A-
A+
Mietimme, onko meillä mahdollisuutta ylläpitää Peräseinäjoella Koivukaaren palvelukeskusta vai joudummeko luopumaan jostain. Tällöin loppuisivat ainakin uima-allas ja ravintolapalvelut.
Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistys on huolehtinut alueen vanhusten asumisoloista jo yli 50 vuotta. Nyt Vanhustenkotiyhdistys tarvitsee tukea alueen asukkailta. Yhdistykseen kaivataan jäseniä ja sitä kautta laajempaa tukea Peräseinäjoella.
Terhi Rintala
Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistys perustettiin vuonna 1972. Ensimmäinen rivitalo Veteraanitielle valmistui vuonna 1974.
– Siinä oli 23 asuntoa ja hakijoita oli yli 50. Se kertoo, miten suuri tarve asunnoille oli, Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Mäkelä kertaa.
Mäkelä sanoo kiertelemättä, että 1970-luvun alussa vanhusten asuntotilanne oli surkea.
– Yhdistys perustettiin Peräseinäjoen kunnan toimesta hoitamaan vanhusten asumispalveluja ja siihen liittyviä asioita.
Yhdistykselle valittiin jäseniksi Peräseinäjoen kunta, Peräseinäjoen seurakunta, Osuuspankki ja Säästöpankki. Näistä perustajajäsenistä Säästöpankki erosi jäsenyydestä myöhemmin.
– Muuten tämä kokoonpano on voimassa tänä päivänä. Ensimmäinen iso muutos tapahtui kuntaliitoksen myötä, kun Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen vuonna 2005.
Mäkelä sanookin, että yhdistyksen tavoitteet ja tarkoitus eivät ole himmenneet aikojen myllerryksessä, mutta omistajien kiinnostus yhdistyksen toimintaan on muuttunut.
– Ensimmäiset 30 vuotta meni Peräseinäjoen kunnan ohjauksessa sekä käytännön tasolla hallinnon ja toimintojen toteutumisessa.
Koivukaari valmistui vuonna 1993. Raha-automaattiyhdistyksen avustus oli merkittävä.
– Ilman sitä tätä taloa ei olisi pystynyt rakentamaan, Mäkelä sanoo suoraan.
Peräseinäjoen kunta ei julkisyhteisönä ollut oikeutettu hakemaan avustusta, mutta Vanhustenkotiyhdistys oli. Peräseinäjoen kunta takasi Vanhustenkotiyhdistyksen talouden, sillä toiminta todettiin Koivukaaren rakentamisvaiheessa yhdistykselle kannattamattomaksi.
Seinäjoen kaupunki turvasi toimintaa hyvinvointialueiden perustamiseen asti.
– Sen jälkeen olemme saaneet toimia omillamme. Se on ollut vaikeaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa mietimme, onko meillä mahdollisuutta ylläpitää Peräseinäjoella Koivukaaren palvelukeskusta vai joudummeko luopumaan jostain. Tällöin loppuisivat ainakin uima-allas ja ravintolapalvelut.
Toimintaympäristö on viime vuosina kokenut niin laajan muutoksen, että Vanhustenkotiyhdistyksen syyskokous päätti laajentaa yhdistyksen jäsenten määrää. Näin se voi toimia laajemman yhteisön tuella kehittääkseen Peräseinäjoen vanhuspalveluja.
– Vetoamme nyt peräseinäjokelaisiin. Löytyykö meiltä henkilöitä, jotka ovat valmiita puolustamaan yhdistyksen toimintaa ja lähtevät mukaan jäseniksi yhdistykseen? Me kaikki tulemme joskus vanhoiksi ja olemme palvelujen tarpeessa. Olisi kaikkien etu, että meillä olisi lähellä laadukkaat tilat, joissa saisi hyvää palvelua.
Vanhustenkotiyhdistys päätti tarjota yhdistyksen jäsenyyttä 50 euron vuosimaksulla.
– Sitä vastaan tarjoamme uimalipun, jolla voi käydä 10 kertaa uimassa ja saunomassa Koivukaaren palvelukeskuksessa. Jäsenyydestä on suoraa hyötyä heti, isännöitsijä Pasi Koivula kiteyttää.
Yhdistys kaipaa nyt tukea toimintaansa.
– Tule mukaan päättämään paikkakunnan palveluista ja siitä, että yritämme säilyttää ne täällä Peräseinäjoella.
Koivukaaren yhteydessä on kaksi eri osaa. Ensin rakennettiin keittiötilat, juhlasali ja kaksi osastoa. Myöhemmin Peräseinäjoen kunta rakennutti lisätilaa, joissa toimii kaksi osastoa. Tämä osuus on nykyään Seinäjoen kaupungin omistama.
– Tarvetta hoivapaikoille on koko ajan, ja niihin on jatkuva jono. Täällä on hoivaosastoilla muitakin kuin peräseinäjokelaisia, Koivula sanoo.
Kyse onkin nyt siitä, pystyykö Vanhustenkotiyhdistys ylläpitämään yhteisiä tiloja, joihin lukeutuvat keittiö, juhlasali ja allasosasto.
– Uima-allas on meille tärkeä. Se on juuri sitä terveyden edistämistä, mikä jäi kuntien tehtäväksi, Hannu Mäkelä huomauttaa.
Yhteisillä tiloilla on monenikäisiä käyttäjiä. Lounaalla voi käydä kuka tahansa, allasosastolla on kaikille avointa uintiaikaa. Tiloja voi vuokrata erilaisiin juhliin syntymäpäivistä muistotilaisuuksiin.
– Toivomme, että Peräseinäjoelta löytyy niin paljon kotiseuturakkautta, että palvelut pystytään turvaamaan. Se on meidän kaikkien etu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Mietimme, onko meillä mahdollisuutta ylläpitää Peräseinäjoella Koivukaaren palvelukeskusta vai joudummeko luopumaan jostain. Tällöin loppuisivat ainakin uima-allas ja ravintolapalvelut.
Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistys on huolehtinut alueen vanhusten asumisoloista jo yli 50 vuotta. Nyt Vanhustenkotiyhdistys tarvitsee tukea alueen asukkailta. Yhdistykseen kaivataan jäseniä ja sitä kautta laajempaa tukea Peräseinäjoella.
Terhi Rintala
Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistys perustettiin vuonna 1972. Ensimmäinen rivitalo Veteraanitielle valmistui vuonna 1974.
– Siinä oli 23 asuntoa ja hakijoita oli yli 50. Se kertoo, miten suuri tarve asunnoille oli, Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Mäkelä kertaa.
Mäkelä sanoo kiertelemättä, että 1970-luvun alussa vanhusten asuntotilanne oli surkea.
– Yhdistys perustettiin Peräseinäjoen kunnan toimesta hoitamaan vanhusten asumispalveluja ja siihen liittyviä asioita.
Yhdistykselle valittiin jäseniksi Peräseinäjoen kunta, Peräseinäjoen seurakunta, Osuuspankki ja Säästöpankki. Näistä perustajajäsenistä Säästöpankki erosi jäsenyydestä myöhemmin.
– Muuten tämä kokoonpano on voimassa tänä päivänä. Ensimmäinen iso muutos tapahtui kuntaliitoksen myötä, kun Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen vuonna 2005.
Mäkelä sanookin, että yhdistyksen tavoitteet ja tarkoitus eivät ole himmenneet aikojen myllerryksessä, mutta omistajien kiinnostus yhdistyksen toimintaan on muuttunut.
– Ensimmäiset 30 vuotta meni Peräseinäjoen kunnan ohjauksessa sekä käytännön tasolla hallinnon ja toimintojen toteutumisessa.
Koivukaari valmistui vuonna 1993. Raha-automaattiyhdistyksen avustus oli merkittävä.
– Ilman sitä tätä taloa ei olisi pystynyt rakentamaan, Mäkelä sanoo suoraan.
Peräseinäjoen kunta ei julkisyhteisönä ollut oikeutettu hakemaan avustusta, mutta Vanhustenkotiyhdistys oli. Peräseinäjoen kunta takasi Vanhustenkotiyhdistyksen talouden, sillä toiminta todettiin Koivukaaren rakentamisvaiheessa yhdistykselle kannattamattomaksi.
Seinäjoen kaupunki turvasi toimintaa hyvinvointialueiden perustamiseen asti.
– Sen jälkeen olemme saaneet toimia omillamme. Se on ollut vaikeaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa mietimme, onko meillä mahdollisuutta ylläpitää Peräseinäjoella Koivukaaren palvelukeskusta vai joudummeko luopumaan jostain. Tällöin loppuisivat ainakin uima-allas ja ravintolapalvelut.
Toimintaympäristö on viime vuosina kokenut niin laajan muutoksen, että Vanhustenkotiyhdistyksen syyskokous päätti laajentaa yhdistyksen jäsenten määrää. Näin se voi toimia laajemman yhteisön tuella kehittääkseen Peräseinäjoen vanhuspalveluja.
– Vetoamme nyt peräseinäjokelaisiin. Löytyykö meiltä henkilöitä, jotka ovat valmiita puolustamaan yhdistyksen toimintaa ja lähtevät mukaan jäseniksi yhdistykseen? Me kaikki tulemme joskus vanhoiksi ja olemme palvelujen tarpeessa. Olisi kaikkien etu, että meillä olisi lähellä laadukkaat tilat, joissa saisi hyvää palvelua.
Vanhustenkotiyhdistys päätti tarjota yhdistyksen jäsenyyttä 50 euron vuosimaksulla.
– Sitä vastaan tarjoamme uimalipun, jolla voi käydä 10 kertaa uimassa ja saunomassa Koivukaaren palvelukeskuksessa. Jäsenyydestä on suoraa hyötyä heti, isännöitsijä Pasi Koivula kiteyttää.
Yhdistys kaipaa nyt tukea toimintaansa.
– Tule mukaan päättämään paikkakunnan palveluista ja siitä, että yritämme säilyttää ne täällä Peräseinäjoella.
Koivukaaren yhteydessä on kaksi eri osaa. Ensin rakennettiin keittiötilat, juhlasali ja kaksi osastoa. Myöhemmin Peräseinäjoen kunta rakennutti lisätilaa, joissa toimii kaksi osastoa. Tämä osuus on nykyään Seinäjoen kaupungin omistama.
– Tarvetta hoivapaikoille on koko ajan, ja niihin on jatkuva jono. Täällä on hoivaosastoilla muitakin kuin peräseinäjokelaisia, Koivula sanoo.
Kyse onkin nyt siitä, pystyykö Vanhustenkotiyhdistys ylläpitämään yhteisiä tiloja, joihin lukeutuvat keittiö, juhlasali ja allasosasto.
– Uima-allas on meille tärkeä. Se on juuri sitä terveyden edistämistä, mikä jäi kuntien tehtäväksi, Hannu Mäkelä huomauttaa.
Yhteisillä tiloilla on monenikäisiä käyttäjiä. Lounaalla voi käydä kuka tahansa, allasosastolla on kaikille avointa uintiaikaa. Tiloja voi vuokrata erilaisiin juhliin syntymäpäivistä muistotilaisuuksiin.
– Toivomme, että Peräseinäjoelta löytyy niin paljon kotiseuturakkautta, että palvelut pystytään turvaamaan. Se on meidän kaikkien etu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Mietimme, onko meillä mahdollisuutta ylläpitää Peräseinäjoella Koivukaaren palvelukeskusta vai joudummeko luopumaan jostain. Tällöin loppuisivat ainakin uima-allas ja ravintolapalvelut.
Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistys on huolehtinut alueen vanhusten asumisoloista jo yli 50 vuotta. Nyt Vanhustenkotiyhdistys tarvitsee tukea alueen asukkailta. Yhdistykseen kaivataan jäseniä ja sitä kautta laajempaa tukea Peräseinäjoella.
Terhi Rintala
Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistys perustettiin vuonna 1972. Ensimmäinen rivitalo Veteraanitielle valmistui vuonna 1974.
– Siinä oli 23 asuntoa ja hakijoita oli yli 50. Se kertoo, miten suuri tarve asunnoille oli, Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Mäkelä kertaa.
Mäkelä sanoo kiertelemättä, että 1970-luvun alussa vanhusten asuntotilanne oli surkea.
– Yhdistys perustettiin Peräseinäjoen kunnan toimesta hoitamaan vanhusten asumispalveluja ja siihen liittyviä asioita.
Yhdistykselle valittiin jäseniksi Peräseinäjoen kunta, Peräseinäjoen seurakunta, Osuuspankki ja Säästöpankki. Näistä perustajajäsenistä Säästöpankki erosi jäsenyydestä myöhemmin.
– Muuten tämä kokoonpano on voimassa tänä päivänä. Ensimmäinen iso muutos tapahtui kuntaliitoksen myötä, kun Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen vuonna 2005.
Mäkelä sanookin, että yhdistyksen tavoitteet ja tarkoitus eivät ole himmenneet aikojen myllerryksessä, mutta omistajien kiinnostus yhdistyksen toimintaan on muuttunut.
– Ensimmäiset 30 vuotta meni Peräseinäjoen kunnan ohjauksessa sekä käytännön tasolla hallinnon ja toimintojen toteutumisessa.
Koivukaari valmistui vuonna 1993. Raha-automaattiyhdistyksen avustus oli merkittävä.
– Ilman sitä tätä taloa ei olisi pystynyt rakentamaan, Mäkelä sanoo suoraan.
Peräseinäjoen kunta ei julkisyhteisönä ollut oikeutettu hakemaan avustusta, mutta Vanhustenkotiyhdistys oli. Peräseinäjoen kunta takasi Vanhustenkotiyhdistyksen talouden, sillä toiminta todettiin Koivukaaren rakentamisvaiheessa yhdistykselle kannattamattomaksi.
Seinäjoen kaupunki turvasi toimintaa hyvinvointialueiden perustamiseen asti.
– Sen jälkeen olemme saaneet toimia omillamme. Se on ollut vaikeaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa mietimme, onko meillä mahdollisuutta ylläpitää Peräseinäjoella Koivukaaren palvelukeskusta vai joudummeko luopumaan jostain. Tällöin loppuisivat ainakin uima-allas ja ravintolapalvelut.
Toimintaympäristö on viime vuosina kokenut niin laajan muutoksen, että Vanhustenkotiyhdistyksen syyskokous päätti laajentaa yhdistyksen jäsenten määrää. Näin se voi toimia laajemman yhteisön tuella kehittääkseen Peräseinäjoen vanhuspalveluja.
– Vetoamme nyt peräseinäjokelaisiin. Löytyykö meiltä henkilöitä, jotka ovat valmiita puolustamaan yhdistyksen toimintaa ja lähtevät mukaan jäseniksi yhdistykseen? Me kaikki tulemme joskus vanhoiksi ja olemme palvelujen tarpeessa. Olisi kaikkien etu, että meillä olisi lähellä laadukkaat tilat, joissa saisi hyvää palvelua.
Vanhustenkotiyhdistys päätti tarjota yhdistyksen jäsenyyttä 50 euron vuosimaksulla.
– Sitä vastaan tarjoamme uimalipun, jolla voi käydä 10 kertaa uimassa ja saunomassa Koivukaaren palvelukeskuksessa. Jäsenyydestä on suoraa hyötyä heti, isännöitsijä Pasi Koivula kiteyttää.
Yhdistys kaipaa nyt tukea toimintaansa.
– Tule mukaan päättämään paikkakunnan palveluista ja siitä, että yritämme säilyttää ne täällä Peräseinäjoella.
Koivukaaren yhteydessä on kaksi eri osaa. Ensin rakennettiin keittiötilat, juhlasali ja kaksi osastoa. Myöhemmin Peräseinäjoen kunta rakennutti lisätilaa, joissa toimii kaksi osastoa. Tämä osuus on nykyään Seinäjoen kaupungin omistama.
– Tarvetta hoivapaikoille on koko ajan, ja niihin on jatkuva jono. Täällä on hoivaosastoilla muitakin kuin peräseinäjokelaisia, Koivula sanoo.
Kyse onkin nyt siitä, pystyykö Vanhustenkotiyhdistys ylläpitämään yhteisiä tiloja, joihin lukeutuvat keittiö, juhlasali ja allasosasto.
– Uima-allas on meille tärkeä. Se on juuri sitä terveyden edistämistä, mikä jäi kuntien tehtäväksi, Hannu Mäkelä huomauttaa.
Yhteisillä tiloilla on monenikäisiä käyttäjiä. Lounaalla voi käydä kuka tahansa, allasosastolla on kaikille avointa uintiaikaa. Tiloja voi vuokrata erilaisiin juhliin syntymäpäivistä muistotilaisuuksiin.
– Toivomme, että Peräseinäjoelta löytyy niin paljon kotiseuturakkautta, että palvelut pystytään turvaamaan. Se on meidän kaikkien etu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely