Spelihistoria kirjaksi

Terhi Rintala

Kauhajoella juhlitaan kesäkuussa spelien 50-vuotista historiaa. Kulttuurineuvos Jorma Aro kirjoittaa opetusneuvos Erkki Nevanperän kanssa kirjaa speleistä.

– Tämä on ollut vuosien työ, joka on kääntymässä loppusuoralle, Aro kertoi helmikuussa, kun etsi Pelimannituvalta kuvia Jalasjärven ensimmäisistä speleistä.

Spelit ry:n hallitus perustettiin vuonna 1971 ja ensimmäisiä kansanmusiikkijuhlia vietettiin Kauhajoella vuonna 1972.

– Hallituksessa oli siihen aikaan Lauri Kotiranta Jalasjärveltä ja Martti Lepistö Peräseinäjoelta. Myös Aatos Alanko ja Esko I. Välimäki olivat pitkään Jalasjärveltä mukana hallituksen toiminnassa. Peräseinäjokelainen Raimo Moisio oli myös aktiivisesti mukana.

Aro nimeää Etelä-Pohjanmaan keskeisiksi kansanmusiikkipitäjiksi Ilmajoen, Kauhajoen, Jalasjärven, Alavuden, Teuvan ja Lapuan.

– Niiden vaikutus muualle on ollut suurin ja tekemisen laajuus merkittävää.

Historialliset kovat spelit

Jalasjärven ensimmäiset spelit järjestettiin vuonna 1974. Ne kestivät viisi päivää. Jorma Aro pitää vuoden 1974 spelejä historiallisen kovina.

– Pääjuttu oli Friikoolin messu, joka taltioitiin MTV:n kautta esitettäväksi. Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Muistan, kun Arvo Ristilä seisoi pääovella järjestysmiehenä ja sanoi väelle, että ”teidän pitää nyt vaan odottaa rauhassa”.

Televisioinnin vuoksi yleisö piti ottaa kirkkoon puoli tuntia aikaisemmin ja heidän piti istua kirkossa odottamassa nauhoituksen alkua.

– Kaikki eivät edes mahtuneet mukaan. Sen vuoksi Friikoolin Messusta jouduttiin järjestämään kaksi erillistä näytöstä.

Toinen hieno kokemus oli museolla järjestetty Merikanto-juhla.

– Jalasjärven spelit olivat pitkään esiintyjämäärältään suurimmat. 1600 esiintyjää oli erittäin suuri luku. Viiden päivän aikana yleisöä kertyi eri tilaisuuksiin 15 000.

Kolmet spelit

Jalasjärven toiset spelit järjestettiin vuonna 1983. Sen pääsuunnittelijat olivat Aatos Alanko ja Matti Piirto.

– Niistä on jäänyt mieleen Vävyjen spelit, joissa silloinen ministeri Kalevi Kivistö soitti klarinettia. Konsertissa esiintyivät myös Matti Tuloisela, Jaakko Hietikko ja Lasse Kataja.

Kolmannen kerran Jalasjärvellä spelattiin vuonna 1994. Teemana oli ”Ilo elää musiikissa”. Hannu Salo ohjasi Nuori Frigård –näytelmän. Professori Lea Virtasen johdolla pohdittiin seminaarissa kansankulttuurin syvintä olemusta.

– Urkuri Kalevi Kiviniemi viihteellä -konsertti esitteli taiteilijan monipuolista osaamista.

Nykytila harmittaa

Mistä spelit saivat alkunsa?

– Se oli vastareaktiota sille, että kansanmusiikkia pistetään alta lipan. Maakunnassa vallitsi pitkään hiljaisuus, joka päättyi Kaustisten innoittamana.

Spelit ovat 50 vuoden ajan kiertäneet eri pitäjissä.

– On monipiippuinen juttu, onko se ollut tapahtumalle hyvä vai huono asia.

Kulttuurineuvosta surettaa kansanmusiikin nykyasema.

– Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutuksen myötä taso ja alaan liittyvä tutkimus on noussut huimasti, mutta kansanmusiikkia ei tällä hetkellä näe eikä kuule. Kansantanssia vielä vähemmän.

Aron mukaan Ruotsi ja Norja osaavat arvostaa omaa kansanperinnettään.

– Meillä kansankulttuuri on tällä hetkellä kateissa. Toivottavasti sen arvo ymmärretään ennen kuin on liian myöhäistä.