Herättäjä-Yhdistyksen väki kokoontui Pirunpesälle

Terhi Rintala

Lapsuuden muistot kantavat pitkälle elämässä. Se huomattiin jälleen sunnuntaina, kun kansanedustaja Paula Risikko muisteli Pirunpesälle kokoontuneelle seuraväelle lapsuutensa matkoja Herättäjä-juhlille.

– Olen yrittäjäperheen lapsi Ylihärmästä. Meillä perheen kesälomareissut suuntautuivat sinne, missä Herättäjä-juhlat kulloinkin järjestettiin.

Risikon muistoja sävyttää se, että juhlilla tuntui aina paistavan aurinko.

– Aikuisena olen miettinyt, oliko se niin vai oliko oma mieli niin aurinkoinen, että mielikuva on sen vuoksi lämmin. Yrittäjäperheessä oli harvinaista, että koko perheellä irtaannuttiin työstä. Siksi nuo matkat Herättäjä-juhliin olivat erityisen tärkeitä.

Turvasatama

Valtakunnalliset Herättäjä-juhlat järjestetään ensi vuonna Seinäjoella. Risikko on jo ehtinyt ilmoittautua talkootyöläiseksi.

– Herättäjän paikallisyhdistysten merkitys on iso eri puolilla Pohjanmaata.

Seurat ovat Risikon mukaan mainio keino saada ”henki päälle”.

– Seuroissa voi pysähtyä hetkeksi elämän rumban keskeltä. Kuullaan Sanaa, saadaan voimaa ja tehdään siinä sivussa oman elämän inventaariota.

Kirkko ja herätysliikkeet korostavat Risikolle uskon ja hengellisyyden merkitystä.

– Seurakunnat antavat meille sataman ja tarjoavat paikan, joka tuo turvaa.

Risikon kokemuksen mukaan seurakunta, usko ja rukous tuovat turvaa.

– Sen lisäksi tarvitaan tyyneyttä, rohkeutta ja viisautta. Niiden varaan elämää on hyvä rakentaa.

Lähimmäisenrakkaus on perusvoima

Rovasti Antti Kuoppala muisteli seurapuheessaan, miten hän laskeutui yli 15 vuotta sitten Kohtamäen Matin kanssa Pirunpesän pohjalle.

– Veisattiin siellä pari virttä. En nähnyt siellä piruja, mutta ne taitavatkin olla meissä.

Kuoppala antoi esimerkkejä siitä, miten piru näkyy ihmisten käyttäytymisessä.

– Se on esimerkiksi armottomuutta, kovuutta ja sydämettömyyttä. Se on sitä pirullisuutta, jonka alla monet läheisemme huokaavat.

Kuoppala arvioi lähimmäisenrakkauden ihmisen perusvoimaksi.

– Se on elämän tie.

Pieni lapsi hymyilee yli 300 kertaa päivässä. Hymyyn tarvitaan 17 lihasta ja otsanrypistykseen 43.

– Miksi sillä silti on niin suuri osa elämässämme? Miksi oma hymymme on hyytynyt niin kauas ja häviää otsanrypistykselle? Kuoppala pohti.

Pihaseurat jatkuvat

Jalasjärven aluekappalainen Rami Niemi pohti myös pirua ja sen olemusta.

– Kun peiliin katsoo, piru sieltä kurkistaa, vaikka meidät on luotu Jumalan kuviksi.

Niemen mukaan monesti huomaa, että yhteiset säännöt eivät ole ihmisille niin selviä kuin luulisi.

– Kristus on lahjoittanut meille armon ja anteeksiannon. Se ei poista velvoitetta rakastaa lähimmäistä kuin itseään ja myös toimia sen mukaisesti.

Herättäjä-Yhdistyksen Jalasjärven paikallisosasto järjestää kerran kesässä seurat Pirunpesällä.

– Tämä on meille tärkeä tapahtuma, kun joka kesä on täällä kokoonnuttu. On hienoa, että olemme saaneet taas kokoontua täällä, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Samuli Niiles totesi seurojen aluksi.

Tällä kertaa Sanan kuuloon luonnon helmaan kokoontui noin 50 ihmistä. Kesäkaudella ulkona järjestettävät seurat saavat vielä jatkoa.

– Kokoonnumme seuraavan kerran museon piha-alueella elokuussa.