Terve talous päätösten keskiössä

Sari Haapala

Vaikka kuntataloudessa eletään haastavia aikoja, Seinäjoen kaupungin vuoden 2027 talousarvio on 5,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Rakenteellisen sopeutusohjelman avulla on parin viime vuoden aikana onnistuttu tekemään pysyviä säästöjä, jotka alkavat näkyä.

Kaupungin taloutta lähdettiin tervehdyttämään vuonna 2025 kolmivuotisella, rakenteellisella sopeuttamis- ja tasapainotusohjelma Raksolla. Siinä tavoitteena on säästää kaupungin vuotuisista menoista viisi miljoonaa euroa per vuosi. Ensi vuodelle säästötavoitetta on vielä noin 1,6 miljoonaa euroa.

– Rakenteellisen sopeuttamisohjelman läpivieminen ja tekeminen ovat onnistuneet erinomaisesti, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä toteaa ja sanoo kiitoksien siitä kuuluvan koko kaupungin porukalle.

Rahoitusjohtaja Mika Itäsen mukaan 5,3 miljoonaa ensi vuoden talousarviossa on nykytilanteeseen nähden ihan kelpo, mutta parempaa tavoitellaan. Kymmenen miljoonan euron tuloksella kaupungin velkaantumista saataisiin vähennettyä reippaampaan tahtiin. Nyt Seinäjoella on velkaa 5379 euroa per asukas. Se vähenee ensi vuonna 143 euroa per vuosi.

– Velkaantuminen pienenee nyt jo hivenen eli suunta on oikea. Mutta määrä on riittämätön. Velkataakkaa halutaan vielä pienemmäksi.

Ensi vuonna kaupungin lainamäärä pienenee noin viiden miljoonan euron verran. Vuonna 2025 lainojen korkokustannukset olivat 11,2 miljoonaa euroa.

– Ensi vuodelle niiden on ennakoitu olevan 8,85 miljoonaa. Siinä on tultu 2,5 miljoonaa alas eli korkokuluissa liikutaan oikeaan suuntaan, Itänen ynnää.

Kun Seinäjoen kaupungin toimintakatteen kasvua saadaan hillittyä niin, että se pysyy 1,6 prosentissa, kaupungin vuosikate kipuaa silreiluun 30 miljoonaan euroon, ja vuotuinen tulos on tuo tavoiteltu rapiat kymmenen miljoonaa euroa. Nyt vuosikate on 27,3 miljoonaa euroa.

– Vuosikatteessa tärkeää on, että se riittää kattamaan mahdollisimman paljon investointeja. Nyt se kattaa ne 82-prosenttisesti. Siinä tarvitaan tulosparannusta, Itänen sanoo.

Seinäjoen toimintakate kasvaa strategiatavoitteen mukaisesti ensi vuonna 1,6 prosenttia.

– Mutta ajat ovat tällä hetkellä niin tiukat ja ne näkyvät verotuloissa ja työttömyydessä. Valtionosuusleikkausten ohella ne estävät saavuttamasta kymmenen miljoonan euron tulosta.

Valtionosuuksien pienenemisillä onkin Itäsen mukaan iso vaikutus kuntatalouteen. Niitä on ensi vuoden talousarvioon kirjattu 34 miljoonaa euroa.

– Heikennystä valtionosuuksissa on noin neljä miljoonaa.

Hänen mukaansa ne kaupungit pärjäävät, joilla on vahvasti verotuloja ja siihen pitääkin Itäsen mukaan laittaa paukkuja.

Veroihin ei uudessa talousarviossa ole kuitenkaan tulossa korotuksia. Kunnallisverotuloja kertyy piirun verran alle 148 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 30 miljoonaa.

Kiiskilä huomauttaa, että ensi vuoden talousarviota ei ole rakennettu datakeskusmiljoonien varaan.

– Ne ovat hyvää plussaa, jos niin käy.

Itänen täsmentää, että kiinteistöverossa datakeskus on kuitenkin huomioitu.

– Kun datakeskuksen ensimmäinen vaihe on valmis, sieltä tulee 560 000 euroa per vuosi.

Myös muun muassa Ideaparkin laajennus sekä Atrian ja Valion investoinnit kasvattavat kaupungin kiinteistöveropottia.

Painopiste ensi vuoden investoinneissa on vahvasti sivistyspalveluissa. Kaikkineen investoinnit ovat 33,3 miljoonaa euroa.

Kasperin palvelutaloon (Lintuviidan koulu) käytetään 3,8 miljoonaa euroa. Hyllykallion päiväkotia peruskorjataan ja laajennetaan kolmella miljoonalla eurolla. Alakylän koulun laajennuksen ja koulun kentän hintalappu on 4,25 miljoonaa. Myös uimahallin suunnittelu alkaa.

Peräseinäjoelle Kalajärven laavuun on varattu 15 000 euroa. Kunnallistekniikan saneerausta tehdään Kalajärven Kutukujalla 114 300 eurolla. Kalajärven matkailualueella puistotoimelle on osoitettu 20 000 euroa.

Vaikka talouslukujen parissa ollaan, Kiiskilä huomauttaa, ettei Seinäjoen kaupungin perustehtävänä ole tehdä kovaa tulosta.

– Ihmisillä pitää olla palvelut ja turvallinen arki. Mutta meidän pitää kasvukaupungissa ymmärtää, että tämä on vuosi vuodelta kalliimpaa pyörittää. Meidän pitää varmistaa, että saamme tuloja vuosi vuodelta enemmän.

Kiiskilän mukaan kasvukaupungissa pitää puhua ylijäämäisestä taloudesta.

– Sitä tulisi tavoitella, jotta jää varaa investoida ja rakentaa tätä hetkeä sekä tulevaisuutta.

Itänen toteaa, että on viisautta ajatella se tilanne sellaisena kuin se on, eikä tuudittautua toiveikkuuteen.

– On tärkeää, että työtä vahvemman käyttötalouden eteen tehdään, jotta voimme turvata turvallisesti ne palvelut, jotka haluamme. Ja että voidaan investoida se, mitä halutaan, eikä vain se, mitä pystytään. On tärkeää tehdä omatoimisesti se, mitä pystytään, hän kiteyttää.

Vuosille 2026 – 2033 laadittu kaupunkistrategia pitää sisällään neljä erillistä tavoitetta. Niissä keskitytään yrittäjyyteen, kasvukaupunkiin, hyvinvointiin ja sivistykseen sekä osaavaan ja terveeseen talouteen.

Yhdeksi arvoksi strategiaan on kirjattu yhteisöllisyys, ja se näkyy Itäsen mukaan myös talousarviossa ja euroissa.

– Liikuntaseurojen, orkesteriyhdistyksen ja musiikkiopiston avustuksia on lisätty. Myös asukasbudjetti vuosille 2027–2028 perustuu yhteisöllisyyteen.

Talousarviossa on varauduttu myös siihen, että Unescon maailmanperintökohteeksi päässyt Seinäjoen Aaltokeskus saa oman vierailukeskuksen. Suunnitelmissa on, että se tullaan toteuttamaan yhdessä Seinäjoen seurakunnan kanssa.

Valtuusto käsittelee vuoden 2027 talousarviota kokouksessaan 9. päivä marraskuuta.