Kurikka ei nosta veroprosenttejaan

Kurikan kaupunginvaltuusto säilytti kaikki veroprosentit ennallaan.

Terhi Rintala

Maanantaina kokoontunut Kurikan kaupunginvaltuusto piti tuloveroprosentin edelleen 8,40 prosentissa. Talousjohtaja Laura Ala-Renko perusteli esitystä kaupunkistrategian linjauksella.

– Yksi veroprosentti vastaa korotusvuonna noin 3,5 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina noin 4 miljoonaa euroa.

Kokouksessa aikaisemmassa pykälässä hyväksytyssä uudessa kaupunkistrategiassa maakunnan alhaisin veroprosentti oli asetettu yhdeksi toimenpiteeksi, kun pyritään asukasmäärän kasvuun. Vuonna 2026 Etelä-Pohjanmaan alhaisin veroprosentti on Kurikassa ja Kuortaneella.

Valtuutettu Taisto Leppälä (sd.) arveli, että matala veroprosentti on harvalle syy muuttaa Kurikkaan.

– Jos taas veroprosenttia pitäisi muuttaa, siihen pitäisi olla jokin muukin syy kuin se, että joku muuttaa sen perusteella Kurikkaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin (kesk.) oli samaa mieltä.

– Se ei ole kaikille tärkeä asia, mutta joillekin se merkitsee enemmän.

Harri Salonen (kok.) muistutti, että veroprosentin nostolla eläminen on aina lyhytaikaista.

– Se ei ole pitkä tie.

Myös kiinteistövero pysyi ennallaan. Ennusteiden mukaan kiinteistöveroa kerätään ensi vuonna noin 8,7 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa puolestaan kertyy tänä vuonna ennusteiden mukaan 32,2 miljoonaa euroa.

Kunnallisverokertymän ennustaminen ensi vuodelle on vaikeampaa kuin kiinteistöverojen, sillä työllisyystilanne ja mahdolliset palkankorotukset vaikuttavat asiaan. Verotuloennusteen perusteella vuoden 2027 kasvu tulee kuitenkin lähes kokonaan kunnallisverosta.

Talous hallitsi muutenkin kokousta. Talousjohtaja Ala-Renko esitteli osavuosikatsausta. Ennusteiden mukaan Kurikka tulee tekemään tänä vuonna noin 8,7 miljoonaa alijäämäisen tuloksen.

Kaupungin saamat vuokratulot tulevat alittumaan noin 750 000 eurolla. Syynä ovat sote-kiinteistöt.

– Muut rahoitustuotot (eli osingot) eivät ole aivan yhtä hyviä kuin viime vuonna, Ala-Renko arvioi.

Talousjohtaja muistutti, että arviot ovat aina arvioita, mutta ne antavat suuntaa.

Juha Mikkilä (kesk.) kiinnitti huomiota siihen, että vuosikate oli vielä enemmän alijäämäinen kuin kokousmateriaalissa.

– Vuosikate ja tulos eivät riitä normaalien laskujen maksamiseen. On poikkeuksellista, että vuosikatteeseen on syntynyt peräkkäisinä vuosina alijäämää.

Mikkilä kysyikin, onko Kurikalla menopuolella jotakin pitkäaikaisia rakenteellisia ongelmia, joihin pitäisi puuttua.

Talousjohtaja Ala-Renko myönsi, että vuosikate ei kata poistoja.

– Meillä on laaja palveluverkko, jonka ylläpitäminen maksaa. Investoinnit ovat toinen iso vaikuttaja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kandolin löysi negatiivisille käyttötalousmenoille syytä myös kesken jääneestä valtionosuusuudistuksesta.

– Tilannetta vääristää se, että joudumme edelleen maksamaan sote-palveluista, joita emme itse järjestä. Kurikan osuus on vuosittain 5 miljoonaa euroa. Ongelma on sama eri puolilla Länsi-Suomea.

Mikko Säntti (kok.) kysyi, miten pitkään menee, että Kurikka on syönyt taseeseen kertyneet ylijäämät.

– Tätä tahtia siihen ei mene montaa vuotta. Jos muutoksia ei tule, taseessa olevat 19 miljoonaa euroa on kulutettu muutamassa vuodessa, Laura Ala-Renko arvioi.

Kurikan valtuusto hyväksyi uuden strategian, joka kattaa vuodet 2026–2029. Sen otsikkona on Unelmien maaseutukaupunki. Strategian sisältö jakautuu kolmeen osa-alueeseen. Ne ovat Elinvoimaiset yritykset, Hyvinvoivat kuntalaiset ja Yhteistyö yli rajojen.

Strategiaa esitellyt kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa muistutti strategian merkityksestä.

– Se on tahtotila, jonka valtuusto osoittaa virkamiehille valmisteluun. Siihen kiteytyy, miten haluamme kuvata Kurikkaa tänne muuttaville ja täällä jo asuville.

Valtuusto hyväksyi myös uuden asemakaavan Sepänkadun ja Alasinkujan alueelle Jalasjärvellä. Asiaa esitellyt toimistoarkkitehti Jukka Peltoniemi kertasi tarpeita uudelle asemakaavalle.

– Tavoitteena on ollut muodostaa edellytykset ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuus- ja varastorakentamiselle sekä toimitilarakentamiselle ja liikenteelle soveltuvaa korttelialuetta. Alueella toimivalla yrityksellä on tarve yritystoiminnan kehittämiselle.

Kaavassa on huomioitu myös alueelle sijoittuva nesteytetyn kaasun käsittelyyn soveltuva laitos ja siihen tarvittavat rakenteet. Kaavamuutoksessa on otettu huomioon Kivistönkylän risteyksen tiesuunnitelmaan tehdyt mahdolliset muutokset.