A-
A+
Jari Vierula
Peräseinäjoen Toiveen puheenjohtaja Pasi Koivula ihmetteli seuran toimistolla pahvilaatikossa olleita pokaaleja ja mitaleja, joita oli melkoinen määrä. Kyseessä oli Heikki Kannon (1888–1962) Toiveelle vuonna 1959 lahjoittama palkintokokoelma.
Kanto lähti Peräseinäjoelta Amerikkaan, jossa hän innostui juoksemisesta. Hänen nimensä Amerikassa oli Henry Kanto. Hän kunnostautui juoksijana erityisesti maineikkaalla Bostonin maratonilla, jonka hän juoksi 15 kertaa. Kanto edusti muun muassa Hurja A.C.Quincy -seuraa.
Suomen Urheilulehti kirjoittaa Kannon saavutuksista 19.12.1950 ilmestyneessä lehdessä. Lehden mukaan Kanto oli pienikokoinen, mutta sitkeyttä oli sitäkin enemmän. Kanto ei keskeyttänyt ainoatakaan kilpailua urheilu-uransa aikana. Hänen merkittävimmät urheilusaavutuksensa ajoittuivat vuosille 1918–1920.
Lehti muistuttaa, että Ville Ritola ei ole ainoa Peräseinäjoelta lähtenyt tunnettu kestävyysjuoksija, sillä Kanto on niittänyt mainetta erityisesti Amerikassa. Kanto sijoittui Bostonin maratonilla aina 15 parhaan joukkoon, parhaimmillaan hän oli seitsemäs. Kanto työskenteli Amerikassa kutomoissa eikä omien sanojensa mukaan harjoitellut juoksua kuin pintapuolisesti.
Kannon Amerikan matka vuonna 1912 olisi saattanut olla myös kohtalokas, sillä matkalippu oli jo ostettuna Titanic-laivalle, joka upposi jäävuoreen törmättyään. Esteettömyystodistus passia varten Jalasjärven nimismieheltä kuitenkin viivästyi, joten Kanto myöhästyi laivalta.
Kanto palasi takaisin Peräseinäjoelle ja asettui asumaan Valkiajärven rantamaisemiin. Vuonna 1959 hän lahjoitti palkintokokoelmansa Peräseinäjoen Toiveelle toivomuksella, että se osaltaan innostaisi nuorisoa liikuntakasvatuksen piiriin.
Peräseinäjokelaisen urheilun tietäjä Martti Saarinen muisteli, että palkinnot olivat esillä aikanaan Jukolassa, joka nykyisin on purettu. Palkintojen joukossa on Bostonin maratonilta saatu komea kello, josta Saarisella oli muistoja.
– Kello varastettiin Jukolasta erään kerran. Varkaan henkilöllisyyttä osattiin kuitenkin heti epäillä ja kello saatiin takaisin.
Hannu Kanto kertoi selvitelleensä Heikki Kannon, joka on hänen paappansa veli, mitalien kohtaloa jo kymmenisen vuotta sitten Siirtolaisuusmuseon kautta. Hän toivoo, että mitaleille löytyisi Peräseinäjoelta paikka, jossa ne olisivat pysyvästi yleisön nähtävillä.
Samaa toivoo myös Toiveen puheenjohtaja Pasi Koivula. Mitaleista ei ole kenellekään iloa pahvilaatikossa. Hänen mielestään hyvä paikka niin Kannon palkinnoille kuin Ville Ritolan olympiamitaleille olisi RitolaHallissa.
Heikki Kannon palkintokokoelma on nyt yleisön nähtävillä Peräseinäjoen kirjastossa jouluviikolle saakka.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jari Vierula
Peräseinäjoen Toiveen puheenjohtaja Pasi Koivula ihmetteli seuran toimistolla pahvilaatikossa olleita pokaaleja ja mitaleja, joita oli melkoinen määrä. Kyseessä oli Heikki Kannon (1888–1962) Toiveelle vuonna 1959 lahjoittama palkintokokoelma.
Kanto lähti Peräseinäjoelta Amerikkaan, jossa hän innostui juoksemisesta. Hänen nimensä Amerikassa oli Henry Kanto. Hän kunnostautui juoksijana erityisesti maineikkaalla Bostonin maratonilla, jonka hän juoksi 15 kertaa. Kanto edusti muun muassa Hurja A.C.Quincy -seuraa.
Suomen Urheilulehti kirjoittaa Kannon saavutuksista 19.12.1950 ilmestyneessä lehdessä. Lehden mukaan Kanto oli pienikokoinen, mutta sitkeyttä oli sitäkin enemmän. Kanto ei keskeyttänyt ainoatakaan kilpailua urheilu-uransa aikana. Hänen merkittävimmät urheilusaavutuksensa ajoittuivat vuosille 1918–1920.
Lehti muistuttaa, että Ville Ritola ei ole ainoa Peräseinäjoelta lähtenyt tunnettu kestävyysjuoksija, sillä Kanto on niittänyt mainetta erityisesti Amerikassa. Kanto sijoittui Bostonin maratonilla aina 15 parhaan joukkoon, parhaimmillaan hän oli seitsemäs. Kanto työskenteli Amerikassa kutomoissa eikä omien sanojensa mukaan harjoitellut juoksua kuin pintapuolisesti.
Kannon Amerikan matka vuonna 1912 olisi saattanut olla myös kohtalokas, sillä matkalippu oli jo ostettuna Titanic-laivalle, joka upposi jäävuoreen törmättyään. Esteettömyystodistus passia varten Jalasjärven nimismieheltä kuitenkin viivästyi, joten Kanto myöhästyi laivalta.
Kanto palasi takaisin Peräseinäjoelle ja asettui asumaan Valkiajärven rantamaisemiin. Vuonna 1959 hän lahjoitti palkintokokoelmansa Peräseinäjoen Toiveelle toivomuksella, että se osaltaan innostaisi nuorisoa liikuntakasvatuksen piiriin.
Peräseinäjokelaisen urheilun tietäjä Martti Saarinen muisteli, että palkinnot olivat esillä aikanaan Jukolassa, joka nykyisin on purettu. Palkintojen joukossa on Bostonin maratonilta saatu komea kello, josta Saarisella oli muistoja.
– Kello varastettiin Jukolasta erään kerran. Varkaan henkilöllisyyttä osattiin kuitenkin heti epäillä ja kello saatiin takaisin.
Hannu Kanto kertoi selvitelleensä Heikki Kannon, joka on hänen paappansa veli, mitalien kohtaloa jo kymmenisen vuotta sitten Siirtolaisuusmuseon kautta. Hän toivoo, että mitaleille löytyisi Peräseinäjoelta paikka, jossa ne olisivat pysyvästi yleisön nähtävillä.
Samaa toivoo myös Toiveen puheenjohtaja Pasi Koivula. Mitaleista ei ole kenellekään iloa pahvilaatikossa. Hänen mielestään hyvä paikka niin Kannon palkinnoille kuin Ville Ritolan olympiamitaleille olisi RitolaHallissa.
Heikki Kannon palkintokokoelma on nyt yleisön nähtävillä Peräseinäjoen kirjastossa jouluviikolle saakka.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jari Vierula
Peräseinäjoen Toiveen puheenjohtaja Pasi Koivula ihmetteli seuran toimistolla pahvilaatikossa olleita pokaaleja ja mitaleja, joita oli melkoinen määrä. Kyseessä oli Heikki Kannon (1888–1962) Toiveelle vuonna 1959 lahjoittama palkintokokoelma.
Kanto lähti Peräseinäjoelta Amerikkaan, jossa hän innostui juoksemisesta. Hänen nimensä Amerikassa oli Henry Kanto. Hän kunnostautui juoksijana erityisesti maineikkaalla Bostonin maratonilla, jonka hän juoksi 15 kertaa. Kanto edusti muun muassa Hurja A.C.Quincy -seuraa.
Suomen Urheilulehti kirjoittaa Kannon saavutuksista 19.12.1950 ilmestyneessä lehdessä. Lehden mukaan Kanto oli pienikokoinen, mutta sitkeyttä oli sitäkin enemmän. Kanto ei keskeyttänyt ainoatakaan kilpailua urheilu-uransa aikana. Hänen merkittävimmät urheilusaavutuksensa ajoittuivat vuosille 1918–1920.
Lehti muistuttaa, että Ville Ritola ei ole ainoa Peräseinäjoelta lähtenyt tunnettu kestävyysjuoksija, sillä Kanto on niittänyt mainetta erityisesti Amerikassa. Kanto sijoittui Bostonin maratonilla aina 15 parhaan joukkoon, parhaimmillaan hän oli seitsemäs. Kanto työskenteli Amerikassa kutomoissa eikä omien sanojensa mukaan harjoitellut juoksua kuin pintapuolisesti.
Kannon Amerikan matka vuonna 1912 olisi saattanut olla myös kohtalokas, sillä matkalippu oli jo ostettuna Titanic-laivalle, joka upposi jäävuoreen törmättyään. Esteettömyystodistus passia varten Jalasjärven nimismieheltä kuitenkin viivästyi, joten Kanto myöhästyi laivalta.
Kanto palasi takaisin Peräseinäjoelle ja asettui asumaan Valkiajärven rantamaisemiin. Vuonna 1959 hän lahjoitti palkintokokoelmansa Peräseinäjoen Toiveelle toivomuksella, että se osaltaan innostaisi nuorisoa liikuntakasvatuksen piiriin.
Peräseinäjokelaisen urheilun tietäjä Martti Saarinen muisteli, että palkinnot olivat esillä aikanaan Jukolassa, joka nykyisin on purettu. Palkintojen joukossa on Bostonin maratonilta saatu komea kello, josta Saarisella oli muistoja.
– Kello varastettiin Jukolasta erään kerran. Varkaan henkilöllisyyttä osattiin kuitenkin heti epäillä ja kello saatiin takaisin.
Hannu Kanto kertoi selvitelleensä Heikki Kannon, joka on hänen paappansa veli, mitalien kohtaloa jo kymmenisen vuotta sitten Siirtolaisuusmuseon kautta. Hän toivoo, että mitaleille löytyisi Peräseinäjoelta paikka, jossa ne olisivat pysyvästi yleisön nähtävillä.
Samaa toivoo myös Toiveen puheenjohtaja Pasi Koivula. Mitaleista ei ole kenellekään iloa pahvilaatikossa. Hänen mielestään hyvä paikka niin Kannon palkinnoille kuin Ville Ritolan olympiamitaleille olisi RitolaHallissa.
Heikki Kannon palkintokokoelma on nyt yleisön nähtävillä Peräseinäjoen kirjastossa jouluviikolle saakka.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely