Puskantien kukko ja kanat tuovat iloa

Terhi Rintala

Heti alkuun täytyy sanoa, että harvoin on nähnyt niin komeaa kukkoa kuin Puskantien varressa olevien rivitalojen pihamaalla. Sen väritys on mustavalkoinen ja kauttaaltaan kapearaitainen. Punainen heltta erottuu kaikesta muusta ylväästi.

– Kyllä se komea on. Ja taitaa tietää sen itsekin, Johanna Vaissalo arvelee.

Kauko ja kanat

Jalasjärven vanhustenkotiyhdistyksen omistamien rivitalojen pihamaalla on ollut jo useampana kesänä kanoja. Tänä kesänä asukkaita ja ohikulkijoita ilahduttaa kukko ja kolme kanaa.

– Kukon nimi on Kauko, sillä sen ääniala on Kauko Käyhkön ja Kauko Simosen välimaastossa. Joskus voi kuulla vähän Kauko Röyhkääkin, Johanna Vaissalo naurahtaa.

Kanat ovat kaikki erilaisia.

– Rauha sai nimensä sen vuoksi, että se on hyvin rauhallinen

Toffeenvärisen kanan Vaissalo nimesi Alliksi.

– Se oli Allin näköinen, hän perustelee.

Kolmas kana on musta, ja sen vuoksi siitä tuli Saara.

– Kun olin lapsi, laulettiin hengellistä laulua, joka kertoi mustasta Saarasta. Hakalan Anun kanssa nimettiin Saara sillä perusteella.

Mukavaa seuraa

Kesäkanojen puuhia on hauska seurata.

– Aika kuluu näitä katsellessa.

Jos perunoita keittää liikaa, voi antaa loput näille.

– Eläinrakas naapuri käy niitä tervehtimässä joka ilta ja toivottaa hyvää yötä.

Kanojen ääreen pysähtyy myös moni lapsiperhe.

– Olemme käyneet tässä katsomassa kesäkanoja joka vuosi, kertoo Eveliina Rintala.

Sen huomaa, sillä Eevi-tytär osaa jo tarjota voikukanlehtiä niin, että syöjiä ilmestyy heti verkolle.