Muisteluita urheilijasuuruudesta

Sari Haapala

Viime perjantaina Pariisissa käynnistyivät olympialaiset. Samassa kaupungissa kisasi tasan sata vuotta sitten olympiamitaleista Ville Ritola, peräseinäjokelaisten oma urheilijasuuruus ja moninkertainen olympiavoittaja. Martti Saarinen ja Airi Lepistö (o.s. Ritoniemi) olivat kumpikin mukana, kun Peräseinäjoella esitettiin pienoisnäytelmä Ville Ritolasta. Esitys nähtiin vain kertaalleen ja se veti Ritola-hallin täyteen viimeistä paikkaa myöten. Vuosi oli 2016. Lepistö käsikirjoitti ja ohjasi näytelmän, Saarinen esitti siinä suojeluskuntapäällikköä.

– Ajatus näytelmään tuli silloin Siirtolaisuusinstituutilta. Näytelmässä palataan siihen, kun Ville tuli tänne olympialaisten jälkeen ja myös juoksi täällä silloin kerran kilpaa, Lepistö kertaa.

Saarinen täsmentää, että Ritola juoksi tuolloin Peräseinäjoella.

– Urheilukentän vihkiäiskilpailuissa, hän tuumaa.

Nyt kaksikko katselee yksissä tuumin vanhaa albumia, jossa on kuvia Ville Ritolasta. Lepistön isä oli Ritolan serkku ja Lepistöllä on omakohtaisia muistoja Ritolasta, joka voitti ennätykselliset kuusi olympiamitalia Pariisissa tasan sata vuotta sitten.

– Omat muistoni liittyvät sukujuhliin, jotka täällä Peräseinäjoella pidettiin. Niihin Villekin vaimonsa kanssa tuli. Yhteinen kuva meistä otettiin, sen muistan.

Myös Saarinen ehti tavata juoksijasuuruuden Peräseinäjoella useampaan kertaan.

– Nuo Pariisin kisat olivat Ville Ritolan ensimmäiset olympialaiset. Sieltä tuli neljä kultaa ja kaksi hopeaa. Kisoissa juostiin yksilösuoritusten lisäksi joukkuejuoksuja. Ritolan joukkueessa oli mukana myös jalasjärveläinen Sameli Tala. Hänhän oli suomenmestarikin, Saarinen puhelee.

Pariisin olympialaisista Ritola tuli Suomeen ja myös Peräseinäjoelle.

– Hän oli Suomessa myös ennen kisoja ja harjoitteli silloin Tampereella, mutta kisojen jälkeen hän oli kotimaassaan pidempään. Hän treenasi ja kilpaili sekä täällä Etelä-Pohjanmaalla että eri puolilla muualla Suomessa. Takaisin Amerikkaan Ritola lähti täältä vasta lokakuussa, Saarinen selvittää.

Peräseinäjoen Toivetta Ville Ritola ei koskaan edustanut.

– Koska sitä ei vielä silloin ollut. Peräseinäjoen Toive on perustettu vuonna 1927. Hänen seuransa oli sen sijaan Peräseinäjoen suojeluskunta, Saarinen sanoo. Hän lisää, että Suomessa ollessaan urheilija ei osallistunut suomenmestaruuskilpailuihin, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.

– Hän jätti ne välistä. Ne olivat samaan aikaan, kun täällä Peräseinäjoella järjestettiin kentän vihkiäiskilpailut. Ville halusi osallistua niihin.

Saarinen tietää myös, että ollessaan synnyinpitäjässään, Ritola majaili aina vanhempiensa luona. Talon seinään on naulattu muistolaatta, joka kertoo sen olevan Ville Ritolan synnyinkoti.

– Tuollahan se tupa on, kun lähdetään Tokerotietä kohti Jalasjärveä, mies viittilöi.

Saarinen innostuu kertomaan, miten lähti kameran kanssa vastaanottamaan pitäjän omaa urheilijaa tämän saapuessa kotikonnuilleen 70-luvun alussa. Ritola oli tuolloin ensimmäisiä kertoja käymässä Peräseinäjoella pitkän tauon jälkeen.

– Ville oli yleisön joukossa ja minä riittävän lähellä kuvaamista ajatellen. Olin vain jollain lailla Villen lumoissa, ja unohdin painaa kameran laukaisijaa, Saarinen nauraa, vakavoituu sitten ja jatkaa:

– Se johtui varmaan siitä, että näin Villen silloin ensimmäistä kertaa. Täällä oli suuret juhlat ja paljon peräseinäjokisia häntä vastaanottamassa.

Mitalisti tuli Sydänmaan asemalle ja sieltä pikkuautolla Peräseinäjoelle.

– Se taisi olla myös niitä aikoja, kun Ville oli jo luvannut, että mitalit jäävät Peräseinäjoelle, hän tuumaa.

Tällä hetkellä Ville Ritolan olympiamitalit ovat lainassa Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon -näyttelyssä Helsingissä.

Myöhemmin Saarinen onnistui kuvaamaan Ritolaa. Miehellä on muun muassa otos, jossa olympiavoittaja poseeraa jalasjärveläisen kuvanveistäjä Maija Nuotion kanssa. Nuotio veisti Ritolan näköispatsaan, joka sijaitsee Peräseinäjoella urheilukentän vieressä ja joka paljastettiin vuonna 1978. Hetki oli tunnelmallinen.

– Tilaisuudessa Villeltäkin tulivat kyyneleet..

Saarinen sanoo tuntevansa peräseinäjokelaisena suurta ylpeyttä Ritolan saavutuksista. Lepistö on samaa mieltä ja toteaa Ville Ritolan olleen etenkin yhteen aikaan näkyvästi esillä synnyinpitäjässään.

– Minulle Ritola on idoli vieläkin. Ei olympiavoittajia joka pitäjässä ole, Saarinen kiteyttää lopuksi.