Pinaattilätyistä ja

jauhelihakastikkeesta ei juuri hävikkiä synny

Sari Haapala

Ruokala Sudennälässä ruokahävikkiä syntyy vain vähän. Keittiössä valmistuu päivittäin ruoka Toivolanrannan yhtenäiskoulun oppilaille sekä päiväkoti Onnimannin lapsille ja molempien talojen henkilökunnille.

Nelosluokkalainen Eerika Sahlakari ja kolmasluokkalainen Topi Piirainen osaavat kertaheitolla ja yhtään empimättä nimetä lempiruokansa koulussa.

– Pinaattilätyt ja jauhelihakastike, kaksikko tuumaa.

Eerikan mielestä Toivolanrannan yhtenäiskoulun ruokalassa, Sudennälässä, tarjotaan hyvänmakuista ruokaa, jota syö mielellään. Samaa mieltä on Topi.

– Minulla ei jää ruokaa koskaan lautaselle syömättä. Jos en tykkää jostakin, otan sitä vain vähän, Eerika sanoo ja tunnustaa, että juuri tänään tarjolla olevasta makkarakastikkeesta hän ei niin välitä.

Se ei liioin maistu oikein Topillekaan.

– Enkä oikein tykkää kana- ja kasvisnuudeleistakaan, poika tunnustaa.

Toivolanrannan yhtenäiskoulun ruokala Sudennälässä syntyy vain vähän hävikkiä, vaikka koko Seinäjoen aluetta tarkkailtaessa hävikin määrä saattaa vaihdella kouluruokailussa paljonkin. Seinäjoen kaupungin ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Maarit Annala luonnehtii ykskantaan, että Peräseinäjoella tilanne on hyvä.

– Lähes kaikki ruoka valmistetaan ja syödään samassa osoitteessa eli lähettämiseen liittyvää hävikkiä ei tule juurikaan. Hävikin hallinta on myös helpompaa, kun ruokaa ei tarvitse jakaa moniin eriin.

Annala antaakin kiitoksen Sudennälän henkilökunnalle.

– Peräseinäjoella on säntillistä henkilökuntaa, joka tuntee ruokailijoiden maun eri ruokien suhteen.

Sudennälän ruokapalveluesihenkilö Anita Haapamäki on hävikin suhteen samoilla linjoilla. Merkittävästi sitä ei tule oikeastaan mistään ruoasta. Keittiöllä tehdään tarkkaa seurantaa eri ruokien menekistä ja siihen reagoidaan tarpeen mukaan.

– Menekki selviää keittiölle tosin vasta, kun viiden viikon ruokalista on menty lukuvuoden alkajaisiksi kertaalleen läpi, hän tuumaa.

Lempiruoista hävikkiä ei tule juurikaan. Oppilaitten ykkössuosikkina Toivolanrannassa pintansa pitävät pinaattilätyt ja jauhelihakastike, mutta kauppansa tekevät myös esimerkiksi pikkunakit, nugetit, kanapastavuoka ja makaronilaatikko, samoin jauhelihakastike ja perunat.

– Puuro ja kiisselikin maistuvat, mikä voi olla yllättävää. Niin, ja alakoululaisten ja päiväkotilasten yksi suosikki on kasvissosekeitto, Haapamäki lisää.

Hän tietää, että myös säätila vaikuttaa ruoan menekkiin.

– Kylmillä ilmoilla ruoka maistuu paremmin kuin lämpimillä.

Ruokalistalta pyritään vaihtamaan pienimenekkiset tuotteet toisiin minimissään lukuvuosittain. Pelkkiin toiveruokiin ei voida kuitenkaan mennä.

Koko Seinäjoen alueella valmistetaan noin 11000 ateriaa päivittäin. Niistä nelisensataa tehdään Sudennälän ruokalassa, joista 315 syödään paikan päällä. Loput kuljetetaan läheiseen päiväkotiin.

Alaviitalan kouluun ja Honkakylän päiväkotiin ruoka tulee Alvariinasta Seinäjoelta logistisista syistä.

– Kuljetuskeskukselle on tehokkaampaa ajaa Seinäjoelta Alaviitalaan kuin ensin Seinäjoelta Peräseinäjoelle ja siitä Alaviitalaan, Annala huomauttaa.

Osa Seinäjoen kouluissa valmistetusta ylijäämäruoasta, joka ei ole ollut tarjolla linjastossa, menee seurakunnan ruoka-aputoimintaan. Peräseinäjoella ei kuitenkaan näin ole.

– Meillä ei ole täällä sellaista instanssia, johon se voitaisiin lahjoittaa. Se päätyy biojätteeksi. Toki olisi hienoa, jos löytyisi joku taho, jonne ylijääneen ruoan voisi lahjoittaa, Haapamäki pohtii.

Kouluruokailun kokonaiskustannuksista vain noin 40 prosenttia on ruokaa, joskin summa voi hieman vaihdella ruoan mukaan. Loput kustannukset sisältävät työn lisäksi tilavuokrat, sähköt ja vedet, kuljetukset, astiat ja tarvikkeet, vakuutukset ja muut toiminnan kulut.

2025 koululounaan toteutunut hinta Seinäjoella oli 3,73 euroa/oppilas/ateria. Hinta sisältää myös erityisruokavaliot. Ne ovat selkeästi kalliimpia valmistaa erillistyön ja arvokkaampien raaka-aineiden vuoksi.

– 60/40 jaolla raaka-aineen osuus on hieman alle 1,50 euroa annosta kohden sisältäen pääruoan, energialisäkkeen, salaatin, ruokajuoman, leivän ja levitteen, Annala ynnää.

Haapamäki huomauttaa, että kouluruoan kotimaisuusaste on korkea.

– Kotimaisia ovat liha, maito sekä vihannekset niin pitkälle kuin mahdollista. Toivoisin, että kouluruokaa muistettaisiin arvostaa. Se on ilmainen, laadukas, monipuolinen ja lämmin ateria, hän tähdentää.