Viimein kuokka iskettiin maahan

Kivistönkylän risteyksen uudistamista on odotettu 40 vuoden ajan. Usko suunnitelmiin ja niiden toteutumiseen on varmasti ollut koetuksella kaikilla jalasjärveläisillä. Eniten on kysytty malttia niiltä, jotka asuvat puuronsilmässä.

Terhi Rintala

Joulukuussa 1986 JP Kunnallissanomat haastatteli Kivistönkyläntien tiehoitokunnan jäseniä. Edessä oli pitäjäläisten kuuleminen kolmostien parantamissuunnitelmasta. Laaja parannushanke kosketti suoraan satoja jalasjärveläisiä, sillä samaan aikaan esiteltiin Koskuen kehätien rakentaminen ja suunnitelmat Kivistönkylään.

– Esittelyssä oli eritasoristeys useammassa tasossa. Tämä nykyinen versio on köyhän miehen eritasoristeys, kun siihen tulee vain alitus, Juha Koskinen naurahtaa.

Koskinen kuului Kivistönkyläntien tiehoitokuntaan.

– Meille esiteltiin kuvia ja karttoja. Suunnitelmat eivät saaneet meiltä kannatusta, sillä tie tuntui tulevan liian lähelle.

40 vuoden takainen ehdotus olisi pirstonut monen tilan maat niin pahoin, että maatalouden toimintamahdollisuudet olisivat loppuneet kokonaan tai ainakin heikentyneet pahasti.

– Yli-Kivistön Arvon tilanne oli hankalin. Hän totesikin, että olisi parempi rakentaa tie suoraan rakennusten päälle kuin viedä mahdollisuudet toimia.

Jutussa (9.12.1986) haastatellut isännät toivoivat, että eritasoristeys rakennettaisiin mieluummin nykyisen Seinäjoen tien risteykseen. Ehdotuksessa se olisi tullut kokonaan viljellyille pelloille.

– Sen aikaisesta suunnitelmasta Koskuen ohitustie tehtiin, mutta tämä Kivistönkylän hanke meni jäihin. Siitä tehtiin valituksia, mikä saattoi olla yhtenä syynä, Juha Koskinen arvelee.

Maanomistajien kannalta hankalinta oli se, että samalla syntyi toimintamalli, joka on leimannut Kivistönkylän risteyksen suunnittelua vuosikymmenten ajan.

– Meille esiteltiin tämän tästä suunnitelmia, näytettiin karttoja ja kuvia. Tämä ensimmäinen ja seuraavat suunnitelmat haihtuivat ilmaan jossain vaiheessa, eikä meille tehty selvää siitä, mitä tapahtuu. Se teki tilanpidon ja oman tilan kehittämisen haasteelliseksi, kun ilmassa leijui epävarmuus. Mitä tapahtuu ja koska?

Seuraavan suunnitelman mukaan Kivistönkylän risteykseen olisi pitänyt tulla liikenneympyrä. Maanomistajat saivat taas uudet kartat katseltavikseen.

– Maanäytteitä otettiin kahteen kertaan ja kepit olivat pelloilla. Kun ne olivat siinä aikansa olleet, kysyin, sopiiko ne jo ottaa pois. Ajattelin, että vielä tätä viljellään, kun ei mustaa valkoisella ole muustakaan.

Kolmas ehdotus olisi vienyt Seinäjoen tien Hyynyvuoren ja Kurunvuoren välistä.

– Se poiki lisäideoita. Hyynyvuoren päälle suunniteltiin hotellia ja hienoa asuntoaluetta. Näin pankin esittelyvideon, jossa Hyynyvuorelle oli noussut moderni asuinalue.

Koskisilla oli siellä vuokramaata viljelyssä, joten tämäkin suunnitelma kosketti taas omaa elinkeinoa.

– Hyynyvuoren suunnitelmat haudattiin taas hiljaa, ja tilalle tulivat uudet.

Nyt toteutukseen edennyt tiesuunnitelma on vuodelta 2019. Juhan poika Juhani ja hänen vaimonsa Elli olivat jo suunnitelleet sadan lehmän navettaa. Ensin Ukrainan hyökkäyssodan käynnistyminen Krimillä pudotti maidon hinnasta pois 10 senttiä. Sitten nousi esiin jälleen uusia suunnitelmia Kivistönkylän risteykseen.

– Maanviljelijälle tässä on ollut raskasta se, että ei ole tiennyt, mistä lähtee maata. Vaikka saisi vaihtomaata, se on eriasia kuin tuttu pelto, jonka kanssa osaa toimia vanhastaan.

Puuronsilmässä ja teiden keskellä elämisessä on omat rasitteensa.

– Viimeisimpänä mietitiin, katkeaako meiltä yhteys Seinäjoentielle.

Uusin, nyt toteutettava suunnitelma, saa Juha Koskiselta kiitosta.

– Kyllä tämä näistä paras on. Olisi vähän karvasta, jos esittelyssä olisi ollut parempi suunnitelma ja sitten toteutettaisiin meille huonompi vaihtoehto.

Koskinen pitää järkevänä sitä, että Sepäntie alittaa kolmostien ja tarjoaa sitä kautta reitin kirkonkylälle.

– Myös paikka, johon risteysjärjestelyt tehdään, on paras. Koeporauksia aikaisemmissa suunnitelmissa tehneet kertoivat, että näytepaikassa oli kaksi metriä kovaa maata ja sen alla 15 metriä pehmeää. Vähän huonoa siihen olisi kuulemma ollut tehdä uutta risteystä.

Koskinen uskoo, että tierahat olisivat löytyneet aikaisemmin, jos risteyksessä olisi tapahtunut vakavia kuolonkolareita.

– Siinä on toki ollut kolareita ja tuhansia läheltä piti -tilanteita. Viime vuosina tierahojen saaminen on Suomessa yleensä vauhdittunut, kun on tapahtunut jotain oikein ikävää. Sen ei pitäisi mennä niin.

Hullulta tuntuu sekin, että risteyskolarit vähenivät, kun stop-merkki vaihdettiin kärkikolmioon. Kivistönkylän risteys on näiden 40 vuoden aikana ollut monivaiheinen juttu.

– Tämä on ollut harvinaisen vaiherikas asia. Jos ei olisi seurannut näin läheltä, vähän huvittaisi jo, mitä kaikkea on ehdotettu ja sen jälkeen vähin äänin unohdettu.