Peräseinäjoki-päivän juhlassa korostui toisista välittäminen

Elokuun toisena sunnuntaina vietettävän Peräseinäjoki-päivän juhla alkoi arvokkaasti yhteisesti lauletulla Kotikuusi-kotiseutulaululla ja Vuoden 2024 Peräseinäjokisen julkistamisella. Peräseinäjoelta 40 vuotta sitten muuttanut juhlapuhuja sai monet miettimään sitä, miksi juuri Peräseinäjoella on hyvä asua ja elää.

Kirsi Kuusisto

Vuoden 2024 Peräseinäjokisen, kanttori Sanna Ågrenin taidot sekä tärkeä ja kannustava rooli tunnetaan paikkakunnan ja erityisesti seurakunnan tilaisuuksista. Kunniakirjan luovuttanut Peräseinäjoki-Seuran hallituksen jäsen Jorma Mäki-Jussila nosti Sannan musikaalisuudesta esiin erityisesti viulunsoiton.

Juhlapuheen pitänyt myyntipäällikkö, KM Erja Hautakoski o.s. Mettomäki lähti Peräseinäjoelta 18-vuotiaana ensin opiskelemaan ja sitten työelämään. Vuoden 1984 jälkeen asuinkunta ei ole ollut Peräseinäjoki.

– Mutta tänne on aina mukava tulla tapaamaan tuttuja ja kokemaan lapsuudesta tuttuja seutuja, aloitti Erja.

Erjan mukaan voi monesti ajatella, ettei pienessä kunnassa ole niin paljon mahdollisuuksia vaikkapa harrastaa kuin isommassa kunnassa. Hän kuitenkin koki jo nuorena, että eläminen Peräseinäjoella opetti aktiiviseksi ihmiseksi ja halusi nostaa puheessaan esiin muutamia ”huipputyyppejä”, jotka ovat tehneet upeaa työtä Peräseinäjoella. Hän koki saaneensa aina kannustusta.

– Ekan luokan opettajani oli Elvi Lähdesmäki. Koulun alku ei ollut minulle auvoista eikä helppoa lähtökohtaisesti. Kouluun mennessä osasin kirjoittaa vain etunimeni, ja niistä neljästäkin kirjaimesta meni yksi eli j-kirjain aina nurinpäin, hauskuutti Erja yleisöä.

Taitavan alkuopettajan opetuksessa oppiminen oli alkuvaikeuksista huolimatta edennyt niin hyvin, että Erja siirrettiin vanhempiensa suostumuksella ensimmäisen luokan jälkeen suoraan kolmasluokkaiseksi.

Erja antoi kiitosta koulun alkutaipaleelta myös kiertävälle erityisopettajalle Kaarina Myllärille, jonka tunneille pääsystä suorastaan kilpailtiin. Lukio-opiskeluista hän muisti lämmöllä pitkän matematiikan opettajaa Tapani Maijalaa.

Koulun ulkopuolelta Erja halusi kiittää kolmea upeaa ihmistä. 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Pearce, silloin sukunimellä Peltonen, ei varmaankaan laskenut työtuntejaan hoitaen myös kuljetukset koteihin ja muun muassa torille, jossa Erja ystävineen myi edellisenä päivänä Vuolteella leivottuja leivonnaisia. Helena Vuolle tarjosin kotinsa nuorille leivontapaikaksi, lämmitti ison leivinuunin ja puitteet pyyteettömästi kerhon hyväksi.

Kolmas lämmin, koulun ulkopuolinen muisto liittyy kansantansseihin. Erja olisi halunnut kilpatanssin pariin, mutta lähin harrastuspaikka olisi ollut silloin Kauhajoella. Jotakin todella mieluista tuli kuitenkin tilalle, kun nuoriso- ja raittiussihteerinä toiminut Ritva Jykelä alkoi ohjata Rukkaset-tanhuryhmää Sovintolassa.

– Meillä toimi Ritvan johdolla aivan erinomaisen mukava ja aktiivinen nuorten porukka monta vuotta siihen saakka, kunnes useimmat lähtivät muille paikkakunnille opiskelemaan. Ritva oli aktiivinen hankkimaan meille esiintymisiä, ja tosi usein mentiin vielä koko porukalla hänen kotiinsa iltaa istumaan, muisteli Erja lisäten, ettei kotiväen tarvinnut murehtia, missä ”tenavat luuraa”.

Erja nimesi Peräseinäjoen ihmisyydeltään suureksi kunnaksi.

Erja kertoo ajatelleensa puhetta suunnitellessaan, että hän ehdottaa kaikille jonkun hyvän asian tekemistä toiselle. Näin siksi, että maailmassa on niin paljon yksinäisyyttä, surua ja huolta, ja että hyvää tekemällä yhdessä tästä saadaan aina vähän parempi paikka.

– Mutta teille mun on turha tällaasta puhua. Kökkäperinne ja toisista huolehtiminen on pohojalaasten perusluonne, totesi Erja. Lisäksi hän kannusti avun pyytämiseen toisilta ihmisiltä. Siinä auttajalle annetaan mahdollisuus olla avulias ja välittävä, arvostettu ihminen.

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen toi juhlaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pasi Kivisaari.

Juhlassa lauloi Kirpun Pojat Risto Köykän säestämänä. Lisäksi Mari Immonen ja Lauri Keltaniemi kertoivat Peräseinäjoen pappilaan syksyn mittaan perustettavasta perhekodista.

Peräseinäjoki-Seuran järjestämä Peräseinäjoki-päivän juhla järjestettiin Pariisin olympialaisten päätöspäivänä. Seura kunnioitti vuoden 1924 Pariisin olympialaisista kuusi mitalia tuoneen juoksija Ville Ritolan saavutuksia ja muistoa viemällä olympiarenkaita symboloivan kukan hänen haudalleen Peräseinäjoki-päivän aamuna.