Uudet tilat keräsivät kehuja

Jalasjärven koulukeskuksen uusien rakennusten vihkiäisjuhlaa vietettiin torstaina kutsuvierasjoukon keskellä. Oppilaiden kanssa vihkiäisjuhlaa vietettiin jo joulukuussa itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä.

Terhi Rintala

Jalasjärven koulukeskuksen uudet rakennukset otettiin käyttöön syksyllä. Yläkoulussa ja taitotalossa päästiin aloittamaan jo elokuussa, kun kouluvuosi käynnistyi. Jalas-Areena ja keittiön saneeraukset valmistuivat lokakuussa. Vihkiäisjuhla siirtyi tämän vuoden puolelle.

Juhlapuhujaksi kutsuttu Mari Kiviniemi kuvaili koulukeskuksen uusia rakennuksia upeaksi investoinniksi tulevaisuuteen.

– Kun toimintaympäristö on kunnossa, on helpompi keskittyä pääasiaan eli oppimiseen, opettamiseen ja koulutyötä tukeviin palveluihin. Tavoitteena on, että tämän koulukeskuksen ovista lähtevät nuoret ovat valmiita jatko-opintoihin sekä elämään yleensä. Hyviä valmiuksia tarvitaan, sillä maailma on muuttunut yhä epävarmemmaksi.

Kiviniemi painotti, että tulevaisuuden haasteista ja elämän epävarmuudesta selviytymiseen vaaditaan nuorilta ja heidän läheisiltään resilienssiä.

– Se tarkoittaa kykyä joustaa, mukautua ja palautua. Joustavuuteen kykenevälle elämä on vähän helpompaa.

Resilienssi kehittyy yksilön, läheisten ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Koululla ja koko kouluyhteisöllä on sen kehittymisessä iso rooli.

– Näissä tiloissa on uskallettava kokeilla ja epäonnistua, antaa itselle mahdollisuus oppia ka olla luovuttamatta sekä kokeilla tarvittaessa rohkeasti uudelleen.

Kiviniemi muistutti, että koulu ei ole yksin vastuussa lasten ja nuorten resilienssin kehittymisestä, sillä siihen tarvitaan koko kylä.

– Koululla on kokonaisvaltainen vastuu perusopetuksesta. Ihmisenä kasvua ja yhteiskunnan jäsenenä onnistumista on vaikeaa mitata, mutta tietojen ja taitojen osalta arviointi onnistuu.

PISA-tutkimus on yksi keskeinen keino. Suomen tulokset ovat laskeneet. Kiviniemi pohti, millaisia korjausliikkeitä pitäisi tehdä.

– Ensinnäkin kyse on rahasta ja resursseista. Niiden avulla voidaan varmistaa, että erityistä tukea tarvitsevat koululaiset myös saavat sitä. Lisätunnit opetukseen ovat myös tarpeen ja nekin maksavat.

Toinen tärkeä toimi on panostaa opettajiin - heidän jatko- ja täydennyskoulutukseensa ja siihen, että he voivat tehdä työnsä rauhassa, keskittyen olennaiseen.

Kolmanneksi koululaisten osaamista on arvioitava riittävästi.

– Nimittäin sitä, mitä ei mitata, ei voi parantaa. PISA-tutkimus ei yksin riitä tähän. Kattava, valtakunnallinen arviointi voi auttaa opettajia ja kouluja tunnistamaan oppimistarpeet ja sopeuttamaan opetusta niiden mukaan.

Toteutusorganisaation puolesta puhuneet Jussi Timo ja Ismo Koivusalo nostivat esiin projektin erityispiirteitä.

– Ajankohtana tämä oli poikkeuksellinen, sillä siihen sisältyivät koronan vaikutukset ja sodan alkaminen, mikä näkyi kustannusten yleisenä nousuna.

Kiinteistöprojektinjohtajana toiminut Jussi Timo Rambollilta kuvaili hanketta monipuoliseksi ja laajaksi.

– Tähän sisältyi kahden rakennuksen purku, käytössä olevan keittiön saneeraus ja kolme uudisrakennusta. Rakentaminen tapahtui alueella, jossa koulua pidettiin koko ajan. Se vaikutti moneen asiaan.

Ramboll tuli mukaan hankkeeseen huhtikuussa 2021. Hanke päättyi lokakuussa 2023, kun Jalas-Areena ja keittiön saneerausosa saatiin valmiiksi.

Kurikan kaupungin puheenvuoron käytti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Keskinen. Hän muisteli olleensa itse ensimmäistä ikäluokkaa, joka aloitti lukion uusissa tiloissa 1990-luvulla. Nyt hänen poikansa Väinö on sitä ikäluokkaa, joka aloitti yläkoulun uusissa tiloissa.

Kurikan kaupungille kyse oli isosta investoinnista, sillä kokonaisuudelle tuli hintaa yhteensä 18,9 miljoonaa euroa. Koulukeskuksen alueella työskentelee noin 100 henkilöä, kun opetushenkilöstön lisäksi mukaan lasketaan siivous, keittiötoimi, kiinteistönhoito, koulusihteerit ja oppilashuolto. Alueella on oppilaita yhteensä 606, joista 81 lukion puolella.

Lukiolaisten puolesta opiskelijan puheenvuoron käyttänyt abiturientti Jaana Järvilehto muisteli parin viikon takaisia penkkareita, joissa laulettiin parakeista ja uuden koulun tekemisestä. Järvilehto muistutti myös, että yläkoulun aikana opitaan perusasiat, jotta niitä voidaan syventää tulevissa opinnoissa.

– Vakaan pohjan päälle on hyvä rakentaa uutta.

Rehtorit Sirkku Järvinen, Juha Yli-Hynnilä ja Hannu Mäkynen muistelivat rakennusvaiheita ja niihin liittyviä kokemuksia, joista osa oli rehtoreille aivan uutta. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja nyt saadaan nauttia uusista tiloista.

Tilaisuuden päätössanat lausui sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa.