Maissisato hyödennetään lehmien ruokinnassa

Salla Kurikka

Ala-Marttilan Oy:n Matti Marttila kertoo, että heillä maissia viljeltiin testimielessä nyt ensimmäistä kertaa noin viiden hehtaarin suuruisella pinta-alalla.

– Tulevaisuuden kasvit ja erilaiset mahdollisuudet, joita kelien lämpeneminen mahdollistaa, houkuttelevat kokeilemaan uutta, hän toteaa.

Nuoren yrittäjän mukaan on mielenkiintoista nähdä rehuanalyysien tulokset sekä se, miten maissi heidän lypsykarjatilallaan toimii lopulta eläinten ruokinnassa. Lehmät kun eivät ole aikaisemmin maissia syöneet.

Vaikka rehumaissin kasvatus on Euroopassa jo yleistä, Suomen pohjoisen sijannin vuoksi säilörehu tulee pitämään vielä kauan pintansa.

– Maidontuotanto perustuu meillä nurmeen eikä lehmiä voi ruokkia pelkällä maissilla, vaan sekoitukseen on lisättävä heinää.

Hyödyntämällä kasvia osana nautojen ruokintaa, rehuannokseen saadaan lisää tärkkelystä ja energiaa. Maissi lisää usein myös kokonaisseoksen maittavuutta.

– Olen positiivisesti yllättynyt, sillä kuiva-ainekiloja tuli yllättävän hyvin. Ensi kevään aikana lehmät sitten puolestaan kertovat, mitä maissista tykkäsivät.

Keväällä lähdettiin liikkeelle sillä ajatuksella, että satoa ei juurikaan tulla saamaan ja sen vuoksi lohkoon ei panoksia tuhlattu.

Marttila toteaa rehumaissin perustamiskustannusten olevan verrattain kovat. Siemenet ovat kalliita ja siten ne muodostavat ison kuluerän kasvintuotannossa.

Myös kylvö vaatii tavanomaisesta poikkeavan tarkkuuskylvökoneen.

– Alunperin idea tähän kasvivalintaan tulikin sitä kautta, että meille avautui mahdollisuus kokeilla oikeanlaista kylväkonetta, Matti kertoo.

– Siemenet kylvettiin maahan toukokuun lopussa, vaikka aikaisemminkin olisi voinut asialla olla.

Maissi on mahdollista kylvää biohajoavan muovin alle, joka luo itävälle kasville kasvihuoneolosuhteet. Marttilat päätyivät kuitenkin jättämään muovin tässä vaiheessa pois, vaikka se olisi saattanut nostaa satotasoa.

Maissin kasvattaminen Suomessa, ja siten myös Etelä-Pohjanmaan, leveysasteilla on tavanomaisesta poikkeavaa ainakin toistaiseksi. Rehumaissin kasvattaminen vaatii pitkän kasvatusajan, jota Suomen kesä ei yleensä tarjoa.

Mitä kuivempi ja kuumempi kasvukausi, sen paremmin maissi kasvaa. Lisäksi maissi vaatii pimeän ajan, jonka voimin sen korkeuskasvu lähtee kunnolla käyntiin.

Kirkonkylän kupeessa sijainneen lohkon sato oli korkeudeltaan noin 2,5 metristä, mutta hyvällä tuurilla mittaa olisi voinut olla vielä puoli metriä enemmän.

Kasvukauden loppupuolella kasvi kestää paremmin jo myös kylmiä lämpötiloja. Ala-Marttilankin pellot ehtivät ennen sadonkorjuuta kokea hallaöitä eikä kasvi ottanut niistä siipeensä.

Toisaalta kasvun alkuvaiheessa maissi on hyvinkin hallanarkaa esimerkiksi säilörehuun verrattuna ja jo muutaman asteen yöpakkaset alkukesästä pilaavat syksyn satonäkymät.

Maissi on kasvina Matin mukaan hyvä ottamaan ravinteita maasta. Se käyttää sadon tuottamiseen niin typpeä, fosforia kuin kaliumia.

– Maissia saa lannoittaa reippaasti, jos vaikka orgaanisesta lannoitteesta sattuu olla ylijämää, hän naurahtaa.

Nyt jälkikäteen todettuna omaa lohkoa olisi saanut lannoittaa enemmän.

Sadonkorjuu tehtiin urakoitsijaa hyödyntäen. Vaikka maissi ajetaan tavallisella ajosilppurilla, tulee siinä olla kyseisen kasvin leikkaamista varten oman ”maissipöytä”.

– On tilakohtaista kenelle maissin kasvatus sopii ja kenelle ei. Perustamiskustannukset ovat isot ja korjuuajankohta myöhäinen. Tuotannossa on riskejä, joihin voi kuitenkin lajikevalinnoilla pyrkiä vaikuttamaan.

Seuraavan kasvukauden kasvivalinnoista Matti ei osaa vielä sanoa. Maissi ei kuitenkaan ole jatkossa täysin poissuljettu vaihtoehto.

– Valinnat riippuvat niin vallitsevasta maailmantilanteesta kuin siitä, miten rehumaissin saa ruokintaan sopimaan, hän täsmentää.