Ensimmäiset rokotteet

Terhi Rintala

Koronavirusrokotukset aloitettiin Suomessa joulukuun viimeisellä viikolla. Suomen koronastrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat COVID-19 -potilaita ja niille, jotka työskentelevät hoitokodeissa.

Kun heidän rokotuksensa on voitu pääosin toteuttaa tammi-helmikuussa, rokotetta tarjotaan ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia tekijöitä. Muulle väestölle rokotetta tarjotaan tämän jälkeen.

Etelä-Pohjanmaalla on rokotettu ensimmäisenä ensihoitajia, päivystyksen ja teho-osaston työntekijöitä.

– Kaikkia ei rokoteta kerralla. Rokotukset etenevät vaiheittain, Anni Alanen kertoo.

Alanen työskentelee ensihoidossa sekä Jalasjärvellä että Seinäjoella. Hänen lisäkseen Jalasjärvellä työskentelevistä ensimmäisinä koronarokotteen saivat tämän viikon maanantaina ensihoidossa työskentelevät Irina Hämäläinen ja Tanja Mäkelä.

– Rokotteesta oli mahdollisuus kieltäytyä, jos niin halusi. Oma työ on kuitenkin sellainen, että kieltäytyminen ei tuntunut vaihtoehdolta. Meillä on tosi iso riski saada koronavirus juuri työn kautta, Tanja Mäkelä perustelee.

Rokotetta ei anneta kuumeiselle tai flunssaoireiselle.

– Se pätee kaikkiin muihinkin rokotuksiin.

Altistumistilanteita

Viimeisten kuukausien aikana ensihoitajat ovat kohdanneet työssään ihmisiä, joihin on liittynyt tartuntatautiepäily.

– Me tapaamme heidät jo ennen testaamista. Useamman kerran on käynyt niin, että vasta ambulanssissa on käynyt ilmi, että on oireita tai mahdollisia altistumisia. Koronatesti on voitu tehdä vasta päivystyksessä, joten omakin altistuminen on ollut mahdollista, Anni Alanen kertoo.

Mahdolliset korona-oireet ovat voineet jäädä potilaan muiden oireiden varjoon, mutta ensihoidon henkilöstön on aina varauduttava myös tartuntatautiepäilyyn.

Perussuojavarustusta ja maskeja käytetään koko ajan. Jos on epäilys tartuntataudista, suojaudutaan tarkemmin.

– Meillä se tarkoittaa esimerkiksi suojahaalareita, suodattimella varustettua maskia, silmäsuojia ja useita hansikkaita päällekkäin, Tanja Mäkelä antaa esimerkkejä.

Työtapoja on yritetty kehittää niin, että potilaan kanssa jutellaan tarkemmin jo puhelimessa.

– Silloin tiedetään pukeutua riittäviin suojavarusteisiin. Eikä kyse ole pelkästään potilaasta. Myös hänen perheenjäsenellään voi olla flunssan oireita, jotka meidän olisi hyvä tietää, Tanja Mäkelä sanoo.

Yhteinen ongelma

Suojatoimenpiteet, kuten maskien käyttö sekä hyvä ja tehostettu käsienpesuhygienia jatkuvat vielä pitkään.

– Meille ja varmaan myös kollegoille tulee jatkossakin tilanteita, joissa selviää vasta jälkikäteen, että on oltu kontaktissa koronapositiiviseen henkilöön, Anni Alanen sanoo.

Tanja Mäkelä sanoo, että rokotteesta on hyötyä vain, jos sen ottaa.

– Korona on yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa meitä kaikkia. Rokote suojaa meitä lähes varmasti vakavalta taudin muodolta, Anni Alanen tiivistää.