Saunat lämpenivät Kalajärvellä

Terhi Rintala

Kihniänkyläläisen Marko Rajakorven Hui-hai -sauna oli tämänvuotisten Kalajärven Saunafestarien katseenvangitsija. Säiliöön tehty sauna keräsi katseita nimenomaan kylkeen maalattujen kuvien ansiosta.

– Kun sain saunan valmiiksi, se näytti minusta vähän kalalta. Siitä se idea lähti. Seinäjokelainen taiteilija toteutti ajatuksen.

Saunan kanssa on tarkoitus kiertää saunatapahtumia.

– Toivon, että ulkomuoto saa seuraavaakin sukupolvea innostumaan saunakulttuurista. Sen jatkuminen on tärkeä asia.

Saunominen on jokapäiväistä

Hui-hain piti valmistua jo pari vuotta sitten, mutta sitten tuli korona.

– Kun saunatapahtumat jäivät pois, ei ollut samanlaista kiirettä tehdä tätä valmiiksi. Sauna jäi pihan perille odottamaan.

Ennen Hui-haita Marko Rajakorpi oli jo tehnyt yhden samantyyppisen saunan, jossa oli puolipyöreä peltikatto.

– Aloin miettiä, onnistuisko koko pyöreä. Piti etsiä sopiva vanha säiliö, josta lähteä työstämään.

Ensi piti tehdä alusta, jotta saunaa voi siirtää traktorilla.

– Metallitöitä oli kohtuu runsaasti. Verhoilin ne puulla piiloon, jotta lopputuloksesta tuli saunan näköinen.

Hui-hai valmistui parahiksi Kalajärven saunafestareille. Käyttämättä se ei jää.

– Saunominen on jokapäiväistä. Jos ei pääse saunaan, se on huono päivä.

Mestarin opissa

Erilaisten siirrettävien saunojen lisäksi Kalajärvellä pääsi viikonloppuna tutustumaan vihdan tekoon. Oppia jakoi vihdanteon maailmanmestari Pentti Hakala.

– Sidonta on tärkeä, Hakala opastaa vihdan tekijöitä ja näyttää itse esimerkkiä.

Ikuisuuskysymykseen ”vihta vai vasta” Hakalalla on tarjota heti vastaus.

– Vasta saa mittansa Kalevalasta, jossa se on määritelty tarkasti. Vasta on 75 senttiä pitkä ja se ladotaan aina pyöreäksi, vihta vain kahteen suuntaan. Myös niiden sidonnat ovat aivan erilaiset.

Pentti Hakalan appiukko Topi Aittola oli taitava vihdan tekijä.

– Sanoin appiukolle, että mennään metsään. Älä päästä minua pois ennen kuin olen oppinut. Kaksi tuntia piti olla, ei se mitään rakettitiedettä ole.

Hakala on saunonut tähän mennessä 519 erilaista savusaunaa ja konsultoinut yli 25 vuoden ajan savusaunan rakentajia.

– Saunaan ja saunomiseen liittyen kannattaa rohkeasti kysyä. Aktiivisesti saunakulttuuria ylläpitävät ovat mukavaa väkeä ja vastaavat mielellään kysymyksiin, Hakala rohkaisee.

Vanha vaunu vaihtui Hempan pastuun

Kankaan Hemppa kantaa puuklapeja sylissään ja suuntaa omalle saunalleen. Lauantaina Kalajärven Saunafestarien toinen saunapäivä on käynnistymässä.

– Väkeä oli eilen illalla tosi paljon saunomassa. Nyt aloitellaan taas alusta, pehmeillä löylyillä.

Kalajärvi on Hempalle hyvin tuttu, sillä vaunupaikka karavaanarialueella on ollut jo varmaan 10 vuotta.

– Peräseinäjoki on hyvin tuttu muutenkin, sillä olin Atrialla töissä. Ajoin täältä sikoja ja mulleja 46 vuotta. Voi sanoa, että tunnen joka huushollin ja kaikki pikkutietkin, mies naurahtaa.

Hemppa Kangas arvostaa Kalajärven Saunafestareilla sitä, että kaikki saavat saunoa vapaasti.

– Siinä pääsee kokeilemaan erilaisia löylyjä.

Oma sauna kantaa nimeä Hempan pastu, ja se muistuttaa ulkonäöltään leikkimökkiä.

– Kaveri teki. Vaihdoin tämän vanhaan asuntovaunuuni. Alkuperäinen väri oli sininen, mutta pastu maalattiin ulkoa punaiseksi, kun se sopii leikkimökin väriksi parhaiten.

Siirrettävää saunaa on helppo kierrättää.

– Kun vien tämän äidin pihaan, hän pääsee saunomaan vuorollaan. Sitten sen voi taas vetää johonkin toiseen osoitteeseen, jonkun muun iloksi.