A-
A+
Jari Vierula
Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin 1099 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, joka on suurin koskaan myönnetty lupamäärä. Määrässä on kasvua viime vuodesta 296 pyyntilupaa.
Hirvenmetsästykseen myönnettiin 4143 lupaa, joka on samaa tasoa kuin viime vuonna. Kun yhdellä hirviluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa on myönnetyillä luvilla mahdollista kaataa viitisentuhatta hirveä.
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan vahvin valkohäntäpeurakanta on Etelä-Pohjanmaan eteläosissa ja hirvikanta länsiosissa.
Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskus Pohjanmaasta vahvistaa sekä metsäkauris- ja valkohäntäpeurakannan vahvistuneen myös Jalasjärven ja Peräseinäjoen alueilla.
Jalasjärven riistanhoitoyhdistykselle on myönnetty 70 ja Peräseinäjoelle 32 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Jalasjärven lupamäärä on viime vuoteen verrattuna ennallaan, mutta Peräseinäjoella pyyntilupamäärässä on lisäystä 19 luvan verran. Lupia myönnettiin se määrä mitä anottiinkin.
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan kannan ennallaan pitävä valkohäntäpeurasaalis pitäisi olla Jalasjärvellä 187 eläintä ja Peräseinäjoella 76 eläintä. Eli kanta jatkaa kasvuaan alueellamme.
Kannan arvioitu tiheys viime metsästyskauden jälkeen on Jalasjärvellä 4,5 peuraa tuhannella hehtaarilla ja Peräseinäjoella 3,4.
Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hannu Raja toteaa, että Jalasjärven alueella on erityisesti kauriskanta lisääntynyt rajusti ja valkohäntäpeura pysynyt samalla tasolla.
Metsäkauriin metsästykseen ei tarvita pyyntilupaa. Niitä voi metsästää samaan aikaan kuin hirveä ja valkohäntäpeuraa. Lisäksi uroksia sai metsästää keväällä kuukauden verran. Tottumattomalla saattaa olla vaikeuksia erottaa valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista toisistaan.
– Hännästä ne hyvin tunnistaa. Kauriilla on vain lyhyt häntä, mutta valkohäntäpeura juoksee häntä pystyssä, Raja vinkkaa.
Peräseinäjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkala sanoo sekä valkohäntäpeurojen että metsäkauriiden kantojen olevan alueella kovassa kasvussa.
– Lisääntyneen määrän näkee siitäkin, että jo kahtena vuotena on alueen liikenteessä sattuneista hirvieläinonnettomuuksista enemmistö ollut peura- tai kaurisonnettomuuksia.
Peräseinäjoella metsästettiin ensimmäistä kertaa kaurisuroksia keväällä kuukauden metsästysaikaan. Saaliiksi saatiin 19 kaurispukkia.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jari Vierula
Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin 1099 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, joka on suurin koskaan myönnetty lupamäärä. Määrässä on kasvua viime vuodesta 296 pyyntilupaa.
Hirvenmetsästykseen myönnettiin 4143 lupaa, joka on samaa tasoa kuin viime vuonna. Kun yhdellä hirviluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa on myönnetyillä luvilla mahdollista kaataa viitisentuhatta hirveä.
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan vahvin valkohäntäpeurakanta on Etelä-Pohjanmaan eteläosissa ja hirvikanta länsiosissa.
Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskus Pohjanmaasta vahvistaa sekä metsäkauris- ja valkohäntäpeurakannan vahvistuneen myös Jalasjärven ja Peräseinäjoen alueilla.
Jalasjärven riistanhoitoyhdistykselle on myönnetty 70 ja Peräseinäjoelle 32 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Jalasjärven lupamäärä on viime vuoteen verrattuna ennallaan, mutta Peräseinäjoella pyyntilupamäärässä on lisäystä 19 luvan verran. Lupia myönnettiin se määrä mitä anottiinkin.
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan kannan ennallaan pitävä valkohäntäpeurasaalis pitäisi olla Jalasjärvellä 187 eläintä ja Peräseinäjoella 76 eläintä. Eli kanta jatkaa kasvuaan alueellamme.
Kannan arvioitu tiheys viime metsästyskauden jälkeen on Jalasjärvellä 4,5 peuraa tuhannella hehtaarilla ja Peräseinäjoella 3,4.
Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hannu Raja toteaa, että Jalasjärven alueella on erityisesti kauriskanta lisääntynyt rajusti ja valkohäntäpeura pysynyt samalla tasolla.
Metsäkauriin metsästykseen ei tarvita pyyntilupaa. Niitä voi metsästää samaan aikaan kuin hirveä ja valkohäntäpeuraa. Lisäksi uroksia sai metsästää keväällä kuukauden verran. Tottumattomalla saattaa olla vaikeuksia erottaa valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista toisistaan.
– Hännästä ne hyvin tunnistaa. Kauriilla on vain lyhyt häntä, mutta valkohäntäpeura juoksee häntä pystyssä, Raja vinkkaa.
Peräseinäjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkala sanoo sekä valkohäntäpeurojen että metsäkauriiden kantojen olevan alueella kovassa kasvussa.
– Lisääntyneen määrän näkee siitäkin, että jo kahtena vuotena on alueen liikenteessä sattuneista hirvieläinonnettomuuksista enemmistö ollut peura- tai kaurisonnettomuuksia.
Peräseinäjoella metsästettiin ensimmäistä kertaa kaurisuroksia keväällä kuukauden metsästysaikaan. Saaliiksi saatiin 19 kaurispukkia.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jari Vierula
Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin 1099 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, joka on suurin koskaan myönnetty lupamäärä. Määrässä on kasvua viime vuodesta 296 pyyntilupaa.
Hirvenmetsästykseen myönnettiin 4143 lupaa, joka on samaa tasoa kuin viime vuonna. Kun yhdellä hirviluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa on myönnetyillä luvilla mahdollista kaataa viitisentuhatta hirveä.
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan vahvin valkohäntäpeurakanta on Etelä-Pohjanmaan eteläosissa ja hirvikanta länsiosissa.
Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskus Pohjanmaasta vahvistaa sekä metsäkauris- ja valkohäntäpeurakannan vahvistuneen myös Jalasjärven ja Peräseinäjoen alueilla.
Jalasjärven riistanhoitoyhdistykselle on myönnetty 70 ja Peräseinäjoelle 32 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Jalasjärven lupamäärä on viime vuoteen verrattuna ennallaan, mutta Peräseinäjoella pyyntilupamäärässä on lisäystä 19 luvan verran. Lupia myönnettiin se määrä mitä anottiinkin.
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan kannan ennallaan pitävä valkohäntäpeurasaalis pitäisi olla Jalasjärvellä 187 eläintä ja Peräseinäjoella 76 eläintä. Eli kanta jatkaa kasvuaan alueellamme.
Kannan arvioitu tiheys viime metsästyskauden jälkeen on Jalasjärvellä 4,5 peuraa tuhannella hehtaarilla ja Peräseinäjoella 3,4.
Jalasjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hannu Raja toteaa, että Jalasjärven alueella on erityisesti kauriskanta lisääntynyt rajusti ja valkohäntäpeura pysynyt samalla tasolla.
Metsäkauriin metsästykseen ei tarvita pyyntilupaa. Niitä voi metsästää samaan aikaan kuin hirveä ja valkohäntäpeuraa. Lisäksi uroksia sai metsästää keväällä kuukauden verran. Tottumattomalla saattaa olla vaikeuksia erottaa valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista toisistaan.
– Hännästä ne hyvin tunnistaa. Kauriilla on vain lyhyt häntä, mutta valkohäntäpeura juoksee häntä pystyssä, Raja vinkkaa.
Peräseinäjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkala sanoo sekä valkohäntäpeurojen että metsäkauriiden kantojen olevan alueella kovassa kasvussa.
– Lisääntyneen määrän näkee siitäkin, että jo kahtena vuotena on alueen liikenteessä sattuneista hirvieläinonnettomuuksista enemmistö ollut peura- tai kaurisonnettomuuksia.
Peräseinäjoella metsästettiin ensimmäistä kertaa kaurisuroksia keväällä kuukauden metsästysaikaan. Saaliiksi saatiin 19 kaurispukkia.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely