A-
A+
”Mustikan poimiminen on työläämpää, mikä vaikuttaa varmasti marja-asemille tuotaviin määriin.”
Terhi Rintala
Kevään aikana käynnistyi keskustelu huoltovarmuudesta ja siitä, saadaanko elintarviketeollisuudelle tärkeät marjat tänä vuonna talteen metsistä.
– Metsämarjojen poiminnasta ovat yleensä vastanneet thaimaalaiset poimijat, mutta heitä ei ole tulossa edellisvuosien lailla Suomeen. Poiminta on nyt meidän suomalaisten vastuulla, Suomen 4H-liiton aluejohtaja Heli Hietala sanoo.
4H-liitto sai eduskunnalta vuosille 2020–2021 lisämäärärahan, jonka avulla marja-asemille palkataan töihin 18 vuotta täyttäneitä nuoria. Lisämäärärahalla edistetään myös sitä, että 4H kannustaa nuoria keräämään luonnonmarjoja perustamalla paikkakunnalle vähintään yhden keruuringin.
4H-järjestön osto- ja välitystoiminta keskittyy tästä kesästä lähtien Satosankarit-toiminnan alle. Toimintamallin alaisuudessa pyörii eri puolilla Suomea noin 50 marja-asemaa, jotka ostavat ja välittävät kotimaista mustikkaa ja puolukkaa.
Jalasjärvellä marja-asemaa pyörittää Jalasjärven 4H-yhdistys. Mustikkaa ostetaan nyt maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina. Ne lähtevät vielä samana päivänä eteenpäin.
– Kun tuo metsämarjat myyntiin meille, tukee samalla paikallista nuorisotyötä ja työllistää nuoria, toiminnanjohtaja Arja Ketoja sanoo.
Jalasjärvellä metsämarjojen osto- ja välitystoimintaa on ollut jo pitkään, mutta ainoa välitettävä marja on tähän saakka ollut puolukka.
– Sen vastaanottaminen aloitettiin jo vuonna 2008, ensin JAKK:n tiloissa ja myöhemmin S-marketin alakerrassa. Kun kauppa on menossa remonttiin ja tarvitsee tilat itse, marja-aseman toiminta siirrettiin täksi vuodeksi meille kotiin Hirvijärvelle, Ketoja sanoo.
Puolukkaa on otettu vastaan vuosittain toistakymmentätuhatta kiloa.
– Huippuvuosina enemmänkin. Ennätys taitaa olla vuodelta 2013.
Ketoja arvioi etukäteen, että mustikan osalta määrät jäävät pienemmiksi, vaikka mustikkaa on nyt metsissä hyvin.
– Mustikan poimiminen on työläämpää, mikä vaikuttaa varmasti marja-asemille tuotaviin määriin.
Ketojan kanssa samoilla linjoilla oli mustikoita marja-asemalle keskiviikkona tuonut Jarmo Sandelin. Punnitukseen päätyi kahden päivän saalis.
– Mustikka vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin puolukka. Puolukka on kuivempaa noukkia ja myös pysyy kuivempana. Vaikka mustikan noukkisi poudalla, marja pysyy kosteana.
Sandelin oli kerännyt omat marjansa Ylivallista, läheltä Kihniön rajaa.
– Mustikkoja on metsissä hyvin, mutta paikkoja joutuu hieman hakemaan. Parhaiten löytyi metsäaukeiden reunamilta.
Sandelinille marjastus on elämäntapa.
– Siihen on tottunut. Ei tätä rahan takia tee. Tänä vuonna voi ajatella, että tuli samalla kansalaisvelvollisuus tehtyä.
Ilpo ja Marika Hautaluoma kantoivat punnitukseen kahdeksan ämpärillistä mustikoita. Ne oli kerätty Rummukkajärveltä Ilvesjoelta.
– Paikka paikoin oli hyvin kypsää marjaa, Ilpo Hautaluoma arvioi.
– Osa marjoista oli vasta kypsymässä. Hyvin jäi vielä kerättävää, Marika Hautaluoma lisäsi.
Hautaluomat olivat molemmat kesälomalla, joten marjastamaan ehti hyvin.
– Puolukka on mukavampi poimia, mutta mustikkaa olen aina käyttänyt ja syönyt enemmän. Kaikki marjat ovat terveellisiä, joten kyllä ne hyväksi ovat, Marika Hautaluoma sanoi.
