamisesta.

Valtateiden 3 ja 19 liittymä sekä Koskuen ja Rajalanmäen osuudet sisältyvät Investointiohjelmaan 2024-2031.

Rajalanmäen ja Koskuen ohituskaistaosuuksista tiesuunnitelma on vielä vanhempi kuin Kivistönkylän. Se on valmistunut jo vuonna 2009.

Samaan suunnitelmaan sisältyi myös Juustoportin liittymäalue Keskikylässä. Se toteutettiin kesällä 2020, kun eduskunnan joululahjarahoista osoitettiin siihen 150 000 euroa.

Tiesuunnitelman mukaan valtateiden 3 ja 19 liittymään rakennettaisiin valtatien 3 alittava ramppi Seinäjoelta Tampereelle suuntautuvalle liikenteelle. Nykyistä oikeaa kääntymiskaistaa Tampereelta Seinäjoen suuntaan jatketaan liittymiskaistalla vt 19 suuntaan.

Risteyksen alittavan rampin mitoitusnopeudeksi on suunnitelmassa arvioitu 60 kilometriä tunnissa.

Risteysjärjestelyjen toteutumisen jälkeen Kivistönkylän varsinaisen risteysalueen nopeusrajoitukseksi tulisi 80 kilometriä tunnissa. Tällä hetkellä valvontakamerat räpsyvät risteysalueella, sillä 60 kilometrin rajoitus pakkaa unohtua tai on jäänyt huomaamatta osalla autoilijoista.

Vaasasta Seinäjoelle suuntautuvalle liikenteelle rakennetaan vasempaan kääntymiskaista keskisaarekkeineen. Suunnitelma sisältää lisäksi muita liittymäjärjestelyjä ja korvaavien katuyhteyksien rakentamista risteyssiltoineen sekä kevyen liikenteen ja pysäkkien järjestelyjä.

Toivotaan, että suunnitelmista tulee joskus totta.