Auta rohkeasti – osaat kyllä!

Jari Vierula

Vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Anne Kettula Sydän-Suomen alueesta ja Marja-Leena Mustonen Seinäjoen sydänyhdistyksestä katselivat tyytyväisinä Peräseinäjoella Sovintolan seurantaloon kerääntynyttä väkimäärää. Meneillään oli sydäniskurin (defibrillaattori) käyttökoulutusta ja mukaan oli saapunut mukavasti yleisöä.

Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry oli hankkinut sydäniskurin Sovintolan seurantaloon ja nyt oli vuorossa laitteeseen tutustuminen ja käytön harjoittelu.

Kolmisen vuotta sitten starttasi Iskua Etelä-Pohjanmaalle -hanke, jonka päätavoitteena oli lisätä sydäniskureiden määrää kylissä ja kohentaa elvytystaitoja. EU-rahoitteinen hanke on tuottanut tulosta.

– Noin kolme vuotta sitten maakunnassa oli 270 sydäniskuria ja nyt niitä on jo 370, iloitsi Anne Kettula.

Sydämelle
sähköisku

Mikä sydäniskuri on? Sydäniskuria eli defibrillaattoria tarvitaan sydänpysähdystilanteessa. Sydäniskuri antaa sähköiskun kahden rintakehään liimattavan elektrodin kautta ja pyrkii siten pysäyttämään sydämen haitallisen rytmin ja palauttamaan sen normaaliksi.

– Yleensä sydämen pysäyttää kammiovärinä, jota sydäniskuri potilaasta etsii. Käyttäjä ei voi toimia laitteen kanssa väärin, sillä jos iskuri ei havaitse kammiovärinää, niin laite toteaa, ettei elvytystä tarvita eikä anna sähköiskua, Kettula tarkensi.

Sydänsairauksiin lukeutuva sepelvaltimotauti on yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Sepelvaltimotauti luokitellaankin suomalaisten kansantaudiksi. Se kehittyy hitaasti vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluessa ja pysyy pitkään oireettomana.

Sepelvaltimotaudissa sydämen omien verisuonten sisäosa ahtautuu ja veren virtaaminen vaikeutuu. Sydäninfarktissa eli sydänkohtauksessa tai sepelvaltimotautikohtauksessa sydämen sepelvaltimon ahtauma repeää ja tukkii suonen.

– Kun verisuonen tukos lähtee kohtauksessa liikkeelle, niin seurauksena voi olla myös aivoinfarkti tukoksen kulkeutuessa verisuonia pitkin aivoihin.

Toimi
nopeasti

Sydäniskurin käytön lisäksi Kettula perehdytti yleisöä elvytystaitoihin. Kaikkein tärkeintä on toimia nopeasti, sillä aivot eivät saa olla kovin pitkään ilman happea. Kun huomaa ihmisen lyyhistyneen jossain tilanteessa maahan, niin ensimmäiseksi ravistellaan ja taputellaan kasvoihin sekä tuotetaan kipuaistimus painamalla kynsinauhaan. Sitten kokeillaan kämmenselällä tai poskella, että hengittääkö ihminen.

Mikäli elonmerkkejä ei ole, niin soitto 112-hätänumeroon ja sieltä saa lisäohjeita. Paineluelvytys aloitetaan nopeasti ja mikäli sydäniskuri on saatavilla, niin laite ohjeistaa selvällä suomen kielellä. Kämmenillä pumpataan elvytettävän rintalastaa ja sydäniskuri neuvoo sekä antaa tahtia pumppaukselle. Tahti on 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Mikäli et osaa puhallusta, niin se ei ole nykysääntöjen mukaan pakollista.

Sydäniskurilla annetaan sähköiskut sydämen oikean tahdin palauttamiseksi. Elvytystä jatketaan niin kauan kuin ensivaste tai ambulanssi saapuu paikalle tai potilaalla on ilmennyt elonmerkkejä.

Hanki puhelimeen 112-sovellus

Kettula kertoi antavansa elvytysopastusta maallikkona maallikoille, sillä juuri maallikot useimmin hätätilanteessa ovat niitä ensiavun antajia.

Lähiseudun sydäniskurit ovat löydettävissä netin defi.fi-sivustolta sekä kätevästi kännykkään ladattavalla 112-sovelluksella.