– Kotimaisten marjojen nimeen vannovat yleensä ne, jotka elävät vanhoiksi, Arja Ketoja totesi.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Mustikan poimiminen on työläämpää, mikä vaikuttaa varmasti marja-asemille tuotaviin määriin.”
Terhi Rintala
Kevään aikana käynnistyi keskustelu huoltovarmuudesta ja siitä, saadaanko elintarviketeollisuudelle tärkeät marjat tänä vuonna talteen metsistä.
– Metsämarjojen poiminnasta ovat yleensä vastanneet thaimaalaiset poimijat, mutta heitä ei ole tulossa edellisvuosien lailla Suomeen. Poiminta on nyt meidän suomalaisten vastuulla, Suomen 4H-liiton aluejohtaja Heli Hietala sanoo.
4H-liitto sai eduskunnalta vuosille 2020–2021 lisämäärärahan, jonka avulla marja-asemille palkataan töihin 18 vuotta täyttäneitä nuoria. Lisämäärärahalla edistetään myös sitä, että 4H kannustaa nuoria keräämään luonnonmarjoja perustamalla paikkakunnalle vähintään yhden keruuringin.
4H-järjestön osto- ja välitystoiminta keskittyy tästä kesästä lähtien Satosankarit-toiminnan alle. Toimintamallin alaisuudessa pyörii eri puolilla Suomea noin 50 marja-asemaa, jotka ostavat ja välittävät kotimaista mustikkaa ja puolukkaa.
Jalasjärvellä marja-asemaa pyörittää Jalasjärven 4H-yhdistys. Mustikkaa ostetaan nyt maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina. Ne lähtevät vielä samana päivänä eteenpäin.
– Kun tuo metsämarjat myyntiin meille, tukee samalla paikallista nuorisotyötä ja työllistää nuoria, toiminnanjohtaja Arja Ketoja sanoo.
Jalasjärvellä metsämarjojen osto- ja välitystoimintaa on ollut jo pitkään, mutta ainoa välitettävä marja on tähän saakka ollut puolukka.
– Sen vastaanottaminen aloitettiin jo vuonna 2008, ensin JAKK:n tiloissa ja myöhemmin S-marketin alakerrassa. Kun kauppa on menossa remonttiin ja tarvitsee tilat itse, marja-aseman toiminta siirrettiin täksi vuodeksi meille kotiin Hirvijärvelle, Ketoja sanoo.
Puolukkaa on otettu vastaan vuosittain toistakymmentätuhatta kiloa.
– Huippuvuosina enemmänkin. Ennätys taitaa olla vuodelta 2013.
Ketoja arvioi etukäteen, että mustikan osalta määrät jäävät pienemmiksi, vaikka mustikkaa on nyt metsissä hyvin.
– Mustikan poimiminen on työläämpää, mikä vaikuttaa varmasti marja-asemille tuotaviin määriin.
Ketojan kanssa samoilla linjoilla oli mustikoita marja-asemalle keskiviikkona tuonut Jarmo Sandelin. Punnitukseen päätyi kahden päivän saalis.
– Mustikka vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin puolukka. Puolukka on kuivempaa noukkia ja myös pysyy kuivempana. Vaikka mustikan noukkisi poudalla, marja pysyy kosteana.
Sandelin oli kerännyt omat marjansa Ylivallista, läheltä Kihniön rajaa.
– Mustikkoja on metsissä hyvin, mutta paikkoja joutuu hieman hakemaan. Parhaiten löytyi metsäaukeiden reunamilta.
Sandelinille marjastus on elämäntapa.
– Siihen on tottunut. Ei tätä rahan takia tee. Tänä vuonna voi ajatella, että tuli samalla kansalaisvelvollisuus tehtyä.
Ilpo ja Marika Hautaluoma kantoivat punnitukseen kahdeksan ämpärillistä mustikoita. Ne oli kerätty Rummukkajärveltä Ilvesjoelta.
– Paikka paikoin oli hyvin kypsää marjaa, Ilpo Hautaluoma arvioi.
– Osa marjoista oli vasta kypsymässä. Hyvin jäi vielä kerättävää, Marika Hautaluoma lisäsi.
Hautaluomat olivat molemmat kesälomalla, joten marjastamaan ehti hyvin.
– Puolukka on mukavampi poimia, mutta mustikkaa olen aina käyttänyt ja syönyt enemmän. Kaikki marjat ovat terveellisiä, joten kyllä ne hyväksi ovat, Marika Hautaluoma sanoi.
– Kotimaisten marjojen nimeen vannovat yleensä ne, jotka elävät vanhoiksi, Arja Ketoja totesi.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Mustikan poimiminen on työläämpää, mikä vaikuttaa varmasti marja-asemille tuotaviin määriin.”
Terhi Rintala
Kevään aikana käynnistyi keskustelu huoltovarmuudesta ja siitä, saadaanko elintarviketeollisuudelle tärkeät marjat tänä vuonna talteen metsistä.
– Metsämarjojen poiminnasta ovat yleensä vastanneet thaimaalaiset poimijat, mutta heitä ei ole tulossa edellisvuosien lailla Suomeen. Poiminta on nyt meidän suomalaisten vastuulla, Suomen 4H-liiton aluejohtaja Heli Hietala sanoo.
4H-liitto sai eduskunnalta vuosille 2020–2021 lisämäärärahan, jonka avulla marja-asemille palkataan töihin 18 vuotta täyttäneitä nuoria. Lisämäärärahalla edistetään myös sitä, että 4H kannustaa nuoria keräämään luonnonmarjoja perustamalla paikkakunnalle vähintään yhden keruuringin.
4H-järjestön osto- ja välitystoiminta keskittyy tästä kesästä lähtien Satosankarit-toiminnan alle. Toimintamallin alaisuudessa pyörii eri puolilla Suomea noin 50 marja-asemaa, jotka ostavat ja välittävät kotimaista mustikkaa ja puolukkaa.
Jalasjärvellä marja-asemaa pyörittää Jalasjärven 4H-yhdistys. Mustikkaa ostetaan nyt maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina. Ne lähtevät vielä samana päivänä eteenpäin.
– Kun tuo metsämarjat myyntiin meille, tukee samalla paikallista nuorisotyötä ja työllistää nuoria, toiminnanjohtaja Arja Ketoja sanoo.
Jalasjärvellä metsämarjojen osto- ja välitystoimintaa on ollut jo pitkään, mutta ainoa välitettävä marja on tähän saakka ollut puolukka.
– Sen vastaanottaminen aloitettiin jo vuonna 2008, ensin JAKK:n tiloissa ja myöhemmin S-marketin alakerrassa. Kun kauppa on menossa remonttiin ja tarvitsee tilat itse, marja-aseman toiminta siirrettiin täksi vuodeksi meille kotiin Hirvijärvelle, Ketoja sanoo.
Puolukkaa on otettu vastaan vuosittain toistakymmentätuhatta kiloa.
– Huippuvuosina enemmänkin. Ennätys taitaa olla vuodelta 2013.
Ketoja arvioi etukäteen, että mustikan osalta määrät jäävät pienemmiksi, vaikka mustikkaa on nyt metsissä hyvin.
– Mustikan poimiminen on työläämpää, mikä vaikuttaa varmasti marja-asemille tuotaviin määriin.
Ketojan kanssa samoilla linjoilla oli mustikoita marja-asemalle keskiviikkona tuonut Jarmo Sandelin. Punnitukseen päätyi kahden päivän saalis.
– Mustikka vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin puolukka. Puolukka on kuivempaa noukkia ja myös pysyy kuivempana. Vaikka mustikan noukkisi poudalla, marja pysyy kosteana.
Sandelin oli kerännyt omat marjansa Ylivallista, läheltä Kihniön rajaa.
– Mustikkoja on metsissä hyvin, mutta paikkoja joutuu hieman hakemaan. Parhaiten löytyi metsäaukeiden reunamilta.
Sandelinille marjastus on elämäntapa.
– Siihen on tottunut. Ei tätä rahan takia tee. Tänä vuonna voi ajatella, että tuli samalla kansalaisvelvollisuus tehtyä.
Ilpo ja Marika Hautaluoma kantoivat punnitukseen kahdeksan ämpärillistä mustikoita. Ne oli kerätty Rummukkajärveltä Ilvesjoelta.
– Paikka paikoin oli hyvin kypsää marjaa, Ilpo Hautaluoma arvioi.
– Osa marjoista oli vasta kypsymässä. Hyvin jäi vielä kerättävää, Marika Hautaluoma lisäsi.
Hautaluomat olivat molemmat kesälomalla, joten marjastamaan ehti hyvin.
– Puolukka on mukavampi poimia, mutta mustikkaa olen aina käyttänyt ja syönyt enemmän. Kaikki marjat ovat terveellisiä, joten kyllä ne hyväksi ovat, Marika Hautaluoma sanoi.
– Kotimaisten marjojen nimeen vannovat yleensä ne, jotka elävät vanhoiksi, Arja Ketoja totesi.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely