A-
A+
Tasapainoinen talous on varmin tae turvata kaupunkilaisten palvelut.
Jaakko Kiiskilä, Seinäjoen kaupunginjohtaja
Jari Vierula
– Yleiset talousnäkymät maailmantilanteesta johtuen ovat tulevaisuudessa epävarmat, mutta Seinäjoki voi vahvalla taloudella mennä kohti tulevaa, sanoi kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä esitellessään kaupungin tilinpäätöstä viime vuodelta.
Tilinpäätöksen voi kiteyttää yhdellä lauseella, eli vuosi 2022 oli Seinäjoen kaupungille taloudellisesti hyvä. Keskeiset talouden tunnusluvut ovat plus-merkkisiä. Tilikauden tulos oli reilusti positiivinen, sillä viivan alle jäi 15,5 miljoonan euron ylijäämä. Vuosikate, 40,7 milj. e, riitti täysin poistojen ja investointien rahoittamiseen.
Positiiviseen tulokseen auttoi myös myyntitulot (Kiinteistö Oy Seinäjoen Myllypuistokoti ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Aallokko), mutta ilman myyntejä ja alaskirjauksiakin (kauppaoppilaitos, Huhtalantie 10) tulos olisi 3,0 milj. euroa ylijäämäinen. Parannusta on edellisvuoteen verrattuna 8,5 miljoonan euroa.
Seinäjoen kaupungin velkamäärä on tippunut merkittävästi.
– Se on iso asia. Kaupungin velkamäärä väheni yli 27 miljoonaa euroa. Velkaa on yhteensä 324,6 miljoonaa, joka on 4970 e/asukas. Laskua on yli 460 euroa asukasta kohden, listasi rahoitusjohtaja Mika Itänen.
Hän totesi korkokustannusten nousseen viime vuoden kuluessa merkittävästi, mutta kaupunki on varautunut korkojen mahdollisiin nousuihin.
– Pitkäaikaisista lainoista on suojattu 67,6 prosenttia ja koko lainamäärästä 50,5 prosenttia.
Kaupungin kokonaisvelkamäärä on iso, mutta Jaakko Kiiskilä muistutti mistä se johtuu. Seinäjoki on kasvukaupunki, joka tarkoittaa runsaasti investointeja.
– Kasvavan kaupungin on investoimalla vastattava kasvaviin palvelutarpeisiin. Investoinnit aiheuttavat velkaantumista.
Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat 37 milj. euroa. Koko kaupunkikonsertin investoinnit olivat 122,7 milj. euroa. Seinäjoen Energia investoi merkittävästi uusiutuvaan energiantuotantoon.
Velkamäärän vähenemisen lisäksi isona ilonaiheena kaupungin taloudessa on verotulojen kehitys, joka oli peräti Suomen kärkivauhtia. Verotulot kasvoivat 8,3 prosenttia, joka on suurin kasvu yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.
– Hyvä verotulokehitys kertoo kaupungin kasvusta, yritysten pärjäämisestä ja hyvästä työllisyystilanteesta. Seinäjoki on yrittäjyyden ykköskaupunki ja sitä haluamme olla jatkossakin, Kiiskilä painotti.
Seinäjoen kaupungin taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 33,5 miljoonaa euroa. Koko konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää 114,0 milj. euroa.
– Vahva talous antaa varmuutta kohdata tulevat ajat. Tasapainoinen talous on varmin tae turvata kaupunkilaisten palvelut.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Tasapainoinen talous on varmin tae turvata kaupunkilaisten palvelut.
Jaakko Kiiskilä, Seinäjoen kaupunginjohtaja
Jari Vierula
– Yleiset talousnäkymät maailmantilanteesta johtuen ovat tulevaisuudessa epävarmat, mutta Seinäjoki voi vahvalla taloudella mennä kohti tulevaa, sanoi kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä esitellessään kaupungin tilinpäätöstä viime vuodelta.
Tilinpäätöksen voi kiteyttää yhdellä lauseella, eli vuosi 2022 oli Seinäjoen kaupungille taloudellisesti hyvä. Keskeiset talouden tunnusluvut ovat plus-merkkisiä. Tilikauden tulos oli reilusti positiivinen, sillä viivan alle jäi 15,5 miljoonan euron ylijäämä. Vuosikate, 40,7 milj. e, riitti täysin poistojen ja investointien rahoittamiseen.
Positiiviseen tulokseen auttoi myös myyntitulot (Kiinteistö Oy Seinäjoen Myllypuistokoti ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Aallokko), mutta ilman myyntejä ja alaskirjauksiakin (kauppaoppilaitos, Huhtalantie 10) tulos olisi 3,0 milj. euroa ylijäämäinen. Parannusta on edellisvuoteen verrattuna 8,5 miljoonan euroa.
Seinäjoen kaupungin velkamäärä on tippunut merkittävästi.
– Se on iso asia. Kaupungin velkamäärä väheni yli 27 miljoonaa euroa. Velkaa on yhteensä 324,6 miljoonaa, joka on 4970 e/asukas. Laskua on yli 460 euroa asukasta kohden, listasi rahoitusjohtaja Mika Itänen.
Hän totesi korkokustannusten nousseen viime vuoden kuluessa merkittävästi, mutta kaupunki on varautunut korkojen mahdollisiin nousuihin.
– Pitkäaikaisista lainoista on suojattu 67,6 prosenttia ja koko lainamäärästä 50,5 prosenttia.
Kaupungin kokonaisvelkamäärä on iso, mutta Jaakko Kiiskilä muistutti mistä se johtuu. Seinäjoki on kasvukaupunki, joka tarkoittaa runsaasti investointeja.
– Kasvavan kaupungin on investoimalla vastattava kasvaviin palvelutarpeisiin. Investoinnit aiheuttavat velkaantumista.
Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat 37 milj. euroa. Koko kaupunkikonsertin investoinnit olivat 122,7 milj. euroa. Seinäjoen Energia investoi merkittävästi uusiutuvaan energiantuotantoon.
Velkamäärän vähenemisen lisäksi isona ilonaiheena kaupungin taloudessa on verotulojen kehitys, joka oli peräti Suomen kärkivauhtia. Verotulot kasvoivat 8,3 prosenttia, joka on suurin kasvu yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.
– Hyvä verotulokehitys kertoo kaupungin kasvusta, yritysten pärjäämisestä ja hyvästä työllisyystilanteesta. Seinäjoki on yrittäjyyden ykköskaupunki ja sitä haluamme olla jatkossakin, Kiiskilä painotti.
Seinäjoen kaupungin taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 33,5 miljoonaa euroa. Koko konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää 114,0 milj. euroa.
– Vahva talous antaa varmuutta kohdata tulevat ajat. Tasapainoinen talous on varmin tae turvata kaupunkilaisten palvelut.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Tasapainoinen talous on varmin tae turvata kaupunkilaisten palvelut.
Jaakko Kiiskilä, Seinäjoen kaupunginjohtaja
Jari Vierula
– Yleiset talousnäkymät maailmantilanteesta johtuen ovat tulevaisuudessa epävarmat, mutta Seinäjoki voi vahvalla taloudella mennä kohti tulevaa, sanoi kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä esitellessään kaupungin tilinpäätöstä viime vuodelta.
Tilinpäätöksen voi kiteyttää yhdellä lauseella, eli vuosi 2022 oli Seinäjoen kaupungille taloudellisesti hyvä. Keskeiset talouden tunnusluvut ovat plus-merkkisiä. Tilikauden tulos oli reilusti positiivinen, sillä viivan alle jäi 15,5 miljoonan euron ylijäämä. Vuosikate, 40,7 milj. e, riitti täysin poistojen ja investointien rahoittamiseen.
Positiiviseen tulokseen auttoi myös myyntitulot (Kiinteistö Oy Seinäjoen Myllypuistokoti ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Aallokko), mutta ilman myyntejä ja alaskirjauksiakin (kauppaoppilaitos, Huhtalantie 10) tulos olisi 3,0 milj. euroa ylijäämäinen. Parannusta on edellisvuoteen verrattuna 8,5 miljoonan euroa.
Seinäjoen kaupungin velkamäärä on tippunut merkittävästi.
– Se on iso asia. Kaupungin velkamäärä väheni yli 27 miljoonaa euroa. Velkaa on yhteensä 324,6 miljoonaa, joka on 4970 e/asukas. Laskua on yli 460 euroa asukasta kohden, listasi rahoitusjohtaja Mika Itänen.
Hän totesi korkokustannusten nousseen viime vuoden kuluessa merkittävästi, mutta kaupunki on varautunut korkojen mahdollisiin nousuihin.
– Pitkäaikaisista lainoista on suojattu 67,6 prosenttia ja koko lainamäärästä 50,5 prosenttia.
Kaupungin kokonaisvelkamäärä on iso, mutta Jaakko Kiiskilä muistutti mistä se johtuu. Seinäjoki on kasvukaupunki, joka tarkoittaa runsaasti investointeja.
– Kasvavan kaupungin on investoimalla vastattava kasvaviin palvelutarpeisiin. Investoinnit aiheuttavat velkaantumista.
Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat 37 milj. euroa. Koko kaupunkikonsertin investoinnit olivat 122,7 milj. euroa. Seinäjoen Energia investoi merkittävästi uusiutuvaan energiantuotantoon.
Velkamäärän vähenemisen lisäksi isona ilonaiheena kaupungin taloudessa on verotulojen kehitys, joka oli peräti Suomen kärkivauhtia. Verotulot kasvoivat 8,3 prosenttia, joka on suurin kasvu yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.
– Hyvä verotulokehitys kertoo kaupungin kasvusta, yritysten pärjäämisestä ja hyvästä työllisyystilanteesta. Seinäjoki on yrittäjyyden ykköskaupunki ja sitä haluamme olla jatkossakin, Kiiskilä painotti.
Seinäjoen kaupungin taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 33,5 miljoonaa euroa. Koko konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää 114,0 milj. euroa.
– Vahva talous antaa varmuutta kohdata tulevat ajat. Tasapainoinen talous on varmin tae turvata kaupunkilaisten palvelut.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely