A-
A+
Olen halunnut nostaa näytelmään vahvemmin juuri tätä eteläpohjalaisuutta ja tuoda siihen enemmän täkäläistä huumoria, jossa on usein myös tragikoomisia piirteitä.
Näytelmä kuljettaa katsojan heinäkuiseen päivään Kauhavalle. Vuosi on 1996.
Sari Haapala
Peräseinäjoen Pennihäiden ohjelmistossa on nähty ennen tätä kesää jo pariin otteeseen Antti Tuurin teoksiin pohjautuvia näytelmiä. Tänä kesänä niistä nähdään kolmas, Lakeuden kutsu.
Ohjaaja Sari Viitasaari muistelee, että vuonna 2018 Aisamäen näyttämöllä esitettiin Tuurin Pohjanmaa.
– Sitä seurasi Maakunnan mies 2022 ja nyt syvennytään Pohjamaa-sarjan päätösteokseen, Lakeuden kutsuun, hän toteaa.
Näytelmässä on useampia samoja roolihenkilöitä kuin Pohjanmaassa ja sen keskiössä on tuttuun tapaan Hakalan tila Kauhavalla.
– Tässä näytelmässä pääroolissa on Erkki Hakala, joka pakeni verottajaa Amerikkaan ja nyt hän on palannut sieltä takaisin. Kaikki tapahtuu yhtenä kesäisenä päivänä heinäkuussa vuonna 1996, ohjaaja taustoittaa.
Pohjanmaalle palattuaan Erkki ostaa metallipajan Jalasjärveltä, joskaan katsojalle ei selviä, mistä Erkki on rahat sen hankkimiseksi saanut. Kaverina kaupanteossa Erkillä on Taisto Matsomppi, joka on ollut hänen kanssaan Amerikassakin.
– Kaupanteossa on monenmoista äksäämistä ja muutenkin Erkki otetaan Kauhavan sukutilalla vastaan hyvin monenlaisilla mielipiteillä, Viitasaari puhelee.
Kuvioissa on myös Hakalan Kaisu, joka lähti Erkin kanssa aikoinaan Amerikkaan ja meni Erkin kanssa naimisiin. Kaisu kuitenkin palasi rapakon takaa takaisin Kauhavalle tultuaan raskaaksi, ja sinne hän myös jäi.
– Edelleen Erkin kanssa naimisissa oleva Kaisu on ehtinyt olla Kauhavalla 12 vuotta ja siellä Erkki näkee samanikäisen lapsensa nyt ensimmäistä kertaa, Viitasaari selventää ja tuumaa, että vihityn pariskunnan suhdekuvioissa on omat kommervenkkinsä pitkän erossa olemisen jälkeen.
Ohjaajana Sari Viitasaari on halunnut tuoda enemmän naisnäkökulmaa perinteisesti hyvin miehiseen näytelmään.
– Mutta tietenkin Antti Tuurin alkuperäisteosta noudattaen. Painotukset poikkeavat jonkun verran elokuvaversiosta, joskin pääkohdat pysyvät samoina.
Tuurilla on ohjaajan mielestä mestarillinen kyky kuvata eteläpohjalaisen ihmisen sielunmaisemaa, ja juuri sen Viitasaari on halunnut näytelmässä näkyvän.
– Asiat sanotahan suorahan jatkuvasti, mutta kukaa ei loukkaannu, hän nauraa ja lisää, että sen lisäksi jokaiseen väliin mahtuu se valtava huumori, joka kolahtaa etenkin juuri eteläpohjalaisiin.
– Olen halunnut nostaa näytelmään vahvemmin juuri tätä eteläpohjalaisuutta ja tuoda siihen enemmän täkäläistä huumoria, jossa on usein myös tragikoomisia piirteitä.
Tällä hetkellä harjoituksia on pari, kolme kertaa viikossa.
– Aloitimme harjoitukset niin, että jaoin ensimmäisen ja toisen näytöksen neljäksi pieneksi palaksi. Hinkkasimme alkuun yhtä pientä palaa kerralla ja etenimme seuraavaan.
Se on Viitasaaren mukaan näyttelijälle helpompi työstää ja omaksua.
Aisamäen kesäteatterissa halutaan mahdollistaa teatterielämys mahdollisimman monelle. Sen vuoksi Peräseinäjoen Pennihäät ei ole nostanut lipun hintaa moneen vuoteen.
– Emme halua hinnan olevan esteenä tulla katsomaan näytelmää, Sari Viitasaari pohtii.
Kaikkiaan näytelmässä on 25 eri roolia, joista parissa on sama henkilö. Keskeisimmissä rooleissa nähdään Erkki Hakalana Teemu Alanko ja Kaisuna Heli Alanko.
– Heli on pitkästä aikaa mukana näyttämöllä. Viimeksi hän on ollut siellä vuonna 2014, joskin hän on vastannut kaikki nämä vuodet kampauksista ja maskeerauksista, Viitasaari huomauttaa.
Teemu Alanko nähdään näyttämöllä liki kaikissa kohtauksissa paria lukuun ottamatta.
– Teemulla on siinä kova urakka, ohjaaja toteaa.
Taisto Matsomppina nähdään Matti Iloniemi, Paavo Hakalana Hannu Viitasaari ja hänen Laina-vaimonaan Birgitta Javanainen. Raimo Hakalan roolissa on Henkka Uimonen ja Tainana Sirkku Latva-Mantila.
– Ihan uusina kasvoina olemme saaneet mukaan Rinta-Ahon Jarnon, joka on monelle tuttu päiväkodin työntekijänä sekä Järvisen Tapio, joka on Jalasjärveltä lähtöisin.
Nuoremman kaartin näyttelijöistä Viitasaari mainitsee Soili Oja-Lipastin ja uutena Kim Saarisen.
Näytelmä saa ensi-iltansa torstaina 2. päivä heinäkuuta. Näytöksiä nähdään kymmenen, joista viimeinen on lauantaina 18. päivä heinäkuuta.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Olen halunnut nostaa näytelmään vahvemmin juuri tätä eteläpohjalaisuutta ja tuoda siihen enemmän täkäläistä huumoria, jossa on usein myös tragikoomisia piirteitä.
Näytelmä kuljettaa katsojan heinäkuiseen päivään Kauhavalle. Vuosi on 1996.
Sari Haapala
Peräseinäjoen Pennihäiden ohjelmistossa on nähty ennen tätä kesää jo pariin otteeseen Antti Tuurin teoksiin pohjautuvia näytelmiä. Tänä kesänä niistä nähdään kolmas, Lakeuden kutsu.
Ohjaaja Sari Viitasaari muistelee, että vuonna 2018 Aisamäen näyttämöllä esitettiin Tuurin Pohjanmaa.
– Sitä seurasi Maakunnan mies 2022 ja nyt syvennytään Pohjamaa-sarjan päätösteokseen, Lakeuden kutsuun, hän toteaa.
Näytelmässä on useampia samoja roolihenkilöitä kuin Pohjanmaassa ja sen keskiössä on tuttuun tapaan Hakalan tila Kauhavalla.
– Tässä näytelmässä pääroolissa on Erkki Hakala, joka pakeni verottajaa Amerikkaan ja nyt hän on palannut sieltä takaisin. Kaikki tapahtuu yhtenä kesäisenä päivänä heinäkuussa vuonna 1996, ohjaaja taustoittaa.
Pohjanmaalle palattuaan Erkki ostaa metallipajan Jalasjärveltä, joskaan katsojalle ei selviä, mistä Erkki on rahat sen hankkimiseksi saanut. Kaverina kaupanteossa Erkillä on Taisto Matsomppi, joka on ollut hänen kanssaan Amerikassakin.
– Kaupanteossa on monenmoista äksäämistä ja muutenkin Erkki otetaan Kauhavan sukutilalla vastaan hyvin monenlaisilla mielipiteillä, Viitasaari puhelee.
Kuvioissa on myös Hakalan Kaisu, joka lähti Erkin kanssa aikoinaan Amerikkaan ja meni Erkin kanssa naimisiin. Kaisu kuitenkin palasi rapakon takaa takaisin Kauhavalle tultuaan raskaaksi, ja sinne hän myös jäi.
– Edelleen Erkin kanssa naimisissa oleva Kaisu on ehtinyt olla Kauhavalla 12 vuotta ja siellä Erkki näkee samanikäisen lapsensa nyt ensimmäistä kertaa, Viitasaari selventää ja tuumaa, että vihityn pariskunnan suhdekuvioissa on omat kommervenkkinsä pitkän erossa olemisen jälkeen.
Ohjaajana Sari Viitasaari on halunnut tuoda enemmän naisnäkökulmaa perinteisesti hyvin miehiseen näytelmään.
– Mutta tietenkin Antti Tuurin alkuperäisteosta noudattaen. Painotukset poikkeavat jonkun verran elokuvaversiosta, joskin pääkohdat pysyvät samoina.
Tuurilla on ohjaajan mielestä mestarillinen kyky kuvata eteläpohjalaisen ihmisen sielunmaisemaa, ja juuri sen Viitasaari on halunnut näytelmässä näkyvän.
– Asiat sanotahan suorahan jatkuvasti, mutta kukaa ei loukkaannu, hän nauraa ja lisää, että sen lisäksi jokaiseen väliin mahtuu se valtava huumori, joka kolahtaa etenkin juuri eteläpohjalaisiin.
– Olen halunnut nostaa näytelmään vahvemmin juuri tätä eteläpohjalaisuutta ja tuoda siihen enemmän täkäläistä huumoria, jossa on usein myös tragikoomisia piirteitä.
Tällä hetkellä harjoituksia on pari, kolme kertaa viikossa.
– Aloitimme harjoitukset niin, että jaoin ensimmäisen ja toisen näytöksen neljäksi pieneksi palaksi. Hinkkasimme alkuun yhtä pientä palaa kerralla ja etenimme seuraavaan.
Se on Viitasaaren mukaan näyttelijälle helpompi työstää ja omaksua.
Aisamäen kesäteatterissa halutaan mahdollistaa teatterielämys mahdollisimman monelle. Sen vuoksi Peräseinäjoen Pennihäät ei ole nostanut lipun hintaa moneen vuoteen.
– Emme halua hinnan olevan esteenä tulla katsomaan näytelmää, Sari Viitasaari pohtii.
Kaikkiaan näytelmässä on 25 eri roolia, joista parissa on sama henkilö. Keskeisimmissä rooleissa nähdään Erkki Hakalana Teemu Alanko ja Kaisuna Heli Alanko.
– Heli on pitkästä aikaa mukana näyttämöllä. Viimeksi hän on ollut siellä vuonna 2014, joskin hän on vastannut kaikki nämä vuodet kampauksista ja maskeerauksista, Viitasaari huomauttaa.
Teemu Alanko nähdään näyttämöllä liki kaikissa kohtauksissa paria lukuun ottamatta.
– Teemulla on siinä kova urakka, ohjaaja toteaa.
Taisto Matsomppina nähdään Matti Iloniemi, Paavo Hakalana Hannu Viitasaari ja hänen Laina-vaimonaan Birgitta Javanainen. Raimo Hakalan roolissa on Henkka Uimonen ja Tainana Sirkku Latva-Mantila.
– Ihan uusina kasvoina olemme saaneet mukaan Rinta-Ahon Jarnon, joka on monelle tuttu päiväkodin työntekijänä sekä Järvisen Tapio, joka on Jalasjärveltä lähtöisin.
Nuoremman kaartin näyttelijöistä Viitasaari mainitsee Soili Oja-Lipastin ja uutena Kim Saarisen.
Näytelmä saa ensi-iltansa torstaina 2. päivä heinäkuuta. Näytöksiä nähdään kymmenen, joista viimeinen on lauantaina 18. päivä heinäkuuta.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Olen halunnut nostaa näytelmään vahvemmin juuri tätä eteläpohjalaisuutta ja tuoda siihen enemmän täkäläistä huumoria, jossa on usein myös tragikoomisia piirteitä.
Näytelmä kuljettaa katsojan heinäkuiseen päivään Kauhavalle. Vuosi on 1996.
Sari Haapala
Peräseinäjoen Pennihäiden ohjelmistossa on nähty ennen tätä kesää jo pariin otteeseen Antti Tuurin teoksiin pohjautuvia näytelmiä. Tänä kesänä niistä nähdään kolmas, Lakeuden kutsu.
Ohjaaja Sari Viitasaari muistelee, että vuonna 2018 Aisamäen näyttämöllä esitettiin Tuurin Pohjanmaa.
– Sitä seurasi Maakunnan mies 2022 ja nyt syvennytään Pohjamaa-sarjan päätösteokseen, Lakeuden kutsuun, hän toteaa.
Näytelmässä on useampia samoja roolihenkilöitä kuin Pohjanmaassa ja sen keskiössä on tuttuun tapaan Hakalan tila Kauhavalla.
– Tässä näytelmässä pääroolissa on Erkki Hakala, joka pakeni verottajaa Amerikkaan ja nyt hän on palannut sieltä takaisin. Kaikki tapahtuu yhtenä kesäisenä päivänä heinäkuussa vuonna 1996, ohjaaja taustoittaa.
Pohjanmaalle palattuaan Erkki ostaa metallipajan Jalasjärveltä, joskaan katsojalle ei selviä, mistä Erkki on rahat sen hankkimiseksi saanut. Kaverina kaupanteossa Erkillä on Taisto Matsomppi, joka on ollut hänen kanssaan Amerikassakin.
– Kaupanteossa on monenmoista äksäämistä ja muutenkin Erkki otetaan Kauhavan sukutilalla vastaan hyvin monenlaisilla mielipiteillä, Viitasaari puhelee.
Kuvioissa on myös Hakalan Kaisu, joka lähti Erkin kanssa aikoinaan Amerikkaan ja meni Erkin kanssa naimisiin. Kaisu kuitenkin palasi rapakon takaa takaisin Kauhavalle tultuaan raskaaksi, ja sinne hän myös jäi.
– Edelleen Erkin kanssa naimisissa oleva Kaisu on ehtinyt olla Kauhavalla 12 vuotta ja siellä Erkki näkee samanikäisen lapsensa nyt ensimmäistä kertaa, Viitasaari selventää ja tuumaa, että vihityn pariskunnan suhdekuvioissa on omat kommervenkkinsä pitkän erossa olemisen jälkeen.
Ohjaajana Sari Viitasaari on halunnut tuoda enemmän naisnäkökulmaa perinteisesti hyvin miehiseen näytelmään.
– Mutta tietenkin Antti Tuurin alkuperäisteosta noudattaen. Painotukset poikkeavat jonkun verran elokuvaversiosta, joskin pääkohdat pysyvät samoina.
Tuurilla on ohjaajan mielestä mestarillinen kyky kuvata eteläpohjalaisen ihmisen sielunmaisemaa, ja juuri sen Viitasaari on halunnut näytelmässä näkyvän.
– Asiat sanotahan suorahan jatkuvasti, mutta kukaa ei loukkaannu, hän nauraa ja lisää, että sen lisäksi jokaiseen väliin mahtuu se valtava huumori, joka kolahtaa etenkin juuri eteläpohjalaisiin.
– Olen halunnut nostaa näytelmään vahvemmin juuri tätä eteläpohjalaisuutta ja tuoda siihen enemmän täkäläistä huumoria, jossa on usein myös tragikoomisia piirteitä.
Tällä hetkellä harjoituksia on pari, kolme kertaa viikossa.
– Aloitimme harjoitukset niin, että jaoin ensimmäisen ja toisen näytöksen neljäksi pieneksi palaksi. Hinkkasimme alkuun yhtä pientä palaa kerralla ja etenimme seuraavaan.
Se on Viitasaaren mukaan näyttelijälle helpompi työstää ja omaksua.
Aisamäen kesäteatterissa halutaan mahdollistaa teatterielämys mahdollisimman monelle. Sen vuoksi Peräseinäjoen Pennihäät ei ole nostanut lipun hintaa moneen vuoteen.
– Emme halua hinnan olevan esteenä tulla katsomaan näytelmää, Sari Viitasaari pohtii.
Kaikkiaan näytelmässä on 25 eri roolia, joista parissa on sama henkilö. Keskeisimmissä rooleissa nähdään Erkki Hakalana Teemu Alanko ja Kaisuna Heli Alanko.
– Heli on pitkästä aikaa mukana näyttämöllä. Viimeksi hän on ollut siellä vuonna 2014, joskin hän on vastannut kaikki nämä vuodet kampauksista ja maskeerauksista, Viitasaari huomauttaa.
Teemu Alanko nähdään näyttämöllä liki kaikissa kohtauksissa paria lukuun ottamatta.
– Teemulla on siinä kova urakka, ohjaaja toteaa.
Taisto Matsomppina nähdään Matti Iloniemi, Paavo Hakalana Hannu Viitasaari ja hänen Laina-vaimonaan Birgitta Javanainen. Raimo Hakalan roolissa on Henkka Uimonen ja Tainana Sirkku Latva-Mantila.
– Ihan uusina kasvoina olemme saaneet mukaan Rinta-Ahon Jarnon, joka on monelle tuttu päiväkodin työntekijänä sekä Järvisen Tapio, joka on Jalasjärveltä lähtöisin.
Nuoremman kaartin näyttelijöistä Viitasaari mainitsee Soili Oja-Lipastin ja uutena Kim Saarisen.
Näytelmä saa ensi-iltansa torstaina 2. päivä heinäkuuta. Näytöksiä nähdään kymmenen, joista viimeinen on lauantaina 18. päivä heinäkuuta.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely