A-
A+
”Kyllähän sitä leipoo. Kirjallinen työ oli aikaavievintä.”
Katja Korkiakoski
Jalasjärveläinen Pirjo Rantamäki on tehnyt koko ikänsä leipomoalan töitä. Viitisen vuotta sitten hän aloitti työt Pirjon Pakarin Kauhajoen gluteenittomassa leipomossa. Rantamäki valmistui hiljattain Helsingistä Stadin ammatti- ja aikuisopistosta Suomen ensimmäisenä opiskelijana leipomoteollisuuden mestariksi. Hän suoritti 180 opintopisteen laajuisen erikoisammattitutkinnon.
Kaksi vuotta sitten leipomotyöntekijä kiinnostui työkaverinsa vanavedessä opiskelusta, ja laittoi hakupaperit Stadin ammatti- ja aikuisopistoon. Aikuisopiskelijat valittiin opintoihin henkilökohtaisen haastattelun perusteella.
–Opiskelemaan lähtiessä ei ollut käsitystä, mitä opinnot pitävät sisällään. Kyllähän sitä leipoo. Kirjallinen työ oli aikaavievintä, Rantamäki naurahtaa.
Suomen ensimmäisenä valmistuminen tuntuu mahtavalta: ennen kaikkea se, että hän teki opinnot gluteenittomasta leivonnasta.
Yhtenä opettajana toimi Seppo Samppala, joka on kotoisin Jalasjärveltä Ylivallista.
Opintoihin kuului yhtenä osana tuotekokonaisuuden suunnittelua, jossa tehtävänä oli kahden ruoka- tai kahvileivän sekä sesonkituotteen suunnittelu. Pirjo Rantamäki kehitti työnantajalleen useita uusia tuotteita. Saaristolaisjälkiuunipala Viikinki on ollut kaupoissa vuoden verran.
Halkaistut pehmeät Lempi-Iivari -saaristolaissämpylät ja sataprosenttinen kaurasämpylä Aarre ovat olleet markkinoilla toukokuusta. Kehitystyö jatkuu tuotannon päällikön kanssa, sillä uusia tuotteita on hyvä tuoda markkinoille säännöllisesti.
Rantamäen kehittämiä tuotteita on myynnissä myös jalasjärveläisissä kauppaliikkeissä. Miltä tuntuu nähdä kaupan hyllyssä itse kehittämänsä leipä?
–Tottahan se hyvältä tuntuu. Aina pitää katsoa, minkä verran sitä on hyllystä ostettu, Rantamäki naurahtaa.
Tuotannon kehittämisen opinnoissa hän otti käyttöön vaihtolämpökaapin. Se osoittautui niin hyväksi konstiksi, että nyt niitä on käytössä jo kaksi.
–Opinnot auttoivat ymmärtämään paremmin gluteenitonta leivontaa. Itse en tarvitse gluteenittomia tuotteita, mutta vanhimmalla tyttärelläni on gluteeniton ja maidoton ruokavalio.
Gluteenittomien tuotteiden suosio on kasvanut nopeasti. Kun Pirjo Rantamäki aloitti työt Pirjon Pakarissa vajaat viisi vuotta sitten, leipomossa oli yksi gluteeniton leivontalinja. Nyt niitä on kolme, ja linjat ovat lähes koko ajan täynnä.
Gluteeniton leipominen on Rantamäen mukaan aivan erilaista kuin tavallisista jauhoista leipominen.
–Taikinassa ei ole minkäänlaista sitkoa, joten siihen täytyy lisätä psylliumia tai ksantaania. Leipominen on muutenkin huomattavan erilaista vehnätaikinan leipomiseen verrattuna.
Taikina on myös vaikeampaa leipoa – mutta kun työn niksit oppii, leivonta ei ole Rantamäen mukaan hankalaa.
–Silti työ on meille koko ajan opettelemista. Kun raaka-aineet tai niiden koostumus vaihtuu, taikina on aina erilaista.
Keskikylästä kotoisin oleva Pirjo Rantamäki sanoo päätyneensä leipomoalalle kuin sattumalta. Hänen äitinsä leipoi aikoinaan Juustoportille ohraleipää, ja tytär seurasi vuonna 1992 hänen jalanjäljissään aloittaen ruisleivän leivonnan.
Pirjo toimi 1990-luvulla yhdessä Kaija Kannonlahden kanssa leipomoyrittäjänä Juustoportin Pentinmäen silloisissa tiloissa, minkä jälkeen hän oli Vaasan leipomoilla Seinäjoella taikinantekijänä.
–Opiskelin elintarviketeollisuuden ammattitutkintoa, kun opettaja vinkkasi Pirjon Pakarissa avoinna olleesta työpaikasta. Olen ollut täällä nyt viitisen vuotta.
Pirjon Pakarilla on eri puolilla läntistä Suomea seitsemän leipomoa. Gluteenittomia tuotteita tehdään Kauhajoen lisäksi Honkajoen ja Nurmijärven leipomoissa. Kauhajoen leipomossa on parisenkymmentä työntekijää.
Opiskelu kiinnostaa jatkossakin.
–Aika näyttää, mitä tuleman pitää, Pirjo Rantamäki päättää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Kyllähän sitä leipoo. Kirjallinen työ oli aikaavievintä.”
Katja Korkiakoski
Jalasjärveläinen Pirjo Rantamäki on tehnyt koko ikänsä leipomoalan töitä. Viitisen vuotta sitten hän aloitti työt Pirjon Pakarin Kauhajoen gluteenittomassa leipomossa. Rantamäki valmistui hiljattain Helsingistä Stadin ammatti- ja aikuisopistosta Suomen ensimmäisenä opiskelijana leipomoteollisuuden mestariksi. Hän suoritti 180 opintopisteen laajuisen erikoisammattitutkinnon.
Kaksi vuotta sitten leipomotyöntekijä kiinnostui työkaverinsa vanavedessä opiskelusta, ja laittoi hakupaperit Stadin ammatti- ja aikuisopistoon. Aikuisopiskelijat valittiin opintoihin henkilökohtaisen haastattelun perusteella.
–Opiskelemaan lähtiessä ei ollut käsitystä, mitä opinnot pitävät sisällään. Kyllähän sitä leipoo. Kirjallinen työ oli aikaavievintä, Rantamäki naurahtaa.
Suomen ensimmäisenä valmistuminen tuntuu mahtavalta: ennen kaikkea se, että hän teki opinnot gluteenittomasta leivonnasta.
Yhtenä opettajana toimi Seppo Samppala, joka on kotoisin Jalasjärveltä Ylivallista.
Opintoihin kuului yhtenä osana tuotekokonaisuuden suunnittelua, jossa tehtävänä oli kahden ruoka- tai kahvileivän sekä sesonkituotteen suunnittelu. Pirjo Rantamäki kehitti työnantajalleen useita uusia tuotteita. Saaristolaisjälkiuunipala Viikinki on ollut kaupoissa vuoden verran.
Halkaistut pehmeät Lempi-Iivari -saaristolaissämpylät ja sataprosenttinen kaurasämpylä Aarre ovat olleet markkinoilla toukokuusta. Kehitystyö jatkuu tuotannon päällikön kanssa, sillä uusia tuotteita on hyvä tuoda markkinoille säännöllisesti.
Rantamäen kehittämiä tuotteita on myynnissä myös jalasjärveläisissä kauppaliikkeissä. Miltä tuntuu nähdä kaupan hyllyssä itse kehittämänsä leipä?
–Tottahan se hyvältä tuntuu. Aina pitää katsoa, minkä verran sitä on hyllystä ostettu, Rantamäki naurahtaa.
Tuotannon kehittämisen opinnoissa hän otti käyttöön vaihtolämpökaapin. Se osoittautui niin hyväksi konstiksi, että nyt niitä on käytössä jo kaksi.
–Opinnot auttoivat ymmärtämään paremmin gluteenitonta leivontaa. Itse en tarvitse gluteenittomia tuotteita, mutta vanhimmalla tyttärelläni on gluteeniton ja maidoton ruokavalio.
Gluteenittomien tuotteiden suosio on kasvanut nopeasti. Kun Pirjo Rantamäki aloitti työt Pirjon Pakarissa vajaat viisi vuotta sitten, leipomossa oli yksi gluteeniton leivontalinja. Nyt niitä on kolme, ja linjat ovat lähes koko ajan täynnä.
Gluteeniton leipominen on Rantamäen mukaan aivan erilaista kuin tavallisista jauhoista leipominen.
–Taikinassa ei ole minkäänlaista sitkoa, joten siihen täytyy lisätä psylliumia tai ksantaania. Leipominen on muutenkin huomattavan erilaista vehnätaikinan leipomiseen verrattuna.
Taikina on myös vaikeampaa leipoa – mutta kun työn niksit oppii, leivonta ei ole Rantamäen mukaan hankalaa.
–Silti työ on meille koko ajan opettelemista. Kun raaka-aineet tai niiden koostumus vaihtuu, taikina on aina erilaista.
Keskikylästä kotoisin oleva Pirjo Rantamäki sanoo päätyneensä leipomoalalle kuin sattumalta. Hänen äitinsä leipoi aikoinaan Juustoportille ohraleipää, ja tytär seurasi vuonna 1992 hänen jalanjäljissään aloittaen ruisleivän leivonnan.
Pirjo toimi 1990-luvulla yhdessä Kaija Kannonlahden kanssa leipomoyrittäjänä Juustoportin Pentinmäen silloisissa tiloissa, minkä jälkeen hän oli Vaasan leipomoilla Seinäjoella taikinantekijänä.
–Opiskelin elintarviketeollisuuden ammattitutkintoa, kun opettaja vinkkasi Pirjon Pakarissa avoinna olleesta työpaikasta. Olen ollut täällä nyt viitisen vuotta.
Pirjon Pakarilla on eri puolilla läntistä Suomea seitsemän leipomoa. Gluteenittomia tuotteita tehdään Kauhajoen lisäksi Honkajoen ja Nurmijärven leipomoissa. Kauhajoen leipomossa on parisenkymmentä työntekijää.
Opiskelu kiinnostaa jatkossakin.
–Aika näyttää, mitä tuleman pitää, Pirjo Rantamäki päättää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Kyllähän sitä leipoo. Kirjallinen työ oli aikaavievintä.”
Katja Korkiakoski
Jalasjärveläinen Pirjo Rantamäki on tehnyt koko ikänsä leipomoalan töitä. Viitisen vuotta sitten hän aloitti työt Pirjon Pakarin Kauhajoen gluteenittomassa leipomossa. Rantamäki valmistui hiljattain Helsingistä Stadin ammatti- ja aikuisopistosta Suomen ensimmäisenä opiskelijana leipomoteollisuuden mestariksi. Hän suoritti 180 opintopisteen laajuisen erikoisammattitutkinnon.
Kaksi vuotta sitten leipomotyöntekijä kiinnostui työkaverinsa vanavedessä opiskelusta, ja laittoi hakupaperit Stadin ammatti- ja aikuisopistoon. Aikuisopiskelijat valittiin opintoihin henkilökohtaisen haastattelun perusteella.
–Opiskelemaan lähtiessä ei ollut käsitystä, mitä opinnot pitävät sisällään. Kyllähän sitä leipoo. Kirjallinen työ oli aikaavievintä, Rantamäki naurahtaa.
Suomen ensimmäisenä valmistuminen tuntuu mahtavalta: ennen kaikkea se, että hän teki opinnot gluteenittomasta leivonnasta.
Yhtenä opettajana toimi Seppo Samppala, joka on kotoisin Jalasjärveltä Ylivallista.
Opintoihin kuului yhtenä osana tuotekokonaisuuden suunnittelua, jossa tehtävänä oli kahden ruoka- tai kahvileivän sekä sesonkituotteen suunnittelu. Pirjo Rantamäki kehitti työnantajalleen useita uusia tuotteita. Saaristolaisjälkiuunipala Viikinki on ollut kaupoissa vuoden verran.
Halkaistut pehmeät Lempi-Iivari -saaristolaissämpylät ja sataprosenttinen kaurasämpylä Aarre ovat olleet markkinoilla toukokuusta. Kehitystyö jatkuu tuotannon päällikön kanssa, sillä uusia tuotteita on hyvä tuoda markkinoille säännöllisesti.
Rantamäen kehittämiä tuotteita on myynnissä myös jalasjärveläisissä kauppaliikkeissä. Miltä tuntuu nähdä kaupan hyllyssä itse kehittämänsä leipä?
–Tottahan se hyvältä tuntuu. Aina pitää katsoa, minkä verran sitä on hyllystä ostettu, Rantamäki naurahtaa.
Tuotannon kehittämisen opinnoissa hän otti käyttöön vaihtolämpökaapin. Se osoittautui niin hyväksi konstiksi, että nyt niitä on käytössä jo kaksi.
–Opinnot auttoivat ymmärtämään paremmin gluteenitonta leivontaa. Itse en tarvitse gluteenittomia tuotteita, mutta vanhimmalla tyttärelläni on gluteeniton ja maidoton ruokavalio.
Gluteenittomien tuotteiden suosio on kasvanut nopeasti. Kun Pirjo Rantamäki aloitti työt Pirjon Pakarissa vajaat viisi vuotta sitten, leipomossa oli yksi gluteeniton leivontalinja. Nyt niitä on kolme, ja linjat ovat lähes koko ajan täynnä.
Gluteeniton leipominen on Rantamäen mukaan aivan erilaista kuin tavallisista jauhoista leipominen.
–Taikinassa ei ole minkäänlaista sitkoa, joten siihen täytyy lisätä psylliumia tai ksantaania. Leipominen on muutenkin huomattavan erilaista vehnätaikinan leipomiseen verrattuna.
Taikina on myös vaikeampaa leipoa – mutta kun työn niksit oppii, leivonta ei ole Rantamäen mukaan hankalaa.
–Silti työ on meille koko ajan opettelemista. Kun raaka-aineet tai niiden koostumus vaihtuu, taikina on aina erilaista.
Keskikylästä kotoisin oleva Pirjo Rantamäki sanoo päätyneensä leipomoalalle kuin sattumalta. Hänen äitinsä leipoi aikoinaan Juustoportille ohraleipää, ja tytär seurasi vuonna 1992 hänen jalanjäljissään aloittaen ruisleivän leivonnan.
Pirjo toimi 1990-luvulla yhdessä Kaija Kannonlahden kanssa leipomoyrittäjänä Juustoportin Pentinmäen silloisissa tiloissa, minkä jälkeen hän oli Vaasan leipomoilla Seinäjoella taikinantekijänä.
–Opiskelin elintarviketeollisuuden ammattitutkintoa, kun opettaja vinkkasi Pirjon Pakarissa avoinna olleesta työpaikasta. Olen ollut täällä nyt viitisen vuotta.
Pirjon Pakarilla on eri puolilla läntistä Suomea seitsemän leipomoa. Gluteenittomia tuotteita tehdään Kauhajoen lisäksi Honkajoen ja Nurmijärven leipomoissa. Kauhajoen leipomossa on parisenkymmentä työntekijää.
Opiskelu kiinnostaa jatkossakin.
–Aika näyttää, mitä tuleman pitää, Pirjo Rantamäki päättää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely