Köksästä tykkäävät kaikki

Sari Haapala

Peräseinäjoen Toivolanrannan yhtenäiskoulun seiskaluokan kotitaloustunnilla harjoitellaan jutuntekopäivänä kemiallisen kohotusaineen käyttöä, suurustamista ja kiehauttamista.

Tänään seiskaluokkalaiset valmistavat kotitaloustunnilla omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta. Taikinoita syntyy ja omenoita paloitellaan vauhdilla samalla, kun opettaja Henni Rantala keskustelee toimittajan kanssa.

Jotta taikina onnistuu, täytyy ohjeita lukea huolellisesti. Kotitaloutta Toivolanrannan yhtenäiskoulun yläluokkalaisille opettava Rantala kertoo, että liikkeelle lähdetään aina termeistä.

– Mitä tarkoittaa kiehauta, paahda tai suurusta. Eivät ne välttämättä ole oppilaille tuttuja.

Samalla tällä kerralla käydään läpi sitä, miksi leivinjauhe pitää sekoittaa vehnäjauhoihin ja mietitään, miksi on tärkeää, että aineet mitataan oikein.

Seitsemäsluokkalaisella Alex Aaramaalla on kokemusta tarkkuuden merkityksestä. Poika kertoo, miten aiemmalla kotitaloustunnilla luki vähän liian huolimattomasti reseptiä ja mittasi taikinaan tulevan suolan määrän väärin. Hän oli valmistamassa silloin teeleipiä. Yhden teelusikallisen sijaan suolaa sujahti taikinaan kolme.

– Opin kerrasta. Nykyisin tulee katsottua ohjeet tarkemmin, hän naurahtaa.

Mari Manni avaa uuninluukun ja pistää omenapiirakan kuumaan uuniin. Hänen ryhmänsä on ollut ripeä ja piirakka on syntynyt rivakasti.

Sen Mari on tehnyt yhdessä Alexin ja Santeri Kankaan kanssa. Kolmikko muodostaa ryhmän, jossa kulloisetkin tehtävät jaetaan aina oppilaiden itsensä toimesta. Tänään Mari valmistaa vaniljakastikkeen, joka tulee omenapiirakan kylkeen.

– On kivaa oppia uutta ja mukavaa on sekin, kun saa syödä kaikkea, mitä täällä teemme.

Hän arvelee ottavansa kotitalouden myös kahdeksannella luokalla, kun se on valinnaisaineena.

– Valitsen sen heti puukäsitöiden jälkeen.

Vaniljakastiketta valmistaa myös Julia Mäki-Kihniä. Hän yllättyi kuullessaan siitä, miten helposti maito voi kiehua yli, jos sitä ei hämmennä ja vahdi koko aikaa. Julian keittämä kastike onnistui kuitenkin mallikkaasti.

Vaikka kotitaloustunnit tehdään kolmoistuntina, se ei Juliaa haittaa.

– Tai no. Se ensimmäinen tunti, jossa käydään läpi enemmän teoriaa, tuntuu joskus pitkältä. Mutta kaksi seuraavaa tuntia, kun pääsee oikeasti tekemään, kuluvat aina tosi nopeasti.

Ihan kuten kotonakin, kotitaloustunneilla tehdään monia asioita limittäin. Nytkin pari oppilasta on käynyt laittamassa pyykkikoneen pyörimään heti kolmoistuntien aluksi. Näin koneen pesuohjelma ehtii pyöriä loppuun ennen tuntien loppumista ja pyykit saadaan kuivumaan.

– Samaten jälkityöt, kuten paikkojen siivoukset pitää ehtiä hoitaa. Me harjoittelemme täällä siis myös ajankäyttöä, opettaja selventää.

Toisilta erilaiset kotitaloustunteihin sisältyvät työt sujuvat luonnostaan, mutta osa tarvitsee opastusta ja ohjausta.

Oskari Saarela kertoo valinneensa jo nelosluokalla kotitalouden valinnaiseksi aineeksi ja niin hän arvelee tekevänsä myös seiskaluokan jälkeen.

– Tykkään enemmän leipomisesta kuin ruoanlaitosta. Leivotut jutut vaan maistuvat paremmilta, Oskari miettii.

Toisaalla Sanni Toivonen on laittamassa ruokapöytään liinaa. Hän kertoo, että heidän ryhmässään työnjako sujuu aina hyvin, eikä kinaa niistä tule.

– Me vaihtelemme töitä joka kerta. Tylsintä on, kun on tiskausvuoro.

Sannille monet kotitaloustunnilla tehtävät työt ovat entuudestaan tuttuja kotoa.

– Teemme niitä kotona yhdessä äidin ja isän kanssa.

Elli Juurakko kertoo leipovansa kotona aika usein.

– Teemme yhdessä äidin kanssa yleensä kakkuja, hän juttelee.

Kotitaloustunneilla ei keskitytä Rantalan mukaan ainoastaan konkreettisiin kotitaloustöihin, vaan myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen treenaaminen ovat olennainen osa tuntien sisältöä.

– Arvioin muun muassa sitä, miten ryhmä yhdessä suunnittelee työtehtävät ja että kuka tekee mitäkin ja missä järjestyksessä.

– Jos näyttää, että siinä tarvitaan apua, menen toki ohjaamaan oppilaita. Mutta ensin annan heidän harjoitella itsenäisesti. Oppimista ja omaa ajattelua ei tapahdu, jos opettaja on heti ja joka tilanteessa kertomassa, mitä ja miten pitää tehdä. Jos aikaa jää, opittuja taitoja voidaan kerrata vielä kirjallisten tehtävien avulla.

Opettajalle on Rantalan mukaan palkitsevinta nähdä oppilaiden oivaltavan uusia asioita. Juuri nyt tunnilla oleva seiskojen ryhmä on hänen mukaansa aivan unelmaporukka.

– Kun heitä katsoo, niin näkee, miten he tekevät aivan valtavalla ilolla ja innolla täällä näitä hommia, hän hymyilee.