Symboliikka osa pääsiäistä

Terhi Rintala

Jo lapsuudessaan Heikki Sariola oppi, että pääsiäinen on juhla-aikaa.

– Se ei liittynyt vain siihen, että isä oli töissä. Pääsiäiseen valmistautuminen näkyi myös kotona, Sariola muistelee.

Mämmin lisäksi lapsuuden pääsiäisiin liittyivät makeat leivonnaiset ja juhlavampi ruoka. Ne erottivat pääsiäisen muusta ajasta.

– Asuimme aina lähellä kirkkoa, vaikka paikkakunta vaihtui.

Virroilta Sariolalla on vähän muistoja. Jyväskylässä perheen koti oli seuraavassa korttelissa ja Laukaassa kirkkoon oli matkaa kilometri. Kun isästä tuli Lapuan piispa, Heikki Sariola oli lukioikäinen. Koti oli tuomiokirkon parkkipaikan toisella puolella.

– Kun tulin opiskelujen jälkeen seurakuntapastoriksi Kurikkaan, kirkkoon oli matkaa kotoamme muutama sata metriä.

Kodin ja kirkon läheisyys on omalla tavallaan vaikuttanut siihen, että Sariola viihtyy kirkon penkissä.

– Jos pääsiäisenä on töitä, haaveena on aina, että pääsen kokemaan pääsiäisen myös kirkon penkistä.

Omassa perheessä pääsiäinen sai lisämerkityksiä, kun Sariolat viettivät 1980-luvun lopulla vuoden Etelä-Saksassa.

– Siellä pääsiäinen on iso juhla, laajuudeltaan lähempänä joulua kuin meillä Suomessa.

Sariola oli kaivannut pääsiäiseen lisää juhlavuutta.

– Se on kristikunnan suurin juhla. Sisäinen maailmani sanoi, että pääsiäistä pitäisi juhlia enemmän. Saksassa eletty vuosi antoi meille niitä asioita, mitä oli kaivattu.

Pääsiäisyön messu oli uusi kokemus. Koteja ja kaupunkien keskustoja koristeltiin pääsiäistä varten. Pääsiäisyönä jaettiin pieniä lahjoja ja syötiin juhlaruoka pääsiäisen ilosanoman kunniaksi.

– Oli uskomaton elämys nähdä Etelä-Saksan pääsiäinen. Se teki meihin syvän vaikutuksen ja vaikutti pysyvästi siihen, miten meidän perheessämme vietetään pääsiäistä.

Pääsiäistä vietetään Sarioloilla useamman sukupolven voimin. Siihen kuuluu pieniä lahjoja ja pääsiäisyön juhla-ateria. Jo hyvissä ajoin maljakkoon tuodaan oksia, jotka saavat koristeekseen pieniä lintuja ja värjättyjä kananmunia. Pääsiäisruohoon tehdään Jeesuksen hauta.

– Pitkäperjantaina syömme perinteisesti kalaa. Iso nieriä laitetaan uuniin. Pääsiäisenä syödään lammasta. Teemme monella tavalla pääsiäisestä juhlan, jota lapsetkin haluavat edelleen tulla viettämään kotiin.

Tänä pääsiäisenä Heikki Sariola on töissä. Kiirastorstaina hän on Kurikassa, pitkäperjantaina Jurvassa ja pääsiäispäivänä Jalasjärven ja Koskuen kirkoissa.

– Valmistelutyötä on paljon. Etenen saarnojen kirjoittamisessa aikajärjestyksessä. Kun pääsiäinen etenee kronologisesti oikein, on helpompi löytää se, mitä haluaa sanoa.

Koska koti on täynnä perheenjäseniä koko pääsiäisen, Sariola kirjoittaa saarnat ja valmistelee jumalanpalvelukset hyvissä ajoin.

– Hyvä etukäteistyö tuo mielenrauhan. Jos työt ovat tekemättä, en ole lapsille ja lastenlapsillekaan läsnä niin kuin haluaisin.

Isot juhlapyhät ovat hienoja, mutta myös työläitä.

– Nuorelle papille tavalliset kirkkopyhät ovat helpompaa aikaa opetella ammattia. Juhlapyhien aikana työtehtäviä on tiheästi. Saarnojen kirjoittaminen vie eniten aikaa.

Kirkkovuoden käsikirjaan liittyvät ohjeet oppii vähitellen. Ensimmäinen vuosi on tärkein, mutta ammatin perusteet saa laajemmin haltuun vasta kolmen vuoden jälkeen, sillä käsikirjasta on eri versioita ja kukaan ei ole töissä jokaisena sunnuntaina.

– Sekin pitää oppia, että kirkkovuosi ja kalenterivuosi eivät ole sama asia.

Sariola painottaa, että pappina ei tule koskaan valmiiksi.

– Kaikissa toimituksissa on oltava aidosti läsnä. Vaikka työkokemus tuo turvaa, oma elämäntilanne ja kokemukset voivat haastaa taitoa olla läsnä. Eri elämänvaiheissa kollegat ovat tärkeitä, sillä se tuki, jota voi saada muilta papeilta, on korvaamatonta. Se ja ryhmätyönohjaus vievät eteenpäin, mutta loppumatka jokaisen on kuljettava yksin, jotta löytää oman tapansa tehdä työtä.

Pääsiäinen puhuttelee Heikki Sariolaa, sillä siihen sisältyy symboliikkaa, joka avautuu eri elämävaiheissa eri tavoin.

– Pääsiäisen sanomaan voi löytää eri-ikäisenä ja eri elämänvaiheissa uusiakin tulokulmia.

Pitkäperjantain viisi ruusua symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Alttari puetaan kiirastorstaina mustaan. Esimerkkejä löytyy paljon.

– Osa symboleista on sellaisia, että ne puhuttelevat vasta, kun tuntee taustaa riittävästi. Silloin osaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja rakentaa kertomusta niiden kautta.

Sariola sanoo, että nykyihminen kaipaa kokemusta ja siihen pääsiäisen symboliikka tarjoaa mahdollisuuksia.

– Pitkäperjantaina sammutetaan kynttilä Jeesuksen kuolinhetkellä. Kaikkea ei tarvitse sanoa, osa pääsiäisen sanomasta voi olla ihmisen sisäistä keskustelua. Se on valon ja pimeyden vuoropuhelua, joka lopulta kääntyy pääsiäisaamun kirkkauteen.