A-
A+
Yhä suurempi osa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Sitra on määritellyt tutkimusraporttinsa yhdeksi megatrendiksi väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen. Julkistetussa raportissa todetaan, että nuorista tulee vähemmistö, kun syntyvyys laskee ja väestön ikärakenne muuttuu. Tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan huoltosuhteeseen ja siksi ihmisen toimintakyky on tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä.
On syytä herättää keskustelua yhteiskunnan tavoitteista ja kehittämisestä eri ikäryhmien tarpeet huomioiden ja välttää vastakkainasettelua. Monet kunnat ja kaupungit ovat profiloituneet ikäystävällisenä tai lapsiystävällisenä kaupunkina. Hyvä niin, mutta tulevatko kaikkien asukkaiden tarpeet tasapuolisesti huomioon otetuiksi?
Alkaneen uuden valtuustokauden alussa kunnissa perustetaan vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja. Tarve edunvalvontaan ja aktiiviseen vaikuttamiseen on kaikilla tasoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle Kansallisen senioriliiton ja sen jäsenyhdistysten merkitys sekä jäsenten toimintakyvyn tukena että yhteiskunnallisena vaikuttajana vahvistuu entisestään tulevina vuosina. Vapaaehtoistyön ja koko kolmannen sektorin merkitys paikallisella tasolla on korvaamattoman tärkeä.
Lähes kaksi vuotta jatkunut covid19 -pandemia ja sen seuraukset ovat muistutus siitä, että maailmassa voi tapahtua jotakin, johon emme ole varautuneet. Meidät yllätettiin, vaikka asiantuntijat ovat varoittaneet mahdollisesta pandemiasta ja vaikka maassa on ja pitää olla varautumisjärjestelmä.
Kohtalon käänteissä selviytymiseemme vaikuttavat aiemmat kokemukset, osaaminen ja tapamme toimia. Myös kansanluonne sekä rauhallinen ja vastuullinen suhtautuminen vaikeuksiin on auttanut selviytymään.
Nähdyksi, kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen ovat ihmisen perustarpeita, samoin tunteet yhteenkuuluvuudesta ja omasta kyvykkyydestä. Jokainen tarvitsee tunnetta siitä, että omilla teoilla on merkitystä ja vaikutusta. Erityisesti vanhusväestölle pandemia-aika on lisännyt yksinäisyyden tunnetta. Sillä on suuria vaikutuksia fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi ikäihmiselle olla jopa hengenvaarallinen.
Vanhukset eivät ole taakka, kuluerä eikä hoitolaitokseen sysättävä yhtenäinen joukko. Yhteiskunnan pitää olla hyvä kaikenikäisille. Tarvitsemme sukupolvien välistä yhteyttä pitkäikäisyyden yhteiskunnassa. Tarvitsemme toistemme tukea elämän eri vaiheissa. Jokainen senioriliiton jäsenyhdistyksen järjestämä tilaisuus on sinällään yksinäisyyden ehkäisemiseen tähtäävää arvokasta auttamistyötä, virikkeellistä ja sosiaalista toimintaa.
Jalasjärven kansalliset seniorit ry
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Yhä suurempi osa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Sitra on määritellyt tutkimusraporttinsa yhdeksi megatrendiksi väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen. Julkistetussa raportissa todetaan, että nuorista tulee vähemmistö, kun syntyvyys laskee ja väestön ikärakenne muuttuu. Tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan huoltosuhteeseen ja siksi ihmisen toimintakyky on tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä.
On syytä herättää keskustelua yhteiskunnan tavoitteista ja kehittämisestä eri ikäryhmien tarpeet huomioiden ja välttää vastakkainasettelua. Monet kunnat ja kaupungit ovat profiloituneet ikäystävällisenä tai lapsiystävällisenä kaupunkina. Hyvä niin, mutta tulevatko kaikkien asukkaiden tarpeet tasapuolisesti huomioon otetuiksi?
Alkaneen uuden valtuustokauden alussa kunnissa perustetaan vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja. Tarve edunvalvontaan ja aktiiviseen vaikuttamiseen on kaikilla tasoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle Kansallisen senioriliiton ja sen jäsenyhdistysten merkitys sekä jäsenten toimintakyvyn tukena että yhteiskunnallisena vaikuttajana vahvistuu entisestään tulevina vuosina. Vapaaehtoistyön ja koko kolmannen sektorin merkitys paikallisella tasolla on korvaamattoman tärkeä.
Lähes kaksi vuotta jatkunut covid19 -pandemia ja sen seuraukset ovat muistutus siitä, että maailmassa voi tapahtua jotakin, johon emme ole varautuneet. Meidät yllätettiin, vaikka asiantuntijat ovat varoittaneet mahdollisesta pandemiasta ja vaikka maassa on ja pitää olla varautumisjärjestelmä.
Kohtalon käänteissä selviytymiseemme vaikuttavat aiemmat kokemukset, osaaminen ja tapamme toimia. Myös kansanluonne sekä rauhallinen ja vastuullinen suhtautuminen vaikeuksiin on auttanut selviytymään.
Nähdyksi, kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen ovat ihmisen perustarpeita, samoin tunteet yhteenkuuluvuudesta ja omasta kyvykkyydestä. Jokainen tarvitsee tunnetta siitä, että omilla teoilla on merkitystä ja vaikutusta. Erityisesti vanhusväestölle pandemia-aika on lisännyt yksinäisyyden tunnetta. Sillä on suuria vaikutuksia fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi ikäihmiselle olla jopa hengenvaarallinen.
Vanhukset eivät ole taakka, kuluerä eikä hoitolaitokseen sysättävä yhtenäinen joukko. Yhteiskunnan pitää olla hyvä kaikenikäisille. Tarvitsemme sukupolvien välistä yhteyttä pitkäikäisyyden yhteiskunnassa. Tarvitsemme toistemme tukea elämän eri vaiheissa. Jokainen senioriliiton jäsenyhdistyksen järjestämä tilaisuus on sinällään yksinäisyyden ehkäisemiseen tähtäävää arvokasta auttamistyötä, virikkeellistä ja sosiaalista toimintaa.
Jalasjärven kansalliset seniorit ry
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Yhä suurempi osa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Sitra on määritellyt tutkimusraporttinsa yhdeksi megatrendiksi väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen. Julkistetussa raportissa todetaan, että nuorista tulee vähemmistö, kun syntyvyys laskee ja väestön ikärakenne muuttuu. Tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan huoltosuhteeseen ja siksi ihmisen toimintakyky on tulevaisuudessa ikää määrittävämpi tekijä.
On syytä herättää keskustelua yhteiskunnan tavoitteista ja kehittämisestä eri ikäryhmien tarpeet huomioiden ja välttää vastakkainasettelua. Monet kunnat ja kaupungit ovat profiloituneet ikäystävällisenä tai lapsiystävällisenä kaupunkina. Hyvä niin, mutta tulevatko kaikkien asukkaiden tarpeet tasapuolisesti huomioon otetuiksi?
Alkaneen uuden valtuustokauden alussa kunnissa perustetaan vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja. Tarve edunvalvontaan ja aktiiviseen vaikuttamiseen on kaikilla tasoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle Kansallisen senioriliiton ja sen jäsenyhdistysten merkitys sekä jäsenten toimintakyvyn tukena että yhteiskunnallisena vaikuttajana vahvistuu entisestään tulevina vuosina. Vapaaehtoistyön ja koko kolmannen sektorin merkitys paikallisella tasolla on korvaamattoman tärkeä.
Lähes kaksi vuotta jatkunut covid19 -pandemia ja sen seuraukset ovat muistutus siitä, että maailmassa voi tapahtua jotakin, johon emme ole varautuneet. Meidät yllätettiin, vaikka asiantuntijat ovat varoittaneet mahdollisesta pandemiasta ja vaikka maassa on ja pitää olla varautumisjärjestelmä.
Kohtalon käänteissä selviytymiseemme vaikuttavat aiemmat kokemukset, osaaminen ja tapamme toimia. Myös kansanluonne sekä rauhallinen ja vastuullinen suhtautuminen vaikeuksiin on auttanut selviytymään.
Nähdyksi, kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen ovat ihmisen perustarpeita, samoin tunteet yhteenkuuluvuudesta ja omasta kyvykkyydestä. Jokainen tarvitsee tunnetta siitä, että omilla teoilla on merkitystä ja vaikutusta. Erityisesti vanhusväestölle pandemia-aika on lisännyt yksinäisyyden tunnetta. Sillä on suuria vaikutuksia fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi ikäihmiselle olla jopa hengenvaarallinen.
Vanhukset eivät ole taakka, kuluerä eikä hoitolaitokseen sysättävä yhtenäinen joukko. Yhteiskunnan pitää olla hyvä kaikenikäisille. Tarvitsemme sukupolvien välistä yhteyttä pitkäikäisyyden yhteiskunnassa. Tarvitsemme toistemme tukea elämän eri vaiheissa. Jokainen senioriliiton jäsenyhdistyksen järjestämä tilaisuus on sinällään yksinäisyyden ehkäisemiseen tähtäävää arvokasta auttamistyötä, virikkeellistä ja sosiaalista toimintaa.
Jalasjärven kansalliset seniorit ry
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely