A-
A+
Kirsi Kuusisto
Mistä tietää, millä tasolla oma työkyky on? Jos väsyttää ja stressaa, milloin kannattaa huolestua?
– Omaa työkykyä voi mitata Melan (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) maksuttomalla viljelijän työkykymittarilla. Sen avulla pystyy tunnistamaan, mihin osa-alueisiin tulee kiinnittää huomiota, aloittaa työkykyneuvoja Johanna Lehtonen.
Melan kotisivulta löytyvässä maksuttomassa testissä on 10 kysymystä, joiden avulla omaa työkykyä voi vertailla suhteessa muihin maatalousyrittäjiin. Tärkeät osat siitä ovat palaute ja ohjaus tarvittaviin palveluihin. Työkykymittaria kannattaa käyttää arvioinnissa säännöllisesti.
Työkyvyn ylläpitäminen on Lehtosen sekä asiakasvastaava Miia Mannilan mukaan pitkälti ennaltaehkäisyä. Käytännön esimerkkejä siitä oli tapahtuman esittelypöydällä, jossa oli erilaisia työterveyslaitoksen asiantuntijan valitsemia suojaimia.
– Järjestämme myös maksutonta työturvallisuuskorttikoulutusta verkkokoulutuksena. Seuraava kolmipäiväinen kurssi alkaa marraskuussa, kertoivat Lehtonen ja Mannila. Työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta.
Osallistujat saivat työkyvyn ylläpitämiseen vinkkejä myös liikkuvuusharjoitteista. Alkulämmittelyn veti jalasjärveläinen Päivi Kasari, joka tiivisti tapahtuman tarkoituksen toteamalla, että ellei omasta hyvinvoinnista pidä huolta, ei voi pitää huolta muidenkaan vastaavasta.
Alkulämmittelyn jälkeen fysioterapiaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opettava Marjut Koskela toi helpotusta ja vinkkejä niihin kehon osiin, joissa tuntuu kiristystä. Siellä, missä kiristää, on ollut enemmän tai liikaa kuormitusta.
– Maatalousyrittäjille tulee paljon toispuoleisia työliikkeitä. Hain nyt läpikäydyissä liikkeissä kehoon symmetrisuutta ja liikkuvuutta, kertoi Koskela.
Maataloustyö kuormittaa eniten selkärankaa, joka vaikuttaa raajoihin. Työstä saa yleensä tarpeeksi askelia eli aerobista liikuntaa ja lihasvoimaharjoitusta, mutta arjen kiireessä liikkuvuusharjoitukset eli erilaiset venyttelyt unohtuvat.
– Liikkuvuusharjoituksia tulisi tehdä työtehtävästä riippuen mielellään päivittäin, kannusti Koskela.
Hyvinvointivierailun järjestivät ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maatilan varautuminen II-hanke sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tulevaisuus maaseudulla -hanke. Vastaavia tapahtumia järjestetään loppuvuoden aikana yhteensä neljällä paikkakunnalla.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kirsi Kuusisto
Mistä tietää, millä tasolla oma työkyky on? Jos väsyttää ja stressaa, milloin kannattaa huolestua?
– Omaa työkykyä voi mitata Melan (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) maksuttomalla viljelijän työkykymittarilla. Sen avulla pystyy tunnistamaan, mihin osa-alueisiin tulee kiinnittää huomiota, aloittaa työkykyneuvoja Johanna Lehtonen.
Melan kotisivulta löytyvässä maksuttomassa testissä on 10 kysymystä, joiden avulla omaa työkykyä voi vertailla suhteessa muihin maatalousyrittäjiin. Tärkeät osat siitä ovat palaute ja ohjaus tarvittaviin palveluihin. Työkykymittaria kannattaa käyttää arvioinnissa säännöllisesti.
Työkyvyn ylläpitäminen on Lehtosen sekä asiakasvastaava Miia Mannilan mukaan pitkälti ennaltaehkäisyä. Käytännön esimerkkejä siitä oli tapahtuman esittelypöydällä, jossa oli erilaisia työterveyslaitoksen asiantuntijan valitsemia suojaimia.
– Järjestämme myös maksutonta työturvallisuuskorttikoulutusta verkkokoulutuksena. Seuraava kolmipäiväinen kurssi alkaa marraskuussa, kertoivat Lehtonen ja Mannila. Työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta.
Osallistujat saivat työkyvyn ylläpitämiseen vinkkejä myös liikkuvuusharjoitteista. Alkulämmittelyn veti jalasjärveläinen Päivi Kasari, joka tiivisti tapahtuman tarkoituksen toteamalla, että ellei omasta hyvinvoinnista pidä huolta, ei voi pitää huolta muidenkaan vastaavasta.
Alkulämmittelyn jälkeen fysioterapiaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opettava Marjut Koskela toi helpotusta ja vinkkejä niihin kehon osiin, joissa tuntuu kiristystä. Siellä, missä kiristää, on ollut enemmän tai liikaa kuormitusta.
– Maatalousyrittäjille tulee paljon toispuoleisia työliikkeitä. Hain nyt läpikäydyissä liikkeissä kehoon symmetrisuutta ja liikkuvuutta, kertoi Koskela.
Maataloustyö kuormittaa eniten selkärankaa, joka vaikuttaa raajoihin. Työstä saa yleensä tarpeeksi askelia eli aerobista liikuntaa ja lihasvoimaharjoitusta, mutta arjen kiireessä liikkuvuusharjoitukset eli erilaiset venyttelyt unohtuvat.
– Liikkuvuusharjoituksia tulisi tehdä työtehtävästä riippuen mielellään päivittäin, kannusti Koskela.
Hyvinvointivierailun järjestivät ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maatilan varautuminen II-hanke sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tulevaisuus maaseudulla -hanke. Vastaavia tapahtumia järjestetään loppuvuoden aikana yhteensä neljällä paikkakunnalla.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kirsi Kuusisto
Mistä tietää, millä tasolla oma työkyky on? Jos väsyttää ja stressaa, milloin kannattaa huolestua?
– Omaa työkykyä voi mitata Melan (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) maksuttomalla viljelijän työkykymittarilla. Sen avulla pystyy tunnistamaan, mihin osa-alueisiin tulee kiinnittää huomiota, aloittaa työkykyneuvoja Johanna Lehtonen.
Melan kotisivulta löytyvässä maksuttomassa testissä on 10 kysymystä, joiden avulla omaa työkykyä voi vertailla suhteessa muihin maatalousyrittäjiin. Tärkeät osat siitä ovat palaute ja ohjaus tarvittaviin palveluihin. Työkykymittaria kannattaa käyttää arvioinnissa säännöllisesti.
Työkyvyn ylläpitäminen on Lehtosen sekä asiakasvastaava Miia Mannilan mukaan pitkälti ennaltaehkäisyä. Käytännön esimerkkejä siitä oli tapahtuman esittelypöydällä, jossa oli erilaisia työterveyslaitoksen asiantuntijan valitsemia suojaimia.
– Järjestämme myös maksutonta työturvallisuuskorttikoulutusta verkkokoulutuksena. Seuraava kolmipäiväinen kurssi alkaa marraskuussa, kertoivat Lehtonen ja Mannila. Työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta.
Osallistujat saivat työkyvyn ylläpitämiseen vinkkejä myös liikkuvuusharjoitteista. Alkulämmittelyn veti jalasjärveläinen Päivi Kasari, joka tiivisti tapahtuman tarkoituksen toteamalla, että ellei omasta hyvinvoinnista pidä huolta, ei voi pitää huolta muidenkaan vastaavasta.
Alkulämmittelyn jälkeen fysioterapiaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opettava Marjut Koskela toi helpotusta ja vinkkejä niihin kehon osiin, joissa tuntuu kiristystä. Siellä, missä kiristää, on ollut enemmän tai liikaa kuormitusta.
– Maatalousyrittäjille tulee paljon toispuoleisia työliikkeitä. Hain nyt läpikäydyissä liikkeissä kehoon symmetrisuutta ja liikkuvuutta, kertoi Koskela.
Maataloustyö kuormittaa eniten selkärankaa, joka vaikuttaa raajoihin. Työstä saa yleensä tarpeeksi askelia eli aerobista liikuntaa ja lihasvoimaharjoitusta, mutta arjen kiireessä liikkuvuusharjoitukset eli erilaiset venyttelyt unohtuvat.
– Liikkuvuusharjoituksia tulisi tehdä työtehtävästä riippuen mielellään päivittäin, kannusti Koskela.
Hyvinvointivierailun järjestivät ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maatilan varautuminen II-hanke sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tulevaisuus maaseudulla -hanke. Vastaavia tapahtumia järjestetään loppuvuoden aikana yhteensä neljällä paikkakunnalla.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely