A-
A+
Kuvassa seurakunnan määräajaksi Peräseinäjoen Pihantieltä vuokraama kiinteistö, jonne siirtyy osa viime vuonna myydyn Koppi-kiinteistön toiminnoista.
Jari Vierula
Jari Vierula
Seinäjoen seurakunnan viime vuosi sujui taloudellisesti hyvin, vaikka koronapandemia muuten vaikutti merkittävästi toimintaan. Seurakunta sopeutti toimintaansa onnistuneesti ja vuoden 2020 tilinpäätös osoitti lähes 1,2 miljoonan euron ylijäämää.
– Hyvin meni, sillä talousarviossa tavoitteena oli nollatulos. Suurin positiivinen yllätys oli verotulojen toteutuminen noin 150 000 euroa budjetoitua suurempina. Kirkollisverotulot kasvoivat lähes 400 000 eurolla edellisvuoteen verrattuna, sanoi seurakunnan hallintojohtaja Paula Perälampi.
Koronavuotena seurakunnan toimintatuotot vähenivät noin 0,5 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti myös toimintakuluja oli noin 1,7 miljoonaa euroa vähemmän. Ennakoitua suuremman verokertymän lisäksi tulosta paransi noin 400 000 euron testamenttilahjoitus.
Tulos olisi voinut olla vieläkin parempi, mutta seurakunta teki vanhoista investoinneista nyt lähes 600 000 euron kertapoiston. Yhteensä poistot olivat 1,4 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi muodostui 2,6 miljoonaa euroa.
Osa seurakunnan sopeuttamistoimien säästöistä muodostui henkilöstökulujen vähenemisestä. Henkilöstökuluja oli viime vuonna noin 323 000 euroa, eli 3,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstöä ei lomautettu, vaikka koronarajoitukset olisivat hiljentäneet omaa työtä. Henkilöstö oli valmis siirtymään väliaikaisesti niille työaloille, joissa tarvittiin lisää tekijöitä.
– Henkilöstötyövuosia oli yhteensä 155, mikä on 14 vähemmän kuin edellisvuonna. Säästöjä ei tehty kesätyöpaikoista, vaan nuoria otettiin kesätöihin entinen määrä ja niin tehdään myös tänä kesänä, sanoi henkilöstöpäällikkö Heli Lavila.
Seurakunnassa työskenteli 178 vakituista ja 18 määräaikaista työntekijää. Seurakunnan toiminnassa oli mukana 2584 vapaaehtoista työntekijää eri tehtävissä. Määrä on pienempi kuin aikaisemmin, mutta siihenkin on syy koronavuodessa.
– Kokoontumisia oli rajoituksista johtuen vähemmän. Myös monet vapaaehtoistyöntekijöistä kuuluvat riskiryhmiin, Lavila toteaa.
Seurakunnan on varauduttava myös henkilöstön eläköitymisiin, sillä iso määrä on tulevina vuosina jäämässä eläkkeelle muun muassa papistosta, kanttoreista, vahtimestarityöstä sekä hallinto- ja toimistotyöstä.
Seinäjoen seurakunnalla on melkoinen kiinteistömassa, josta kantoi huolta kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Esa Perttu. Hänen mielestään kiinteistöjen korjausvelka tuo isossa määrin haasteita seurakunnalle. Hallintojohtaja Perälampi painotti, että seurakuntien kiinteistöt ovat erityistarkkailussa.
– Projektiasiantuntija laskee kiinteistöjemme korjausvelkaa ja käyttöastetta, mutta työ on vielä kesken. Kiinteistöissä on paljon kiinni ja varmasti jossain vaiheessa hallitusti luovutaan joistain kiinteistöistä.
Peräseinäjoen kappeliseurakunnassa seurakunta myi viime vuoden kuluessa Koppi-kiinteistön. Toimintoja on siirretty Pihantieltä määräajaksi vuokrattuun kiinteistöön.
Myös Peräseinäjoen kirkon tilojen monipuolistaminen on suunnitteilla, mutta siitä Museovirasto lausuu vielä sanansa. Kirkon kattoa on korjattu ja vuotokohdat saatu kuntoon. Korjausten yhteydessä paljastui muitakin vaurioita, joten korjauksia jatketaan tänäkin vuonna.
Seinäjoen seurakuntaan kuului viime vuonna 51 368 henkilöä, jossa vähennystä edellisvuoteen on noin 200 henkilön verran. Kasteita on loppuvuodesta siirtynyt vuodelle 2021. Seinäjoelle muuttaneiden määrä on aiempaa pienempi. Seurakunnasta eronneita (522) on kuitenkin vähemmän kuin edellisvuonna (628). Seurakuntaan liittyi 227 henkilöä.
Kirkkoherra Jukka Salo kiteytti koronavuoden vaikuttaneen aivan erityisesti seurakunnan kokoavaan toimintaan. Alkuvuosi mentiin normaalisti, mutta maaliskuussa kokoava toiminta pysähtyi. Kesällä tilanne parani, joten rippikoulut pystyttiin järjestämään.
Jos koronavuodesta näkee jotain hyvää, niin se on seurakunnan digiloikka ja kyky muokata toimintoja. Koronarajoitusten johdosta oli lyötävä viisaat päät yhteen ja kehitettävä uudenlaisia tapoja työskennellä. Seurakunta striimasi verkkoon tilaisuuksiaan ja aktivoitui sosiaalisessa mediassa.
– Digitoiminnot jäävät seurakunnan rinnakkaistoiminnoksi. Seurakunta on satsannut niin kalustoon kuin osaamiseen. Monet ovat löytäneetkin seurakunnan näiden uusien toimintojen kautta, sanoi kirkkoherra Jukka Salo.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kuvassa seurakunnan määräajaksi Peräseinäjoen Pihantieltä vuokraama kiinteistö, jonne siirtyy osa viime vuonna myydyn Koppi-kiinteistön toiminnoista.
Jari Vierula
Jari Vierula
Seinäjoen seurakunnan viime vuosi sujui taloudellisesti hyvin, vaikka koronapandemia muuten vaikutti merkittävästi toimintaan. Seurakunta sopeutti toimintaansa onnistuneesti ja vuoden 2020 tilinpäätös osoitti lähes 1,2 miljoonan euron ylijäämää.
– Hyvin meni, sillä talousarviossa tavoitteena oli nollatulos. Suurin positiivinen yllätys oli verotulojen toteutuminen noin 150 000 euroa budjetoitua suurempina. Kirkollisverotulot kasvoivat lähes 400 000 eurolla edellisvuoteen verrattuna, sanoi seurakunnan hallintojohtaja Paula Perälampi.
Koronavuotena seurakunnan toimintatuotot vähenivät noin 0,5 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti myös toimintakuluja oli noin 1,7 miljoonaa euroa vähemmän. Ennakoitua suuremman verokertymän lisäksi tulosta paransi noin 400 000 euron testamenttilahjoitus.
Tulos olisi voinut olla vieläkin parempi, mutta seurakunta teki vanhoista investoinneista nyt lähes 600 000 euron kertapoiston. Yhteensä poistot olivat 1,4 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi muodostui 2,6 miljoonaa euroa.
Osa seurakunnan sopeuttamistoimien säästöistä muodostui henkilöstökulujen vähenemisestä. Henkilöstökuluja oli viime vuonna noin 323 000 euroa, eli 3,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstöä ei lomautettu, vaikka koronarajoitukset olisivat hiljentäneet omaa työtä. Henkilöstö oli valmis siirtymään väliaikaisesti niille työaloille, joissa tarvittiin lisää tekijöitä.
– Henkilöstötyövuosia oli yhteensä 155, mikä on 14 vähemmän kuin edellisvuonna. Säästöjä ei tehty kesätyöpaikoista, vaan nuoria otettiin kesätöihin entinen määrä ja niin tehdään myös tänä kesänä, sanoi henkilöstöpäällikkö Heli Lavila.
Seurakunnassa työskenteli 178 vakituista ja 18 määräaikaista työntekijää. Seurakunnan toiminnassa oli mukana 2584 vapaaehtoista työntekijää eri tehtävissä. Määrä on pienempi kuin aikaisemmin, mutta siihenkin on syy koronavuodessa.
– Kokoontumisia oli rajoituksista johtuen vähemmän. Myös monet vapaaehtoistyöntekijöistä kuuluvat riskiryhmiin, Lavila toteaa.
Seurakunnan on varauduttava myös henkilöstön eläköitymisiin, sillä iso määrä on tulevina vuosina jäämässä eläkkeelle muun muassa papistosta, kanttoreista, vahtimestarityöstä sekä hallinto- ja toimistotyöstä.
Seinäjoen seurakunnalla on melkoinen kiinteistömassa, josta kantoi huolta kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Esa Perttu. Hänen mielestään kiinteistöjen korjausvelka tuo isossa määrin haasteita seurakunnalle. Hallintojohtaja Perälampi painotti, että seurakuntien kiinteistöt ovat erityistarkkailussa.
– Projektiasiantuntija laskee kiinteistöjemme korjausvelkaa ja käyttöastetta, mutta työ on vielä kesken. Kiinteistöissä on paljon kiinni ja varmasti jossain vaiheessa hallitusti luovutaan joistain kiinteistöistä.
Peräseinäjoen kappeliseurakunnassa seurakunta myi viime vuoden kuluessa Koppi-kiinteistön. Toimintoja on siirretty Pihantieltä määräajaksi vuokrattuun kiinteistöön.
Myös Peräseinäjoen kirkon tilojen monipuolistaminen on suunnitteilla, mutta siitä Museovirasto lausuu vielä sanansa. Kirkon kattoa on korjattu ja vuotokohdat saatu kuntoon. Korjausten yhteydessä paljastui muitakin vaurioita, joten korjauksia jatketaan tänäkin vuonna.
Seinäjoen seurakuntaan kuului viime vuonna 51 368 henkilöä, jossa vähennystä edellisvuoteen on noin 200 henkilön verran. Kasteita on loppuvuodesta siirtynyt vuodelle 2021. Seinäjoelle muuttaneiden määrä on aiempaa pienempi. Seurakunnasta eronneita (522) on kuitenkin vähemmän kuin edellisvuonna (628). Seurakuntaan liittyi 227 henkilöä.
Kirkkoherra Jukka Salo kiteytti koronavuoden vaikuttaneen aivan erityisesti seurakunnan kokoavaan toimintaan. Alkuvuosi mentiin normaalisti, mutta maaliskuussa kokoava toiminta pysähtyi. Kesällä tilanne parani, joten rippikoulut pystyttiin järjestämään.
Jos koronavuodesta näkee jotain hyvää, niin se on seurakunnan digiloikka ja kyky muokata toimintoja. Koronarajoitusten johdosta oli lyötävä viisaat päät yhteen ja kehitettävä uudenlaisia tapoja työskennellä. Seurakunta striimasi verkkoon tilaisuuksiaan ja aktivoitui sosiaalisessa mediassa.
– Digitoiminnot jäävät seurakunnan rinnakkaistoiminnoksi. Seurakunta on satsannut niin kalustoon kuin osaamiseen. Monet ovat löytäneetkin seurakunnan näiden uusien toimintojen kautta, sanoi kirkkoherra Jukka Salo.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kuvassa seurakunnan määräajaksi Peräseinäjoen Pihantieltä vuokraama kiinteistö, jonne siirtyy osa viime vuonna myydyn Koppi-kiinteistön toiminnoista.
Jari Vierula
Jari Vierula
Seinäjoen seurakunnan viime vuosi sujui taloudellisesti hyvin, vaikka koronapandemia muuten vaikutti merkittävästi toimintaan. Seurakunta sopeutti toimintaansa onnistuneesti ja vuoden 2020 tilinpäätös osoitti lähes 1,2 miljoonan euron ylijäämää.
– Hyvin meni, sillä talousarviossa tavoitteena oli nollatulos. Suurin positiivinen yllätys oli verotulojen toteutuminen noin 150 000 euroa budjetoitua suurempina. Kirkollisverotulot kasvoivat lähes 400 000 eurolla edellisvuoteen verrattuna, sanoi seurakunnan hallintojohtaja Paula Perälampi.
Koronavuotena seurakunnan toimintatuotot vähenivät noin 0,5 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti myös toimintakuluja oli noin 1,7 miljoonaa euroa vähemmän. Ennakoitua suuremman verokertymän lisäksi tulosta paransi noin 400 000 euron testamenttilahjoitus.
Tulos olisi voinut olla vieläkin parempi, mutta seurakunta teki vanhoista investoinneista nyt lähes 600 000 euron kertapoiston. Yhteensä poistot olivat 1,4 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi muodostui 2,6 miljoonaa euroa.
Osa seurakunnan sopeuttamistoimien säästöistä muodostui henkilöstökulujen vähenemisestä. Henkilöstökuluja oli viime vuonna noin 323 000 euroa, eli 3,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstöä ei lomautettu, vaikka koronarajoitukset olisivat hiljentäneet omaa työtä. Henkilöstö oli valmis siirtymään väliaikaisesti niille työaloille, joissa tarvittiin lisää tekijöitä.
– Henkilöstötyövuosia oli yhteensä 155, mikä on 14 vähemmän kuin edellisvuonna. Säästöjä ei tehty kesätyöpaikoista, vaan nuoria otettiin kesätöihin entinen määrä ja niin tehdään myös tänä kesänä, sanoi henkilöstöpäällikkö Heli Lavila.
Seurakunnassa työskenteli 178 vakituista ja 18 määräaikaista työntekijää. Seurakunnan toiminnassa oli mukana 2584 vapaaehtoista työntekijää eri tehtävissä. Määrä on pienempi kuin aikaisemmin, mutta siihenkin on syy koronavuodessa.
– Kokoontumisia oli rajoituksista johtuen vähemmän. Myös monet vapaaehtoistyöntekijöistä kuuluvat riskiryhmiin, Lavila toteaa.
Seurakunnan on varauduttava myös henkilöstön eläköitymisiin, sillä iso määrä on tulevina vuosina jäämässä eläkkeelle muun muassa papistosta, kanttoreista, vahtimestarityöstä sekä hallinto- ja toimistotyöstä.
Seinäjoen seurakunnalla on melkoinen kiinteistömassa, josta kantoi huolta kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Esa Perttu. Hänen mielestään kiinteistöjen korjausvelka tuo isossa määrin haasteita seurakunnalle. Hallintojohtaja Perälampi painotti, että seurakuntien kiinteistöt ovat erityistarkkailussa.
– Projektiasiantuntija laskee kiinteistöjemme korjausvelkaa ja käyttöastetta, mutta työ on vielä kesken. Kiinteistöissä on paljon kiinni ja varmasti jossain vaiheessa hallitusti luovutaan joistain kiinteistöistä.
Peräseinäjoen kappeliseurakunnassa seurakunta myi viime vuoden kuluessa Koppi-kiinteistön. Toimintoja on siirretty Pihantieltä määräajaksi vuokrattuun kiinteistöön.
Myös Peräseinäjoen kirkon tilojen monipuolistaminen on suunnitteilla, mutta siitä Museovirasto lausuu vielä sanansa. Kirkon kattoa on korjattu ja vuotokohdat saatu kuntoon. Korjausten yhteydessä paljastui muitakin vaurioita, joten korjauksia jatketaan tänäkin vuonna.
Seinäjoen seurakuntaan kuului viime vuonna 51 368 henkilöä, jossa vähennystä edellisvuoteen on noin 200 henkilön verran. Kasteita on loppuvuodesta siirtynyt vuodelle 2021. Seinäjoelle muuttaneiden määrä on aiempaa pienempi. Seurakunnasta eronneita (522) on kuitenkin vähemmän kuin edellisvuonna (628). Seurakuntaan liittyi 227 henkilöä.
Kirkkoherra Jukka Salo kiteytti koronavuoden vaikuttaneen aivan erityisesti seurakunnan kokoavaan toimintaan. Alkuvuosi mentiin normaalisti, mutta maaliskuussa kokoava toiminta pysähtyi. Kesällä tilanne parani, joten rippikoulut pystyttiin järjestämään.
Jos koronavuodesta näkee jotain hyvää, niin se on seurakunnan digiloikka ja kyky muokata toimintoja. Koronarajoitusten johdosta oli lyötävä viisaat päät yhteen ja kehitettävä uudenlaisia tapoja työskennellä. Seurakunta striimasi verkkoon tilaisuuksiaan ja aktivoitui sosiaalisessa mediassa.
– Digitoiminnot jäävät seurakunnan rinnakkaistoiminnoksi. Seurakunta on satsannut niin kalustoon kuin osaamiseen. Monet ovat löytäneetkin seurakunnan näiden uusien toimintojen kautta, sanoi kirkkoherra Jukka Salo.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely