Sote-palvelut loppuvat Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella?

Terhi Rintala

Arviointiryhmä esittää, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue siirtyy viiden sosiaali- ja terveyskeskuksen malliin. Ne olisivat Kauhajoki, Seinäjoki, Kauhava, Alajärvi ja Alavus. Kurikka jäisi ulos keskusten joukosta, ja sen sosiaali- ja terveyskeskus muuttuisi sosiaali- ja terveysasemaksi.

Arviointiryhmän esitys tarkoittaisi rajuja muutoksia koko maakunnan sote-palveluihin. Arviointiryhmän mukaan palveluverkkoa on pakko karsia, jotta hyvinvointialueen talous saadaan kuntoon.

Vaikka Kurikan yksikön asema muuttuisi, esityksen mukaan useita palveluja jäisi edelleen kaupunkiin. Laboratorion näytteenotto keskitettäisiin viiteen sote-keskukseen ja lisäksi Kurikan sote-asemalle.

Kurikan kohdalla kannattaa huomata, että arviointiryhmän esityksen mukaan Kurikan sote-asemalle jäisi nykyisiä sote-asemia laajempi asema. Siellä olisi edelleen laboratorion näytteenotto, suun terveydenhuolto sekä äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola. Suurin kysymysmerkki on lääkärin vastaanotto. Esityksestä ei selviä, mitä sille tapahtuisi ja missä laajuudessa se toimisi jatkossa.

Suurempi muutos koko hyvinvointialueen kannalta on se, että nykyisten sosiaali- ja terveyspisteiden toiminta keskitettäisiin myös viiteen jäljelle jäävään sote-keskukseen ja Kurikan sote-asemalle.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä neljä sote-asemaa. Ne ovat Jalasjärvi, Ähtäri, Isokyrö ja Teuva. Sote-pisteitä on 14. Ne ovat Evijärvi, Kortesjärvi, Alahärmä, Ylihärmä, Lehtimäki, Jurva, Isojoki, Karijoki, Ylistaro, Peräseinäjoki, Soini, Kuortane, Vimpeli ja Lappajärvi.

Jos suunnitelma toteutuu, toiminta loppuu näillä nykyisillä sote-asemilla ja sote-pisteillä. Näistä sote-pisteiden palvelut ovat olleet ns. tarkoituksenmukaisia eli palveluja on ollut tarjolla esimerkiksi päivänä tai parina kuukaudessa tarpeen mukaan.

Esityksen mukaan nykyisten sosiaali- ja terveyspisteiden toiminta päättyisi vaiheittain koko maakunnassa. Tiedotteessa ei kerrota, mitkä sote-pisteet suljettaisiin ensimmäisinä. Ähtärissä toiminta kuitenkin päättyisi, kun Alavuden uusi sote-keskus valmistuu.

Lapuan ja Ilmajoen sote-keskusten kohtalo on tyly. Arviointiryhmä esittää niiden toiminnan päättymistä ja palvelujen siirtymistä Seinäjoelle. Lapualla säilyisi kuitenkin toistaiseksi hoitajan vastaanottopalvelua, mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluja sekä sosiaalityötä ja -ohjausta.

Ilmajoen palvelut siirtyisivät kokonaan Seinäjoelle vuoteen 2030 mennessä. Ilmajoen sote-keskuksen toiminnan päättyminen on ainoa palveluverkon osa, josta annetaan tarkka aikaraja. Kaikkien muiden palveluiden osalta tieto puuttuu vielä. Uudelleenjärjestelyjen ajan näytteenotto jatkuisi Ilmajoella.

Röntgentoiminta jatkuisi aiemman päätöksen mukaisesti niissä yksiköissä, joissa tehdään vuosittain yli 5 000 kuvausta. Tämän rajauksen myötä röntgen päättyisi Ilmajoella ja Lapualla.

Sen sijaan Lapualle ja Ilmajoelle on jäämässä hammashoitola.

Muutokset koskisivat myös Jalasjärven ja Kurikan asumispalveluja. Jalasjärvellä sijaitsevan kuntouttavan lyhytaikaisasumisen yksikön Toiskan toiminta yhdistettäisiin lyhytaikaisyksikkö Lastuun. Se on Jurvasta Jalasjärven vuodeosaston tiloihin siirtynyt yksikkö.

Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen muutoksiin sisältyy se, että Peräseinäjoella sijaitsevien Apilakodin ja Koivukaaren yksiköt yhdistettäisiin. Samalla kiinteistön ns. Lehtolan siiven toiminnasta luovuttaisiin.

Niiden lisäksi arviointiryhmä on listannut seitsemän muuta yksikköä, joiden toiminta päättyy tai ne yhdistyvät toiseen yksikköön. Niille asukkaille, joiden yksikön toiminta päättyy, tarjottaisiin heidän palvelutarpeensa mukaista asumispalvelua hyvinvointialueen muissa yksiköissä tai ostopalveluyksiköissä.

Pidemmällä aikavälillä myös Jurvassa toimiva Reininkulma on muuttamassa. Hyvinvointialue on valmistellut investointeja uuteen palveluasumiseen. Jos hankkeet toteutuvat, Reininkulman ja Teuvalla sijaitsevan Henriikkakodin toiminnat siirtyisivät uuteen hybridiyksikköön, joka rakennettaisiin maakunnan eteläiselle alueelle. Muutokset ajoittuisivat vuosille 2028–2030. Hybridiyksikössä voi olla sekä ympärivuorokautista palveluasumista että yhteisöllistä asumista.

Arviointiryhmä antoi hyvinvointialueelle neljä hyvinvointialuelain 122 §:n mukaista toimenpide-ehdotusta. Niiden mukaan hyvinvointialueen pitäisi muun muassa keventää ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden palvelurakennetta.

Palveluverkkomuutosten lisäksi sosiaalipalveluissa esitetään toteutettavaksi useita toiminnallisia muutoksia asiakasohjauksessa ja sosiaalityössä, perheiden palveluissa, vammaisten ja työikäisten palveluissa sekä ikäihmisten palveluissa.

Arviointiryhmä edellyttää, että hyvinvointialue jatkovalmistelee, päättää ja toimeenpanee myös sosiaalipalveluiden toimialuetta koskevat toimenpiteet.

Hyvinvointialueen on tarkoitus käsitellä ehdotukset viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.

Mitä eroa on sote-keskuksella ja sote-asemalla?

- suurin ero on lääkäripalveluissa ja siinä, miten paljon palveluja on tarjolla joka päivä

- sote-keskuksissa on laajimmat lähipalvelut

- sote-asemilla palveluja on suppeammin. Siellä on hoitajan vastaanotto, mutta lääkärin vastaanotto ja laboratorion näytteenotto ovat tarpeenmukaisia. Myös kuntoutus, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut, sosiaalityö ja lastenneuvola järjestetään tarpeen mukaan. Lisäksi sote-asemalla on suun terveydenhuoltoa ja kotisairaala.