Hirvijahti yhdistää kylää ja sieltä muuttaneita

Ilvesjoen erämiehet ry:n metsästysmaja Jalasjärvellä täyttyi jokasyksyiseen tapaan hirvijahtiin lähtevistä metsästäjistä viime lauantaina. Hirvijahdin alettua viikkoa aikaisemmin oli saatu kaadettua jo neljä aikuista hirveä ja kuusi vasaa.

Kirsi Kuusisto

Jahtipäällikkö Vesa Valtonen kertoi metsästysporukan ohjeistamisen jälkeen, että seuran majalla juotiin viikko sitten täytekakkukahvit. Syy oli se, että meneillään oleva jahtisyksy on Ilvesjoen erämiesten historian 50:s.

– Meillä on kolme sellaista metsästäjää, jotka ovat olleet mukana 50 kertaa ja ovat edelleen, kertoi Valtonen lähtiessään muun porukan tavoin sovitulle alueelle puoli yhdeksän aikoihin.

Alusta saakka Ilvesjoen erämiehissä ovat olleet hirvijahdissa Pekka Juhala, Pentti Juhala ja Antti Valtonen. Ilahduttavasti hirvijahtiuraa oli aloittanut tänä syksynä myös kolme uutta, nuorta metsästäjää.

Ilvesjoen erämiehet metsästää noin 7700 hehtaarin alueella, joka on kymmenes Jalasjärven koko metsästysalasta. Seuralle on myönnetty hirven pyyntilupia tänä vuonna 18, joista puolet aikuisen hirven kaatoon.

Pääsen seuran rahastonhoitajan Raine Haapasaaren kanssa passipaikalle entisen turvesuon, Vasikkanevan puomitielle. Passipaikat oli arvottu etukäteen.

– Metsästys on hyvä harrastus myös nuorille, varsinkin kylillä, joissa ei ole paljon harrastusmahdollisuuksia, toteaa Haapasaari.

Kyläläisille hirvijahti on Haapasaaren mukaan rupeama, jota aika moni Ilvesjoenkin metsästäjistä odottaa. Hirvijahti on hänen mukaansa kylää yhdistävä tekijä.

Metsästysharrastus perustuu vapaaehtoisuuteen. Kökällä on tehty ja kunnostettu niin maja kuin rakennettu majan pihapiirissä oleva kotakin. Niin kyläläisille kuin monelle muulla asuvalle seuran jäsenelle, kuten Haapasaarelle, synnyinkylällä tapahtuva tekeminen on tärkeää.

Aamu valkenee kunnolla, sade on lakannut, ja päivän ensimmäinen jahti alkaa. Jahtipäivässä on tänään mukana kolme koiraa ja 30 metsästäjää, jotka tuntevat paikat kuin omat taskunsa. Ohitimme ”Tönterön”, joka on jahdin kuuma paikka eli ilmeisesti tämän jahdin paras passipaikka.

Pian metsästyssovelluksesta kännykästä näkyy, mihin metsästäjät ja koirat Rönskä, Sisu ja Valma sijoittuvat. Hirviä on liikkeellä, kuten lisääntyneestä hirvikannasta saattaa odottaa. Koriamäessä liikuskelee hirvi, joka luultavasti huomaa ihmisen ja lähtee karkkoon eli liikkeelle.

– Tämä on tämmöistä odottelua, sanoo Haapasaari jahtia seuratessaan. Välillä matalalla äänellään raakkuva korppi lentää passiketjun yläpuolelta Kauhajoen suuntaan. Ehkä se ihmetteli, mitä nuo tuossa touhuavat.

Ennen puoltapäivää alkaa näyttää siltä, että saalista saadaan. Noin klo 12.20 tulee tieto, että nuppa eli naarashirvi on kaadettu. Sen ampui Jukka Hongisto, jonka koira Rönskä teki pysäyttävänä koirana hienoa työtä.

Ajamme paikalle, jossa kaadettu nuppa nostetaan myöhemmin peräkärrylle. Apujoukoissa ovat myös Eero Hongisto ja Juha-Matti Hietanen poikansa Topin (12) kanssa. Eerolle tämän syksyn hirvijahti oli viides, Juha-Matille 26:s. Eikä Topikaan ollut isän mukana ensikertalainen, sillä hän lähti mukaan jo kuusivuotiaana.

– Alku tähän harrastuksen on tullut siitä, kun on liikkunut pienestä pojasta lähtien metsissä. Metsästykseen on kasvanut mukaan, totesi Juha-Matti. Hirvijahti on hänelle harrastus, jossa ”pää tyhjenee” eivätkä työasiat tule dieselkorjaamoa Seinäjoella pyörittävälle yrittäjälle mieleen.

Ilvesjoen erämiesten porukassa vallitsee Eeron ja Juha-Matin mukaan hyvä yhteishenki, ja kun hirvijahtikin on hyvin organisoitu, on harrastusta mielekästä jatkaa. Molemmat onnistuivat ampumaan ensimmäisen hirvensä aivan ensimmäisessä hirvijahdissaan. Se oli hetki, joka ei unohdu.

Seuran majalla työ jatkuu makkaranpaiston jälkeen lahtivajassa nylkemisellä. Myöhemmin ruho paloitellaan ja lihaa jauhetaan Ilvesjoella metsästäjien omana työnä.