Ruotsin saavuttanut sikarutto uhkaa suomalaista sikatuotantoa

Aapeli Autio

Metsästäjiä ympäri maakuntaa oli saapunut Jokipiin Alaseen saamaan tietoa villisikojen metsästyksestä ja afrikkalaisesta sikarutosta. Tilaisuuden avasi sikatoiminnan yrittäjien toiminnanjohtajana Ari Berg. Kahden tunnin tilaisuuden aikana kuultiin erilaisia esityksiä ja puheenvuoroja liittyen sikaruttoon ja sen ehkäisemiseen. Keskustelutilaisuus on kiertänyt eri puolella Suomea ja oli tarkoitus päättyä Jokipiin Alaseen.

Afrikkalainen sikarutto (African Swine Fever, ASF) on sian ja villisian verenvuotokuumetauti. Taudin aiheuttaa virus, eikä siihen ole hoitoa tai rokotetta. Tauti ei vaikuta ihmisiin, mutta se voi aiheuttaa tuhoa sika ja villisikakantoihin. ASF:n leviäminen Eurooppaan on ollut huomattava haaste, ja siitä on tullut merkittävä uhka karjataloudelle. Taudinkuvaltaan ASF on todella vakava, 100 prosenttia taudin saaneista kuolee.

Sikaruton oireisiin kuuluu mm. kuumeilu, ruokahaluttomuus, heikkous, hengitysvaikeudet ja verenvuodot, jota voi esiintyä ikenissä, silmissä, korvissa ja virtsaamisen yhteydessä. On tärkeää huomata, että afrikkalainen sikarutto voi ilmetä eri tavoin eri sioilla ja villisioilla.

Joillakin sairastuneilla sioilla voi olla kaikki nämä oireet, kun taas toisilla ne voivat olla lievempiä tai jopa puuttua kokonaan. Taudin vakavuus voi myös vaihdella riippuen sian iästä ja terveydentilasta.

Sikarutto on erittäin tarttuva tauti. Jos sikarutto epäily todetaan, on tärkeää ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Viruksesta tekee haastavan, koska se on äärettömän hyvin säilyvä. Se säilyy ulosteessa ja virtsassa. Kuollessa siassa useita kuukausia tai pakastetussa sian- tai villisianlihassa useita vuosia. Eli jo hajonneestakin ruhosta kannattaa ilmoittaa.

Kuolleet villisiat hakeutuvat tyypillisesti vesistöjen läheisyyteen, joka todennäköisesti liittyy viilentämiseen. Sikaruton tunnistamisen luonnonvaraisesta villisiasta voi tunnistaa verenpurkaumista. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että kuolleeseen villisikaan ei kosketa.

– Afrikkalainen sikarutto leviää ja säilyy luonnonvaraisissa villisioissa. Mitä suurempi luonnonvarainen villisikakanta on sitä todennäköisemmin villisika kohtaa viruksen. Suomessa villisikakanta on saatu pidettyä kurissa ja selkeää laskukäyrää on ollut viimeisen viiden vuoden aikana havaittavissa, asiantuntijaeläinlääkäri Kati Näsärö kertoo.

Todennäköisimmin tauti löydetään ensimmäisen kerran maastoon kuolleesta villisiasta. Sairastunut sika saatetaan havaita jo aikaisemmin poikkeavan käytöksen perusteella. Itsestään kuolleesta ja poikkeavasta käyttäytyvistä villisioista tulee ilmoittaa välittömästi lähimmälle virkaeläinlääkärille.

– Taudin epäileminen on edellytys viruksen löytymiselle. Väärä hälytys on parempi, kuin ilmoittamatta jättäminen, Kati Näsärö sanoo.

Afrikkalainen sikarutto leviää suoraan terveiden ja sairastuneiden sikojen välisessä kontaktissa. Epäsuorasti tartunnan saaneen sian tai villisian lihan, lihatuotteiden ja käsittelemättömien metsästysmuistojen välityksellä, rehusta tai ruokajätteestä.

Ensimmäinen tapaus Ruotsissa todettiin syyskuun alussa. Tällä hetkellä tilanne on 47 positiivista tapausta. Ruotsissa on aidattu 1000 neliökilometrin alue jonka alueella kaikki siat on lopetettu. Alueella on kielletty kaikki metsässä liikkuminen, kuten metsästys ja metsätyöt. Lisäksi ydinalue on aidattu.

Jos tauti saavuttaisi suomalaisen sikatuotannon, olisivat taloudelliset tuhot merkittäviä. Kun saksassa todettiin ensimmäinen tapaus sikatilalla, laski koko Saksan tuottajahinnat rajusti. Lisäksi taudin toteamisen jälkeen sikojen kuljetuksia rajoitettaisiin, jotka aiheuttaisivat taloudellisia vahinkoja välittömästi. Kotisikatapauksissa rajoitusten lisäksi, taudin leviämisen estäminen tarkoittaisi myös sikojen lopettamista tilalta.

Nurmon Atria on seurannut kehittyvää sikaruttoa erittäin huolestuneena. Atrialta vienti Kiinaan on noin miljoona kiloa sikaa joka kuukausi, joka tekisi noin 20 miljoonan euron loven vientiin. Vientiin menevillä tuotteilla kotimaassa ei Jaakko Kohtalan mukaan ole markkinoita.

– Ruotsin sikarutto herätti meidät ja kriisiviestintä alkoi. Pahin mahdollinen skenaario on että sikarutto löytyy Nurmon Atrian lähialueelta, Atria Sika johtaja Jaakko Kohtala toteaa.

Jos Etelä-Pohjanmaalla todettaisiin sikarutto, toimet taudin leviämisen estämiseksi aloitettaisiin välittömästi. Ruokavirasto perustaisi tartuntavyöhykkeen todetun ASF tapauksen ympärille. Raja olisi enintään 50 kilometriä taudin esiintymispaikasta, jota voitiaisiin tarvittaessa laajentaa. Tällöin myös Nurmon Atrialla olisi suuri riski jäädä tartuntavyöhykkeen sisään.

– Olemme kuitenkin todella kiitollisia siitä, mitä metsästäjät ovat jo tehneet ja suhtautuneet riittävän vakavasti tilanteeseen, Jaakko Kohtala kehuu.

Afrikkalainen sikarutto vaikuttaisi metsästykseen, koska toiminnalle tuli paljon rajoituksia. Tartunnan esiintymispaikan ympäristöllä rajoitusvyöhykkeellä kiellettäisiin metsästys kokonaan, ruokaviraston erityisasiantuntija Leena Oivanen kertoo.

Paikalle saapuneita metsästäjiä askarrutti rajoitusten noudattamisen seuraaminen. Suomen laissa ei ole erikseen määritelty kieltoa jolla voitaisiin kieltää metsässä liikkuminen.

Ei siis jää epäselväksi, miten tärkeä on metsästäjien osuus taudin leviämisen estämiseksi. Jalasjärven, Peräseinäjoen ja Kauhajoen metsästysseurat tekevät yhteistyötä villisikakantojen paikallistamiseksi whatsappin välityksellä.

– Metsästäjiä tarvitaan, se on joka vaiheessa. Ennakoinnissa, kun tilanne on päällä ja kun jälkihoitoa tarvitaan, Juha Siltala toteaa.

Yhteistyökyky viranomaisten, metsästäjien ja riistanhoidon välillä on erittäin tärkeää.

– Aktiivisena luonnonkäyttäjinä ollaan maastossa, niin ilmoittakaa rohkeasti epävarmasta tilanteesta. Ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa katastrofin. Tämä koskee kaikkia metsässä kulkevia, SML Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jarkko Laine summaa.