A-
A+
Kokouksen tauolla valtuustetut hakivat yhdessä ratkaisua sille, mistä yksityisteiden perusparannusavustukset katetaan.
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina vuoden 2027 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2027–2029.
Terhi Rintala
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Viitala (kesk.) toivoi kokouksen alussa valtuutetuilta malttia.
– Tiedän että (lisä)esityksiä on tulossa, mutta toivon, että ne ovat maltillisia. Ryhmissä esillä olleisiin esityksiin on jo etsitty, mistä eurot korvataan budjettikirjan sisällä.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusan mukaan Kurikan talous on siinä tilanteessa, että edessä ovat vastuullisten valintojen vuodet.
– Ytimessä on se, miten hillitään ei-lakisääteisiä palveluja niin, ettei synny liikaa painetta sivistysosaston lakisääteisiin palveluihin. Jotta seuraavina vuosina saavutetaan taloudelliset tavoitteet, se edellyttää talouskuria.
Talousjohtaja Laura Ala-Renko esitteli budjettiesitystä. Ala-Renko nosti esiin hyvinvointialueelta saatavien vuokratulojen vähentymisen, millä on iso vaikutus käyttötalouteen.
– Kaupunginhallitus palautti yksityistieavustukset budjettiin. Kunnossapitoavustukset (120 000 euroa) on edelleen poistettu kahdeksi vuodeksi talousarviosta.
Yksityistieavustusten palautus lisää vuosien 2027–2028 menoja 520 000 eurolla vuodessa. Se katetaan puunmyyntituloja lisäämällä. Kaupunginhallitus palautti myös Pitkämön ja Sällin leirintäalueiden perusparannusmäärärahat, molemmille vuosille yhteensä 50 000 euroa sekä palautti Pukkioniemen pukuhuonetilojen määrärahan teknisen lautakunnan esittämälle tasolle. Siihen lisättiin ponsi, jonka mukaan Pukkioniemen saunatilojen pyörittämisen hoitaa yhdistys. Tällä hetkellä sellaista ei ole, joten määrärahan toteutuminen vuonna 2028 edellyttää yhdistyksen perustamista.
Ala-Renko painotti talouden pidemmän ajan näkymiä.
– Vaikka talous lähestyy tasapainoa, sitä ei saavuteta tällä suunnitelmakaudella.
Ryhmien puheenvuoroissa korostui se, että taloutta ei korjata äkillisesti. Keskustan Sampo Tupila nosti esiin yksityistieavustukset.
– Kun pidämme huolta tieverkosta, pidämme samalla huolta elinkeinoelämästä, maaseudusta ja koko Kurikan elinvoimasta. Samalla haluamme korostaa, että kaupungin investointeja on tarkasteltava jatkossakin vaikuttavuuden näkökulmasta.
Tupilan mukaan talousarvioon sisältyy huolta aiheuttavia lukuja, mutta myös ilahduttavia asioita.
– Nettomuutto on kääntynyt selvästi positiiviseksi. Se on ehkä tärkein yksittäinen tulevaisuuden mittari. Meillä on myös monia haasteita, joihin ei vastata pelkästään säästämisellä.
Tupila paalutti keskustan viisi tavoitetta tälle valtuustokaudelle. Ne ovat talouden saattaminen takaisin kestävälle uralle, väestönkehityksen vahvistaminen, työpaikkojen määrän kasvu, koko Kurikan pitäminen mukana kehityksessä ja kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen.
– Keskusta sitoutuu tekemään töitä sen eteen, että tavoitteet saavutetaan.
Kokoomuksen Jari Isohella kantoi huolta kaupungin taloudesta.
– Urheilupaikkarakentaminen on nyt pistettävä jäihin. Ennen uusien rakentamista on saatava vanhat paikat täyteen käyttäjiä.
Taustalla on se, että Kurikka on käyttänyt viimeisen seitsemän vuoden aikana 26 miljoonaa liikuntapaikkoihin. Vuosittain se on tarkoittanut 3,7 miljoonaa euroa.
– Nyt ei ole oikea aika kaikelle uudelle ja kivalle. Kurikka on menossa parempaan suuntaan ja yrityksillekin povataan nousukautta. Pärjäämme hyvin, ellei loistavasti, jos pelaamme korttimme oikein.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Jouni Vallin kuvaili talousarviota paperiksi, jossa kaikki ovat yhtä mieltä asioista, mutta eri mieltä euroista.
– Kuntataloudessa ei ole joulupukkia. Meidän on itse löydettävä rahat.
Vallinin mukaan talousarviossa on paljon hyvää, mutta tulevatkaan vuodet eivät tule olemaan helppoja.
Sosialidemokraattien puheenvuoron pitänyt Margit Parkkamäki arvioi, että talousarviota tehtäessä on ajateltu, että talouden kääntäminen olisi mahdollista.
– Meillä ei tarvita vielä äkkipysähdyksiä eikä rysähdyksiä. Jokainen poisto lautakuntien listoilta herättää närää, mutta näistä päätöksistä kukaan ei tule vielä voimaan huonosti.
Parkkamäki toivoi, että valtuusto ottaisi sen vastuullisen roolin, joka sille kuuluu.
– Kaikkia uusia hankkeita tulee arvioida siitä näkökulmasta, mikä on niiden vaikutus käyttötalouteen.
Kristillisdemokraattien Markus Blommendahlin mukaan talousarvio ratkaisee, miten vajavasti suhtaudutaan juuri hyväksyttyyn strategiaan.
– Sen on näyttävä kuntalaisen arjessa.
Blommendahl peräänkuulutti seurantaa.
– Kun jotain tehdään, on katsottava, mitä vaikutuksia sillä on.
Vasemmistoliiton Ari Elomaa muistutti, että myönteinen kehitys ei poista ongelmia.
– Edessä on kipeitä päätöksiä. Niitä ei pidä tehdä kevyesti, mutta ei myöskään siirtää loputtomasti.
Budjettikirjaan esitetyt muutokset olivat lopulta pieniä. Sampo Tupila (kesk.) esitti, että yksityisteiden perusparannusrahoista palautetaan budjettiin 60 000 euroa. Tupilan esityksen mukaan se olisi otettu asfaltoinneista. Esitys sai useita kannatuspuheenvuoroja.
Jarmo Alajoki (kesk.) esitti, että palautetaan koko 120 000 euroa ja toinen puoliska otetaan Liudankallion asuinalueen tieverkostoon varatuista rahoista. Häntä kannatti Lauri Mäntykoski.
Kuntatekniikkapäällikkö Jarmo Ojajärvi kertoi, että perusparannusrahoista on käytetty vuosittain 100 000 – 120 000 euroa. Tämän vuoden määrärahoista on jäljellä 5 000 euroa.
– Suuremmille hankkeille ei ole ollut antaa rahaa.
Neuvottelutauon aikana asiaa puntaroitiin eri näkökulmista. Alajoki veti oman esityksensä pois. Tupilan esittämä 60 000 euroa palasi budjettiin yksimielisesti. Talousjohtaja Laura Ala-Renko löysi rahat kuntien eläkevakuutuksista, joiden uusi ennuste oli parempi Kurikalle.
Valtuusto äänesti lopulta kolme kertaa. Ensimmäinen äänestys koski Jurvan Liekin tarvitsemia pukuhuonetiloja. Ari Elomaa esitti, että tarvittava siirto tehdään päiväkoti Kunnannupun ikkunoiden vaihtoon varatuista rahoista. Vuodelle 2027 10 000 euroa suunnittelua varten ja vuodelle 2028 120 000 euroa toteutusta varten TARKISTA lautakunta!
Elomaan esitys sai kannatusta jurvalaisilta valtuutetuilta. Äänestyksessä se meni läpi äänin 32–10.
Seuraava äänestys koski Paavalin sillan purkamista vuonna 2028. Juha Mikkilä (kesk.) esitti, että kuntoradan varrella olevaa siltaa ei pureta ja sai kannatusta. Liikuntatoimen päällikkö Annukka Siltakorpi perusteli purkua sillä, että silta on niin kapea, että sillä ei voi mennä latukoneella.
Äänin 36-6 valtuusto päätti, ettei Paavalinsiltaa pureta.
Kolmas äänestys liittyi pelikoneiden hankintaan nuorisotoimelle. 20 koneen ostoa varten oli varattu budjetissa 20 000 euroa. Markus Blommendahl esitti, että koneita ei hankita.
Valtuusto piti äänin 35-7 pelikoneet budjetissa.
KOMMENTTI:
Keskustelu käydään pikkusummista
Kurikan talousarviossa 2027 on menoja yli 130 miljoonan euron edestä. Kolmen käydyn äänestyksen yhteissumma oli 50 000 euroa. Pukukoppien rakentaminen Jurvaan lisää suuremman menoerän vasta vuodelle 2028. Äänestysten ja puheiden kohteena oli vajaat 5 promillea koko budjetin menoista.
Samaan aikaan miljoonaluokan asioita menee läpi ilman puheita.
Kokouksen lopussa käsiteltiin kaupungin tytäryhtiön Kurikan Toimitilat Oy:n pääomittamista 5,5 miljoonan euron svop-sijoituksella. Juha Mikkilä yritti kysellä hallintojohtajalta, liittyykö rahoittamiseen jokin erityinen kohde, mutta sai vain ympäripyöreitä vastauksia. Pisteet Mikkilälle kuitenkin siitä, että hän edes yritti.
Yhtiön sisäisistä asioista ei voi aina kertoa, mutta valtuusto olisi ansainnut ainakin sen lauseen. ”Kohteita on jo tiedossa, mutta niistä ei voi vielä kertoa julkisesti.” Muuten annetaan avoin rahasumma, jolle ei ole vielä osoitetta ja samaan aikaan äänestetään paljon pienemmistä summista.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kokouksen tauolla valtuustetut hakivat yhdessä ratkaisua sille, mistä yksityisteiden perusparannusavustukset katetaan.
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina vuoden 2027 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2027–2029.
Terhi Rintala
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Viitala (kesk.) toivoi kokouksen alussa valtuutetuilta malttia.
– Tiedän että (lisä)esityksiä on tulossa, mutta toivon, että ne ovat maltillisia. Ryhmissä esillä olleisiin esityksiin on jo etsitty, mistä eurot korvataan budjettikirjan sisällä.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusan mukaan Kurikan talous on siinä tilanteessa, että edessä ovat vastuullisten valintojen vuodet.
– Ytimessä on se, miten hillitään ei-lakisääteisiä palveluja niin, ettei synny liikaa painetta sivistysosaston lakisääteisiin palveluihin. Jotta seuraavina vuosina saavutetaan taloudelliset tavoitteet, se edellyttää talouskuria.
Talousjohtaja Laura Ala-Renko esitteli budjettiesitystä. Ala-Renko nosti esiin hyvinvointialueelta saatavien vuokratulojen vähentymisen, millä on iso vaikutus käyttötalouteen.
– Kaupunginhallitus palautti yksityistieavustukset budjettiin. Kunnossapitoavustukset (120 000 euroa) on edelleen poistettu kahdeksi vuodeksi talousarviosta.
Yksityistieavustusten palautus lisää vuosien 2027–2028 menoja 520 000 eurolla vuodessa. Se katetaan puunmyyntituloja lisäämällä. Kaupunginhallitus palautti myös Pitkämön ja Sällin leirintäalueiden perusparannusmäärärahat, molemmille vuosille yhteensä 50 000 euroa sekä palautti Pukkioniemen pukuhuonetilojen määrärahan teknisen lautakunnan esittämälle tasolle. Siihen lisättiin ponsi, jonka mukaan Pukkioniemen saunatilojen pyörittämisen hoitaa yhdistys. Tällä hetkellä sellaista ei ole, joten määrärahan toteutuminen vuonna 2028 edellyttää yhdistyksen perustamista.
Ala-Renko painotti talouden pidemmän ajan näkymiä.
– Vaikka talous lähestyy tasapainoa, sitä ei saavuteta tällä suunnitelmakaudella.
Ryhmien puheenvuoroissa korostui se, että taloutta ei korjata äkillisesti. Keskustan Sampo Tupila nosti esiin yksityistieavustukset.
– Kun pidämme huolta tieverkosta, pidämme samalla huolta elinkeinoelämästä, maaseudusta ja koko Kurikan elinvoimasta. Samalla haluamme korostaa, että kaupungin investointeja on tarkasteltava jatkossakin vaikuttavuuden näkökulmasta.
Tupilan mukaan talousarvioon sisältyy huolta aiheuttavia lukuja, mutta myös ilahduttavia asioita.
– Nettomuutto on kääntynyt selvästi positiiviseksi. Se on ehkä tärkein yksittäinen tulevaisuuden mittari. Meillä on myös monia haasteita, joihin ei vastata pelkästään säästämisellä.
Tupila paalutti keskustan viisi tavoitetta tälle valtuustokaudelle. Ne ovat talouden saattaminen takaisin kestävälle uralle, väestönkehityksen vahvistaminen, työpaikkojen määrän kasvu, koko Kurikan pitäminen mukana kehityksessä ja kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen.
– Keskusta sitoutuu tekemään töitä sen eteen, että tavoitteet saavutetaan.
Kokoomuksen Jari Isohella kantoi huolta kaupungin taloudesta.
– Urheilupaikkarakentaminen on nyt pistettävä jäihin. Ennen uusien rakentamista on saatava vanhat paikat täyteen käyttäjiä.
Taustalla on se, että Kurikka on käyttänyt viimeisen seitsemän vuoden aikana 26 miljoonaa liikuntapaikkoihin. Vuosittain se on tarkoittanut 3,7 miljoonaa euroa.
– Nyt ei ole oikea aika kaikelle uudelle ja kivalle. Kurikka on menossa parempaan suuntaan ja yrityksillekin povataan nousukautta. Pärjäämme hyvin, ellei loistavasti, jos pelaamme korttimme oikein.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Jouni Vallin kuvaili talousarviota paperiksi, jossa kaikki ovat yhtä mieltä asioista, mutta eri mieltä euroista.
– Kuntataloudessa ei ole joulupukkia. Meidän on itse löydettävä rahat.
Vallinin mukaan talousarviossa on paljon hyvää, mutta tulevatkaan vuodet eivät tule olemaan helppoja.
Sosialidemokraattien puheenvuoron pitänyt Margit Parkkamäki arvioi, että talousarviota tehtäessä on ajateltu, että talouden kääntäminen olisi mahdollista.
– Meillä ei tarvita vielä äkkipysähdyksiä eikä rysähdyksiä. Jokainen poisto lautakuntien listoilta herättää närää, mutta näistä päätöksistä kukaan ei tule vielä voimaan huonosti.
Parkkamäki toivoi, että valtuusto ottaisi sen vastuullisen roolin, joka sille kuuluu.
– Kaikkia uusia hankkeita tulee arvioida siitä näkökulmasta, mikä on niiden vaikutus käyttötalouteen.
Kristillisdemokraattien Markus Blommendahlin mukaan talousarvio ratkaisee, miten vajavasti suhtaudutaan juuri hyväksyttyyn strategiaan.
– Sen on näyttävä kuntalaisen arjessa.
Blommendahl peräänkuulutti seurantaa.
– Kun jotain tehdään, on katsottava, mitä vaikutuksia sillä on.
Vasemmistoliiton Ari Elomaa muistutti, että myönteinen kehitys ei poista ongelmia.
– Edessä on kipeitä päätöksiä. Niitä ei pidä tehdä kevyesti, mutta ei myöskään siirtää loputtomasti.
Budjettikirjaan esitetyt muutokset olivat lopulta pieniä. Sampo Tupila (kesk.) esitti, että yksityisteiden perusparannusrahoista palautetaan budjettiin 60 000 euroa. Tupilan esityksen mukaan se olisi otettu asfaltoinneista. Esitys sai useita kannatuspuheenvuoroja.
Jarmo Alajoki (kesk.) esitti, että palautetaan koko 120 000 euroa ja toinen puoliska otetaan Liudankallion asuinalueen tieverkostoon varatuista rahoista. Häntä kannatti Lauri Mäntykoski.
Kuntatekniikkapäällikkö Jarmo Ojajärvi kertoi, että perusparannusrahoista on käytetty vuosittain 100 000 – 120 000 euroa. Tämän vuoden määrärahoista on jäljellä 5 000 euroa.
– Suuremmille hankkeille ei ole ollut antaa rahaa.
Neuvottelutauon aikana asiaa puntaroitiin eri näkökulmista. Alajoki veti oman esityksensä pois. Tupilan esittämä 60 000 euroa palasi budjettiin yksimielisesti. Talousjohtaja Laura Ala-Renko löysi rahat kuntien eläkevakuutuksista, joiden uusi ennuste oli parempi Kurikalle.
Valtuusto äänesti lopulta kolme kertaa. Ensimmäinen äänestys koski Jurvan Liekin tarvitsemia pukuhuonetiloja. Ari Elomaa esitti, että tarvittava siirto tehdään päiväkoti Kunnannupun ikkunoiden vaihtoon varatuista rahoista. Vuodelle 2027 10 000 euroa suunnittelua varten ja vuodelle 2028 120 000 euroa toteutusta varten TARKISTA lautakunta!
Elomaan esitys sai kannatusta jurvalaisilta valtuutetuilta. Äänestyksessä se meni läpi äänin 32–10.
Seuraava äänestys koski Paavalin sillan purkamista vuonna 2028. Juha Mikkilä (kesk.) esitti, että kuntoradan varrella olevaa siltaa ei pureta ja sai kannatusta. Liikuntatoimen päällikkö Annukka Siltakorpi perusteli purkua sillä, että silta on niin kapea, että sillä ei voi mennä latukoneella.
Äänin 36-6 valtuusto päätti, ettei Paavalinsiltaa pureta.
Kolmas äänestys liittyi pelikoneiden hankintaan nuorisotoimelle. 20 koneen ostoa varten oli varattu budjetissa 20 000 euroa. Markus Blommendahl esitti, että koneita ei hankita.
Valtuusto piti äänin 35-7 pelikoneet budjetissa.
KOMMENTTI:
Keskustelu käydään pikkusummista
Kurikan talousarviossa 2027 on menoja yli 130 miljoonan euron edestä. Kolmen käydyn äänestyksen yhteissumma oli 50 000 euroa. Pukukoppien rakentaminen Jurvaan lisää suuremman menoerän vasta vuodelle 2028. Äänestysten ja puheiden kohteena oli vajaat 5 promillea koko budjetin menoista.
Samaan aikaan miljoonaluokan asioita menee läpi ilman puheita.
Kokouksen lopussa käsiteltiin kaupungin tytäryhtiön Kurikan Toimitilat Oy:n pääomittamista 5,5 miljoonan euron svop-sijoituksella. Juha Mikkilä yritti kysellä hallintojohtajalta, liittyykö rahoittamiseen jokin erityinen kohde, mutta sai vain ympäripyöreitä vastauksia. Pisteet Mikkilälle kuitenkin siitä, että hän edes yritti.
Yhtiön sisäisistä asioista ei voi aina kertoa, mutta valtuusto olisi ansainnut ainakin sen lauseen. ”Kohteita on jo tiedossa, mutta niistä ei voi vielä kertoa julkisesti.” Muuten annetaan avoin rahasumma, jolle ei ole vielä osoitetta ja samaan aikaan äänestetään paljon pienemmistä summista.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kokouksen tauolla valtuustetut hakivat yhdessä ratkaisua sille, mistä yksityisteiden perusparannusavustukset katetaan.
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina vuoden 2027 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2027–2029.
Terhi Rintala
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Viitala (kesk.) toivoi kokouksen alussa valtuutetuilta malttia.
– Tiedän että (lisä)esityksiä on tulossa, mutta toivon, että ne ovat maltillisia. Ryhmissä esillä olleisiin esityksiin on jo etsitty, mistä eurot korvataan budjettikirjan sisällä.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusan mukaan Kurikan talous on siinä tilanteessa, että edessä ovat vastuullisten valintojen vuodet.
– Ytimessä on se, miten hillitään ei-lakisääteisiä palveluja niin, ettei synny liikaa painetta sivistysosaston lakisääteisiin palveluihin. Jotta seuraavina vuosina saavutetaan taloudelliset tavoitteet, se edellyttää talouskuria.
Talousjohtaja Laura Ala-Renko esitteli budjettiesitystä. Ala-Renko nosti esiin hyvinvointialueelta saatavien vuokratulojen vähentymisen, millä on iso vaikutus käyttötalouteen.
– Kaupunginhallitus palautti yksityistieavustukset budjettiin. Kunnossapitoavustukset (120 000 euroa) on edelleen poistettu kahdeksi vuodeksi talousarviosta.
Yksityistieavustusten palautus lisää vuosien 2027–2028 menoja 520 000 eurolla vuodessa. Se katetaan puunmyyntituloja lisäämällä. Kaupunginhallitus palautti myös Pitkämön ja Sällin leirintäalueiden perusparannusmäärärahat, molemmille vuosille yhteensä 50 000 euroa sekä palautti Pukkioniemen pukuhuonetilojen määrärahan teknisen lautakunnan esittämälle tasolle. Siihen lisättiin ponsi, jonka mukaan Pukkioniemen saunatilojen pyörittämisen hoitaa yhdistys. Tällä hetkellä sellaista ei ole, joten määrärahan toteutuminen vuonna 2028 edellyttää yhdistyksen perustamista.
Ala-Renko painotti talouden pidemmän ajan näkymiä.
– Vaikka talous lähestyy tasapainoa, sitä ei saavuteta tällä suunnitelmakaudella.
Ryhmien puheenvuoroissa korostui se, että taloutta ei korjata äkillisesti. Keskustan Sampo Tupila nosti esiin yksityistieavustukset.
– Kun pidämme huolta tieverkosta, pidämme samalla huolta elinkeinoelämästä, maaseudusta ja koko Kurikan elinvoimasta. Samalla haluamme korostaa, että kaupungin investointeja on tarkasteltava jatkossakin vaikuttavuuden näkökulmasta.
Tupilan mukaan talousarvioon sisältyy huolta aiheuttavia lukuja, mutta myös ilahduttavia asioita.
– Nettomuutto on kääntynyt selvästi positiiviseksi. Se on ehkä tärkein yksittäinen tulevaisuuden mittari. Meillä on myös monia haasteita, joihin ei vastata pelkästään säästämisellä.
Tupila paalutti keskustan viisi tavoitetta tälle valtuustokaudelle. Ne ovat talouden saattaminen takaisin kestävälle uralle, väestönkehityksen vahvistaminen, työpaikkojen määrän kasvu, koko Kurikan pitäminen mukana kehityksessä ja kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen.
– Keskusta sitoutuu tekemään töitä sen eteen, että tavoitteet saavutetaan.
Kokoomuksen Jari Isohella kantoi huolta kaupungin taloudesta.
– Urheilupaikkarakentaminen on nyt pistettävä jäihin. Ennen uusien rakentamista on saatava vanhat paikat täyteen käyttäjiä.
Taustalla on se, että Kurikka on käyttänyt viimeisen seitsemän vuoden aikana 26 miljoonaa liikuntapaikkoihin. Vuosittain se on tarkoittanut 3,7 miljoonaa euroa.
– Nyt ei ole oikea aika kaikelle uudelle ja kivalle. Kurikka on menossa parempaan suuntaan ja yrityksillekin povataan nousukautta. Pärjäämme hyvin, ellei loistavasti, jos pelaamme korttimme oikein.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Jouni Vallin kuvaili talousarviota paperiksi, jossa kaikki ovat yhtä mieltä asioista, mutta eri mieltä euroista.
– Kuntataloudessa ei ole joulupukkia. Meidän on itse löydettävä rahat.
Vallinin mukaan talousarviossa on paljon hyvää, mutta tulevatkaan vuodet eivät tule olemaan helppoja.
Sosialidemokraattien puheenvuoron pitänyt Margit Parkkamäki arvioi, että talousarviota tehtäessä on ajateltu, että talouden kääntäminen olisi mahdollista.
– Meillä ei tarvita vielä äkkipysähdyksiä eikä rysähdyksiä. Jokainen poisto lautakuntien listoilta herättää närää, mutta näistä päätöksistä kukaan ei tule vielä voimaan huonosti.
Parkkamäki toivoi, että valtuusto ottaisi sen vastuullisen roolin, joka sille kuuluu.
– Kaikkia uusia hankkeita tulee arvioida siitä näkökulmasta, mikä on niiden vaikutus käyttötalouteen.
Kristillisdemokraattien Markus Blommendahlin mukaan talousarvio ratkaisee, miten vajavasti suhtaudutaan juuri hyväksyttyyn strategiaan.
– Sen on näyttävä kuntalaisen arjessa.
Blommendahl peräänkuulutti seurantaa.
– Kun jotain tehdään, on katsottava, mitä vaikutuksia sillä on.
Vasemmistoliiton Ari Elomaa muistutti, että myönteinen kehitys ei poista ongelmia.
– Edessä on kipeitä päätöksiä. Niitä ei pidä tehdä kevyesti, mutta ei myöskään siirtää loputtomasti.
Budjettikirjaan esitetyt muutokset olivat lopulta pieniä. Sampo Tupila (kesk.) esitti, että yksityisteiden perusparannusrahoista palautetaan budjettiin 60 000 euroa. Tupilan esityksen mukaan se olisi otettu asfaltoinneista. Esitys sai useita kannatuspuheenvuoroja.
Jarmo Alajoki (kesk.) esitti, että palautetaan koko 120 000 euroa ja toinen puoliska otetaan Liudankallion asuinalueen tieverkostoon varatuista rahoista. Häntä kannatti Lauri Mäntykoski.
Kuntatekniikkapäällikkö Jarmo Ojajärvi kertoi, että perusparannusrahoista on käytetty vuosittain 100 000 – 120 000 euroa. Tämän vuoden määrärahoista on jäljellä 5 000 euroa.
– Suuremmille hankkeille ei ole ollut antaa rahaa.
Neuvottelutauon aikana asiaa puntaroitiin eri näkökulmista. Alajoki veti oman esityksensä pois. Tupilan esittämä 60 000 euroa palasi budjettiin yksimielisesti. Talousjohtaja Laura Ala-Renko löysi rahat kuntien eläkevakuutuksista, joiden uusi ennuste oli parempi Kurikalle.
Valtuusto äänesti lopulta kolme kertaa. Ensimmäinen äänestys koski Jurvan Liekin tarvitsemia pukuhuonetiloja. Ari Elomaa esitti, että tarvittava siirto tehdään päiväkoti Kunnannupun ikkunoiden vaihtoon varatuista rahoista. Vuodelle 2027 10 000 euroa suunnittelua varten ja vuodelle 2028 120 000 euroa toteutusta varten TARKISTA lautakunta!
Elomaan esitys sai kannatusta jurvalaisilta valtuutetuilta. Äänestyksessä se meni läpi äänin 32–10.
Seuraava äänestys koski Paavalin sillan purkamista vuonna 2028. Juha Mikkilä (kesk.) esitti, että kuntoradan varrella olevaa siltaa ei pureta ja sai kannatusta. Liikuntatoimen päällikkö Annukka Siltakorpi perusteli purkua sillä, että silta on niin kapea, että sillä ei voi mennä latukoneella.
Äänin 36-6 valtuusto päätti, ettei Paavalinsiltaa pureta.
Kolmas äänestys liittyi pelikoneiden hankintaan nuorisotoimelle. 20 koneen ostoa varten oli varattu budjetissa 20 000 euroa. Markus Blommendahl esitti, että koneita ei hankita.
Valtuusto piti äänin 35-7 pelikoneet budjetissa.
KOMMENTTI:
Keskustelu käydään pikkusummista
Kurikan talousarviossa 2027 on menoja yli 130 miljoonan euron edestä. Kolmen käydyn äänestyksen yhteissumma oli 50 000 euroa. Pukukoppien rakentaminen Jurvaan lisää suuremman menoerän vasta vuodelle 2028. Äänestysten ja puheiden kohteena oli vajaat 5 promillea koko budjetin menoista.
Samaan aikaan miljoonaluokan asioita menee läpi ilman puheita.
Kokouksen lopussa käsiteltiin kaupungin tytäryhtiön Kurikan Toimitilat Oy:n pääomittamista 5,5 miljoonan euron svop-sijoituksella. Juha Mikkilä yritti kysellä hallintojohtajalta, liittyykö rahoittamiseen jokin erityinen kohde, mutta sai vain ympäripyöreitä vastauksia. Pisteet Mikkilälle kuitenkin siitä, että hän edes yritti.
Yhtiön sisäisistä asioista ei voi aina kertoa, mutta valtuusto olisi ansainnut ainakin sen lauseen. ”Kohteita on jo tiedossa, mutta niistä ei voi vielä kertoa julkisesti.” Muuten annetaan avoin rahasumma, jolle ei ole vielä osoitetta ja samaan aikaan äänestetään paljon pienemmistä summista.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely