Yksimielisyyttä on vaikea löytää

Aluevaltuuston kuumin peruna eli palveluverkkoesitys palautettiin valmisteluun aluehallituksen päätöksen myötä.

Terhi Rintala

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen esitteli ennen helatorstaina virkamiesvalmisteluna laaditun esityksen palveluverkon karsimisesta. Se on ehtinyt herättää närää etenkin reuna-alueiden asukkaissa, joiden vähäiset palvelut olivat kapenemassa tai jopa kokonaan siirtymässä muualle.

Aluehallitus ehti jo kertaalleen kokoontua kaksi viikkoa sitten. Silloin se ei torpannut palveluverkkoesitystä. Muutos tuli ainoastaan viikonloppujen kiirevastaanottoihin, joiden aikataulua aluehallitus halusi jouduttaa kahdella kuukaudella.

Maanantaina aluehallitus kokoontui heti aamukahdeksalta ylimääräiseen kokoukseen. Aluehallituksen jäsen Esko Ahonen (kesk.) esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Ahosen ehdotusta kannattivat Jaakko Pukkinen, Helena Tuuri-Tammela, Kai Pöntinen ja Anneli Jäätteenmäki.

Suoritetussa äänestyksessä aluehallitus päätti palauttaa palveluverkkoesityksen valmisteluun äänin 10-1. Ainoa aluehallituksen jäsen, joka kannatti hyvinvointialuejohtajan esitystä, oli Sirkka Penttilä (sd.).

Aluehallituksen päätöksen johdosta palveluverkkoa käsittelevät pykälät poistettiin kello 12 alkaneen aluevaltuuston esityslistalta.

Valmisteluun palauttaminen tarkoittaa sitä, että asia tuodaan poliittiseen päätöksentekoon syksyllä.

– Tämä oli oikea ratkaisu. Tarvitaan laajemmin vaikutusten arviointia päätöksenteon perustaksi. Vaikuttamismahdollisuuksia on varattava sekä kansalaisille että henkilöstölle, linjasi aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.).

Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen on huolissaan päätösten lykkääntymisestä.

– On aivan selvää, että seuraavissa ministeriön kanssa käytävissä lainanottovaltuusneuvotteluissa tullaan kysymään, miten hyvinvointialueet ovat toimeenpanneet säästöohjelmiaan. Olen huolissani siitä, että tärkeät säästöjä tuovat päätökset lykkääntyvät, enkä usko päätösten olevan yhtään helpompia syksyllä. Syksyllä on edessä myös vuodeosastorakenteen analysointi, Järvinen totesi.

Kun pykälät poistuivat esityslistalta, keskustelua palveluverkosta ei käyty julkisesti aluevaltuustossa. Tehtyä päätöstä kuitenkin sivuttiin monissa puheenvuoroissa. Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Tapio Varmola jakoi SeAMK:n entisenä rehtorina ymmärrystä virkamiesvalmistelijoille ja pöllytti muuta valtuustoa.

– Tässä kokouksessa piti käsitellä palveluverkkoa. Se olisi jälleen haastanut kykyä tehdä vaikeita päätöksiä. Haluammeko tehdä päätöksiä kesän jälkeen vai siirrämmekö ne suoraan seuraavalle valtuustolle?

Varmolan heitto sai kipakan vastauksen valtuuston puheenjohtajalta.

– Se on meidän tehtävä. Pitää olla poliittista selkärankaa tehdä se, Risikko napautti.

Vaikka kiperin päätös työnnettiin syksylle, aluevaltuustolla riitti silti puhuttavaa. Kokouksessa äänestettiin peräti neljä kertaa. Ensimmäinen äänestys koski Sami Kuulan (kok.) haluamaa toimenpidealoitetta.

Valtuusto hyväksyi ensihoidon palvelutasopäätöksen, jonka myötä ensihoidon resurssi lisääntyy uusien ambulanssien myötä.

Itse ensihoitajan työskentelevä Sami Kuula nosti keskusteluun ensihoidon 24 tunnin työaikamallin ja esitti päätökseen lisättäväksi toimenpidealoitetta mallin selvittämisestä. Äänin 31–28 toimenpidealoitetta ei hyväksytty.

Työaikamalli jakaa mielipiteitä ensihoidossa. Hieman yli puolet kannattaa sitä. Lasse Rajala (kok.) kysyikin osuvasti, kumpi on niskan päällä, jos vedotaan työntekijöiden vastustukseen.

Myöhemmin kokouksessa Kuula jätti asiasta valtuustoaloitteen. Lopputulos oli siis sama, mutta sosialidemokraattien valtuutetut eivät halunneet sopia asiasta yksimielisesti, kun aluevaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) sitä kysyi.

Kolme muuta äänestystä liittyivät hyvinvointialueen yhteiseen kiirevastaanottoon. Palveluverkkouudistuksen yhteydessä esiteltiin myös uusi kiirevastaanottojen malli, jossa sote-keskusten viikonloppujen kiirevastaanottotoiminta siirtyy vaiheittain yhteiseen kiirevastaanottoon Seinäjoelle.

Siirtymä on vaiheistettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa, kesällä 2024, sosiaali- ja terveyskeskusten kiirevastaanotot ovat avoinna arkisin kello 8–18. Poikkeuksena on Seinäjoen sote-keskuksen kiirevastaanotto, joka on avoinna arkisin kello 8–20.

Toisessa vaiheessa (1.10.2024 alkaen) yhteiseen kiirevastaanottoon Seinäjoelle siirtyvät Lapuan, Ilmajoen ja Kurikan viikonloppujen kiirevastaanotot. Kolmannessa vaiheessa, 1.4.2025 alkaen, viikonloppujen kiirevastaanotot siirtyvät Seinäjoelle myös Alajärveltä, Kauhavalta ja Kauhajoelta. Alavuden osalta kiirevastaanotto siirtyy Kuusiolinnan palvelusopimuksen loppuessa vuodenvaihteessa 2025–2026.

Aluehallitus aikaisti kolmatta vaihetta niin, että Alajärven, Kauhavan ja Kauhajoen kiirevastaanotot siirtyisivät Seinäjoelle jo 1.2.2025. Aki Ylinen (kesk.) esitti, että aikataulutus palautettaisiin alkuperäisen viranhaltijaesityksen mukaiseksi, 1.4.2025 alkaen.

Risto Mattila (ps.) esitti koko asian palauttamista valmisteluun. Äänin 34–25 aluevaltuusto päätti kuitenkin jatkaa asian käsittelyä.

Mattila teki sen jälkeen toisen esityksen, jonka mukaan 3. vaiheesta luovuttaisiin kokonaan. Seuraavaksi vastakkain olivat Ylisen ja Mattilan esitykset. Ylisen esitys voitti äänin 47–11, Kai Pöntisen äänestäessä tyhjää.

Kolmas äänestys käytiin pohjaesityksen ja Ylisen esityksen välillä. Äänin 20–39 Ylisen esitys voitti, joten 3. vaihe käynnistyy vasta 1.4.2025.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Olavi Kandolin (kesk.) esitteli aluevaltuustolle hyvinvointialueen vuoden 2023 arviointikertomuksen. Kandolin kritisoi sitä, että talousarviokirjasta näyttää kokonaan unohtuneen seuranta.

– Meillä ei ole riittävästi todennettavia mittareita, joiden avulla valtuusto pystyisi seuraamaan päätösten vaikutuksia. Osavuotiskatsauksissa painottuvat talousluvut, mutta palvelun laatua kuvaavat tavoitteet puuttuvat kokonaan.

Aluevaltuuston kokous venähti lähes viisituntiseksi. Puhetta olisi piisannut pidempään, ellei Seinäjoen kaupunginvaltuuston alkaminen olisi painanut päälle.

Lukuisat äänestykset ja keskustelun pohjavirta kertovat, että valtuuston yksimielisyys on tällä hetkellä vaikeasti saavutettavissa. Säästää pitäisi, mutta tarjolla on vain kipeitä vaihtoehtoja. Silloin on helpompi piikitellä muita kuin etsiä ratkaisuja.