Kurikka tähtää vähitellen plussalle

Terhi Rintala

Viimeiset vuodet ovat olleet kuntataloudessa raskaita, ja Kurikka on saanut siitä osansa. Kaupungilla oli vielä vuoden 2025 tilinpäätöksessä kertynyttä ylijäämää 19 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden lopussa sitä on jäljellä 6,8 miljoonaa euroa, mikä on tuntuvasti parempi tilanne kuin viime vuoden talousarviossa.

– Ison laivan kääntyminen on hidasta, ja yhden vuoden aikana on vaikea kääntää talouden suuntaa toiseksi. Siksi taloussuunnitelman kolmivuotiskausi on keskeinen tavoite. Sen aikana saadaan jo enemmän aikaan, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa linjasi.

Kaupunginjohtajan esitys poikkeaa tällä kertaa merkittävästi lautakuntien valmistelusta. Eniten vastustusta herättänee se, että esityksessä yksityistieavustukset poistetaan vuosiksi 2027–2028. Määräraha palautuisi vuonna 2029.

– Yksityistieavustusten poisto on olennainen, sillä se vaikuttaa tulokseen heti. Se on keskeinen käyttötalouden toimi, talousjohtaja Laura Ala-Renko perusteli.

Yksityistieavustukset ovat olleet talousarviovaltuustojen kestoaihe.

– Pitäisin ihmeenä, elleivät ne palaudu takaisin budjettiin. Kurikka on pitkä kunta, jossa on paljon pieniä yksityisteitä. Ne täytyy pitää kunnossa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin (kesk.) arvioi.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Viitala (kesk.) toi esiin, että samaan aikaan suunnitelmakaudella on varattu katuihin 12–13 miljoonaa euroa.

– Yksityisteiden varrella asuvat ihmiset maksavat jo nyt itse teiden ylläpidosta. Näkisin, että yksityistieavustuksiin menevä summa on etsittävä muualta.

Kahden vuoden aikana yksityistieavustusten määrä olisi 1,2 miljoonaa euroa. Asian vaikeudesta kertoo se, että suurin valtuustoryhmä keskusteli asiasta sunnuntain kokouksessaan kolmen ja puolen tunnin ajan.

– Emme riidelleet keskenämme, mutta yhteinen tahtotila oli se, että tähän pitää löytää jokin muu ratkaisu, Kandolin viestitti.

Pusan esityksessä kolmivuotisen suunnitelmakauden ulkopuolelle on siirretty Jalasjärveltä Tenavatien päiväkodin vesikaton saneeraus (95 000 euroa), Kiuaskallion liikuntahallin kunto/painisalin ilmanvaihdon jäähdytyksen lisäys (35 000) sekä Pukkioniemen pesäpallokentän suunnittelu- ja saneeraus (852 000).

Muita suunnitelmakauden ulkopuolelle siirrettyjä ovat Nummen päiväkodin vesikaton kunnostus (yhteensä 55 000), Sällin leirintäalueen kehittämishankkeen mukainen määräraha (240 000), Kurikan urheilupuiston ulkokuntosalin päivittäminen (62 000) ja Kankaan koulun kentän suunnittelu ja rakentaminen (672 000). Lisäksi teknisen lautakunnan esittämistä kuntoratojen saneerausrahoista leikattiin 82 000 euroa.

Kaupunginjohtajan esityksessä pienennettiin Pukkioniemen pukutilojen vuoden 2027 määrärahaa 175 000 eurolla, jolloin kohteeseen ei rakenneta pesu- ja saunatiloja. Jurvan urheilupuiston määräraha siirrettiin eteenpäin vuodelle 2028, ja määräraha on alkuperäistä 242 000 euroa pienempi.

Pitkämön Moljakan sillan kunnostamiseen varattu määräraha (95 000) poistettiin, mutta suunnitteluun varattiin 10 000 euron määräraha.

Pusan ehdotuksessa poistettiin kokonaan tenniskenttien saneeraukseen varatut määrärahat (228 000), Jurvan urheilupuiston pukuhuonetilat (210 000), Pitkämön ja Sällin leirintäalueiden vuosittaiset perusparannusmäärärahat (yhteensä 50 000) ja Jalasjärven urheilukentän moukarinheittopaikka (40 000).

Tasapainotuspaketti pienentää vuoden 2027 alijäämää noin 600 000 eurolla. Osa karsituista kohteista selittyy sillä, että lapsimäärän vähentyessä arvioidaan palveluverkkoa uudelleen.

– Iloniemen vanhan koulun suunnittelussa on mukana ryhmä arkkitehtiopiskelijoita. Sen tulevaisuudesta päätetään ennen kuin satsataan Tenavatien päiväkotiin, Pusa perusteli.

Kiinteistöt ovat tarkan harkinnan kohteena muutenkin. Kandolinin mukaan Jalasjärven kirjastolle harkitaan uutta paikkaa.

– Tällä hetkellä suunnitellaan sen siirtoa Jalasjärvi-talolle.

Kiinteistöjen osalta vaikutusta on myös sillä, että hyvinvointialueelta saatava vuokratulo pienenee joka tapauksessa 1,6 miljoonaa euroa vuoden 2026 talousarviosta.

Vuoden 2027 keskeisin investointi on Kurikka-talo, jonka kokonaisinvestoinnista 7,5 miljoonaa on jyvitetty ensi vuodelle. Kandolin ennakoi, että kaupungintalon kokonaiskustannus jää alle budjetoidun (16 miljoonan).

Muut keskeiset investoinnit ensi vuonna ovat kadut ja tiet (4,35 miljoonaa) ja koulurakennukset (0,77 miljoonaa). Jälkimmäiseen sisältyy korjauksia ja selvityksiä.

TALOUSARVION 2027 TUNNUSLUKUJA

(suluissa vuoden 2026 talousarvio)

tilikauden tulos -3,65 milj. e (-8,79 milj.e)

verotulot 45,5 milj. e (43,5 milj.e)

vuosikate 5,6 milj. e (121 839 e)

nettoinvestoinnit 15,8 milj. e (16,9 milj. e)

poistot 9,31 milj. e (8,91 milj. e)

valtionosuudet lähes 13 milj. e (13,4 milj. e)

lainat/asukas 7359 (7693)

asukasluku 18938 (19005)