Uniapneakontrollit siirtyivät perusterveydenhuoltoon

Terhi Rintala

Seinäjoen keskussairaalan keuhkopoliklinikka on vähitellen siirtänyt uniapnean laitekontrolleja perusterveydenhuoltoon. JIK ky:n osalta siirto käynnistyi helmikuulla 2020. Aiemmin näin on toimittu maakunnassa muun muassa Alavudella, Seinäjoella ja Lapualla. Ainoastaan Suupohjan alueen laitekontrollit tehdään enää erikoissairaanhoidossa.

– Yli puolet keuhkopolin asiakkaiden lähetteistä koskee nykyisin uniapneaa. Tammikuulla Etelä-Pohjanmaan alueella oli 5571 asiakasta. Määrä kasvaa koko ajan, Jalasjärven lääkärinvastaanoton sairaanhoitaja Marjo Rajamäki sanoo.

Pelkästään JIK-alueella uniapnealaitteen käyttäjiä on lähes tuhat. Kun määrät ovat suuria, laitekontrollien siirto perusterveydenhuoltoon auttaa purkamaan jonoja. Siirto on mahdollinen, kun laitehoito sujuu hyvin.

– Ennen siirtoa erikoissairaanhoidossa haetaan oikeaa laitehoitoa noin kymmenen kuukauden ajan. Hankalammissa tapauksissa tai esimerkiksi ammattiautoilijoiden kohdalla kontrolli voi jatkua pidempään keskussairaalassa. Jokainen tapaus on yksilöllinen.

Määrät lisääntyneet

Uniapnea on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Mistä se johtuu?

– Tutkimuksiin hakeudutaan aktiivisemmin ja positiivisia löydöksiä tehdään jatkuvasti, Rajamäki arvioi.

Reilu vuosi sitten Yö-yhtyeen Olli Lindholmin kuoleman yhteydessä puhuttiin paljon uniapneasta.

– Sillä oli hetkellistä vaikutusta. Enemmän on kuitenkin vaikuttanut se, että asian yleistyminen on herättänyt monen sellaisenkin miettimään uniapneaa, joka ei olisi aikaisemmin hakeutunut tutkimuksiin.

Unihoitajan työtä helmikuusta lähtien tehnyt Marjo Rajamäki sanoo, että koko JIK-alueelta uniapneakontrolleja on palautettu tähän mennessä perusterveydenhuoltoon noin 200 kappaletta.

– Asiakkaat kutsutaan laitekontrolleihin tänne Jalasjärven terveysasemalle joko soittamalla tai sähköisen Hyvis-järjestelmän kautta.

Aikanaan lähes kaikkien JIK-alueen asiakkaiden uniapneakontrollit siirtyvät perusterveydenhuoltoon. Unihoitajat Marjo Rajamäki, Leena Koski-Säntti ja Irma Talvitie ottavat asiakkaita vastaan tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin.

– Vastaanotolla käydään läpi laitteen tiedot, tehdään tarvittaessa muutoksia säätöihin, ohjataan ja kannustetaan laitehoitoon sekä annetaan tarvittavat tarvikkeet (suodattimet, maski ja letku) asiakkaalle. Käyntiin sisältyy myös unitottumuksista ja unenlaatuun liittyvistä asioista keskusteleminen (ns. unihygienia).

Kontrollikäynti sisältyy hoitajan vuosimaksuun, joka vuonna 2020 on 41,20 euroa.

Elämänlaatu paranee

Viime vuonna uniapnean takia keskussairaalaan tehtiin 1638 lähetettä, joiden myötä aloitettiin noin 1200 uutta laitehoitoa. Lääkärinvastaanoton vs. osastonhoitaja Marianne Koskiniemi painottaa, että hoitoon täytyy sitoutua.

– Unimaskien käyttö ja niihin totuttelu vaatii potilaaltakin paljon motivaatiota. Maskin käyttö rajoittaa aluksi esimerkiksi liikkumista pedissä. Hoito onnistuu, jos siihen sitoutuu.

Marjo Rajamäki sanoo, että monelle iso asia on se, miten paljon hoito parantaa elämänlaatua.

– Moni kiittelee sitä, että vointi on hyvä ja oireet pois, kun uni on virkistävää. Jos maskia ei ole esimerkiksi reissulla mukana, ei saa nukuttua. Ei sitä enää antaisi pois.

Hoidettu uniapnea vähentää sydän- ja aivoinfarktin riskiä ja helpottaa verenpainetaudin hoitoa.

Hoidon onnistuessa olo on virkeämpi ja katkokset vähenevät. Asiakkaan olo kertookin paljon siitä, miten hyvin uniapnean hoito on onnistunut.