Susia ei pannoiteta tänä talvena – Suomen Metsästäjäliitto on Luonnonvarakeskuksen päätöksestä täysin eri mieltä

Jari Vierula

Suomen Metsästäjäliitto pitää erityisen valitettavana Luonnonvarakeskuksen (Luke) päätöstä olla pannoittamatta susia tänäkään talvena. Metsästäjäliitto katsoo susien GPS-pantatiedon olleen metsästäjille arvokasta susien liikkeiden seuraamisessa metsäkoirien suojaamiseksi ja susivahinkojen välttämiseksi.

Myös susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä tehdyssä kansalaisaloitteessa vaaditaan, että Luonnonvarakeskuksen tulee aloittaa susien pannoitukset uudelleen. Aloite keräsi kansalaisaloite.fi -sivustolla noin 61 000 allekirjoitusta.

Luonnonvarakeskus toteaa, että pannoitusten poisjäänti ei heikennä suden kanta-arvion luotettavuutta. Luken arviot pohjautuvat yhä vahvemmin DNA-näytteistä saataviin tietoihin, suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun kirjattuihin havaintoihin ja tutkimustietoon suden biologiasta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan pantaseurantaa on vaikeaa laajentaa koko maan kattavaksi, ja muun muassa Länsi-Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta, jolloin lupia on vaikea saadaan riittävän isoille maa-alueille.

Metsästäjäliitto on tiedottanut olevansa yllättynyt, että Luke luopuu kymmeniätuhansia allekirjoituksia keränneestä kansalaisaloitteesta huolimatta pannoituksesta.

Peräseinäjoen eteläosassa susia

Peräseinäjoen metsästysseuran puheenjohtaja Juhana Virtanen istuu myös Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin hallituksessa ja on täysin samoilla linjoilla pannoituksen lisäämisestä.

– Lisätähän niitä pitäisi, jotta koiria ei menisi susien suuhun, kun tiedettäisiin laumojen liikkumiset.

Peräseinäjoen alueella on havaintoja susista, joiden arvellaan olevan läpikulkumatkalla. Virtanen toteaa, että Peräseinäjoen alueen eteläpäässä voidaan jo puhua susilaumasta.

– Se on jo ongelmallista. Sammatin hirviporukka ei ole susiuhkan vuoksi juuri koiria käyttänyt metsästykseen.

Metsästys estäisi kannan kasvamisen

Peräseinäjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkalan mukaan alueella on havaittu susia syksyn mittaan useita kertoja viikossa, välillä päivittäin. Metsästyskoiria ei ole vielä joutunut susien tappamaksi, koska metsästäjät eivät ole käyttäneet koiria pahimmilla susialueilla.

Honkala katsoo, että pantasusia tarvitaan, mutta ei näe susien pannoittamisen lisäyksellä olevan suurta hyötyä Peräseinäjoen alueella. Suurten metsästysalueiden Itä- ja Pohjois-Suomessa pannoittamisella on suuri merkitys.

– Täällä susien liikkeet ovat selvästi paremmin petoyhdyshenkilöiden ja metsästäjien havaintojen ansiosta tiedossa.

Kannanhoidollisen metsästyksen salliminen olisi sen sijaan tärkeää.

– Näin kannan kasvaminen liian suureksi saataisiin estettyä ja sudet pysyisivät ihmisarkoina sekä poissa asutuksen läheltä.

Jalasjärvellä susista jatkuvia havaintoja

Susia on Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hannu Rajan mukaan alueella runsaasti. Susihavaintoja tehdään jatkuvasti.

– Havainnot ovat lähes jokapäiväisiä. Tulee havaintoja jopa useammasta sudesta kuin yhdestä tai kahdesta.

Hänen tiedossaan ei ole, että susi olisi tappanut alueella metsästyskoiran. Hän kuitenkin arvelee, että tällä susimäärällä se on vain ajan kysymys.

– Olisi aivan ehdottoman tärkeää saada kannanhoidollinen metsästys käyntiin.

Pantasusia olisi hänen mielestään hyvä lisätä. Huono puoli on, että suden paikannuksen näyttö voi olla jopa vuorokauden myöhässä.

Ei vielä tänä talvena

Maa- ja metsätalousministeriön viimeviikkoisen tiedotteen mukaan suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista suojelutason raja-arvon ylittyessä talvella 2021–2022. Suunnittelutyö jatkuu metsästyksen kohdentamisen ja muiden yksityiskohtien tarkemmalla määrittelyllä.

Tänä talvena susia ei metsästetä kannanhoidollisin perustein. Susia voi poistaa Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla.