Kamppailu talouden kanssa ei helpota

Tämän vuoden talousarvio laadittiin yli 20 miljoonaa ylijäämäiseksi. Viimeisimpien ennusteiden mukaan päästään 8,9 miljoonan ylijäämään. Ero on merkittävä.

Terhi Rintala

Talouspäällikkö Heli Hämeenniemi esitteli maanantaina kokoontuneelle Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustolle osavuosikatsausta. Esityslistan luvut perustuivat kesäkuun lukuihin. Hämeenniemi esitteli valtuustolle heinäkuun lukuja.

– Elokuun luvut näyttävät vielä vähän valoisammilta, mutta elokuun osalta kaikki ei ole vielä valmista.

Hämeenniemi toi esiin, että alkuperäisen talousarvion tavoitteisiin ei päästä. Heinäkuun luvut ennustavat noin 8,9 miljoonan euron ylijäämää tälle vuodelle. Talousarvio on tehty 21 miljoonaa alijäämäiseksi. Muutos vuoteen 2025 on joka tapauksessa suuri, sillä viime vuoden tilinpäätös jäi 16,6 miljoonaa miinukselle.

– Raamiin pääsy vaatii vielä sopeutustoimia, Hämeenniemi muistutti.

Ennen valtuuston kokousta pidetyssä aamukoulussa hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen oli arvioinut valtuustolle, että sopeutustarve on parikymmentä miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta samaan aikaan palkankorotukset lisäävät kuluja. Palkankorotusten kokonaissumma on 20–30 miljoonan välissä.

– Ei ole helppo tilanne tämäkään, Hämeenniemi summasi.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) kysyi Hämeenniemeltä, mistä tämä kantaa erityisesti huolta.

– Tämä vuosi pitäisi saada mahdollisimman hyväksi. Mitä enemmän tänä vuonna saadaan ylijäämää, sitä helpompaa meillä on jatkossa, Hämeenniemi linjasi.

Talouden tilasta käytiin laajaa keskustelua. Jouni Vallin (ps.) vertaili rakennusten ja henkilöstön merkitystä.

– Säästöjä pitäisi ensin etsiä rakennuksista ja investoinneista ennen kuin hoitavaa tai auttavaa henkilöstöä pistetään pellolle. Kuinka suuret meidän kiinteistökustannuksemme ovat ensi vuodelle? Me tarvitaan ihmisiä, ei rakennuksia.

Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) kertoi, että kiinteistökustannuksia on saatu laskettua. Vuokrasopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi ja niissä on 12 kuukauden irtisanomisaika.

– Jos toiminta siirtyy korvaaviin tiloihin tai niissä on sisäilmaongelmia, vuokrasopimusten irtisanomisaika on 3 tai 6 kuukautta.

Kaikkien kuntien kanssa on päästy sopimukseen pääomavuokratasosta. Se on 4 prosenttia.

Hautala perusteli myös, miksi hyvinvointialue ostaa Seinäjoen kaupungilta Simunanrannan toimintakeskuksen ja Seinäjoen paloaseman.

– Tämä on kokonaistaloudellisesti parempi ratkaisu. Meillä on paloasemasta varsin kallis vuokrasopimus. On edullisempaa, että se ostetaan omaksi.

Keskeisiksi puheenaiheiksi nousivat henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa säästötoimiin, yt-neuvottelut ja tapa toteuttaa niitä. Olavi Kandolin (kesk.) kritisoi valtiovarainministeriön reaktiota siihen, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tapahtunut 10 miljoonan virhe.

– Ministeriön mukaan sitä ei tarvitse korjata, kun virhe on niin pieni. Minun mielestäni se on häpeällistä, kun samaan aikaan ihmisten palveluita heikennetään! Se vaikuttaa suoraan meidänkin rahoitukseemme.

– On hyvä, että hallinto-oikeus palautti rahoitukseen liittyvät asiat valtiovarainministeriölle. Nyt on pakko paneutua tähän asiaan, Paula Risikko yhtyi Kandolinin moitteisiin.

Kandolin kehotti aluevaltuustoa itsekritiikkiin siinä, millaisia valtuuksia annetaan virkamiehistölle.

– Nyt olemme tilanteessa, jossa emme ole huomanneet antaneemme valtuuksia yli 400 henkilön (vähennyksiin johtaviin) yt-neuvotteluihin. Virkamiehille sanoisin, että näin valtavista yt-neuvotteluista olisi hyvä tiedottaa edes aluehallitukselle.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet nousivat toistuvasti keskusteluun. Jaakko Pukkinen (kok.) vetosi siihen, että yhden prosentin säästö tekee kymmenen miljoonaa.

– Kun kaikki toimijat säästävät muutaman prosentin, lopputulos lasketaan kymmenissä miljoonissa. Ollaan tarkkoja koko organisaatiossa. Se on keino selviytyä ja samalla saadaan tekeviä käsiä jäämään organisaatioon.

Piia Kattelus-Kilpeläinen (kd.) nosti esiin lomapalkkavelan, jonka suuruus on tällä hetkellä 5 miljoonaa euroa.

– Meillä on 10–11 000 työntekijää. Vetoan henkilöstöön siinä, että lomapalkkavelka ei ole huonontamassa tulosta. Pidetään lomat pois!

Kotihoidon matkojen pituus ja niiden kustannukset puhuttivat aluevaltuustoa.

– Meillä on 20 yksikköä, kuusi kotiutumisen tuen tiimiä ja yli 3000 kotihoidon asiakasta. Pääsääntöisesti toimitaan niin, että samat hoitajat hoitavat asiakkaita. Joskus joudutaan ajamaan myös oman alueen ulkopuolelle. Silloin matkat luonnollisesti pitenevät, sosiaalijohtaja Tanja Penninkangas selvitti.